Tuoreet väkilukutilastot heijastavat huolestuttavaa viestiä Salon seudun kunnille. Nuoret ja työssäkäyvät muuttavat työpaikkojen perässä suuriin kaupunkeihin, ja muuttotappiokuntien väestö vähenee ja vanhenee.
Erityisen huolestuttava tilanne on Salossa. Nokian matkapuhelinbisneksen vauhdissa vahvasti kasvanut kaupunki on jumittunut laskukunnaksi. Väkiluku vähenee Salossa jo kuudetta vuotta peräkkäin. Viime vuoden pudotus oli tämän vuosikymmen suurin, kun Salon asukasmäärään kirjattiin 542 henkilön vähennys.
Salo sinnittelee vielä 20 suurimman kaupungin joukossa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Salon väkiluku oli viime vuoden lopussa 53 014 asukasta. Tällä väkimäärällä Salo on Suomen 20. suurin kaupunki. Kuuden vuoden aikana on menetetty lähes 2 300 asukasta, samalla Mikkeli ja Kotka ovat kivunneet Salon ohi. Takana kärkkyy Porvoo, jossa asukkaita on 50 172.
Väkiluku ei sinänsä ole mikään itseisarvo, mutta tärkeä mittari se kuitenkin on. Väkiluvun väheneminen tietää monia ongelmia, jotka ovat vaikeampia kuin kasvukivuista kärsivän kunnan murheet.
Ennen kaikkea asukasluvun muutoksilla on vaikutuksia talouteen. Salon talousjohtaja Seppo Juntti arvioi (SSS 16.2.), että jokaisen asukkaan mukana kuntaan tulee keskimäärin 3 700 euroa erilaisia verotuloja. Näin viime vuoden 500 asukkaan menetys on jo lähes kaksi miljoonaa euroa.
Kun mukaan lasketaan valtionosuudet, menetykset ovat vielä suurempia. Salon kuuden vuoden väestötappio tarkoittaa noin yhden prosenttiyksikön suuruista summaa kaupungin verotuloissa.
Kaupungin menojen sopeuttaminen pieneneviin tuloihin on vuosi vuodelta vaikeampi tehtävä. Veroruuvin kiristäminen ei ole vaihtoehto.
Salon seudun kunnista menestyy parhaiten Paimio, jossa väkiluku kasvaa. Vaikka Paimiolla on runsaasti velkaa, antaa kasvu tilaa hengittää.
Somerolla asukasmäärä laskee myös kuten isommalla naapurillaan. Someron talouden ongelma on, että tulot nojaavat vahvasti valtionosuuksiin. Somero saa arvion mukaan tänä vuonna asukasta kohti noin 2 800 euroa valtiolta. Salossa vastaava luku on 2 000 ja Paimiossa 1 200 euroa.
Peliä ei ole vielä menetetty. Toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, että Salon väkiluku saadaan taas nousu-uralle. Nopeaa ja helppoa ratkaisua ongelmaan ei ole.
Kaikkein tärkeintä olisi saada lisää työpaikkoja. Työpaikat toisivat Saloon uusia asukkaita, ja osa muualla töissä käyvistä salolaisista voisi löytää työpaikan kotikaupungista. Työmatkalaisille poismuutto on vain matalan kynnyksen takana.
Tammikuun työllisyystilastoissa pilkahti valoa, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle. Nimittäin avoimia työpaikkoja oli Salossa tammikuun lopussa tarkalleen ottaen 701. Siinä on vahvaa nousua. Vuosi sitten tammikuussa avoimia työpaikkoja oli 266, ja viime vuoden loppukuukausina yleisesti noin 200.
Merkitystä on myös mielikuvilla. Paviljonkikohu ei Saloa nosta, mutta esimerkiksi salolaisyritysten talkooapu yhden perheen talonrakennussotkujen selvittämisessä kertoo siitä hyvästä, jota Salossa tehdään paljon.
Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien päätoimittaja.
