Salolaistutkija väitteli ruotsin tulosta peruskouluun

3
Janne Väistö on sitä mieltä, että pakollinen kouluruotsi ei ole sitä vastustavista puheista huolimatta edelleenkään uhattuna. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salolainen Janne Väistö on tehnyt Åbo Akademissa väitöskirjan siitä, miten ruotsin kieli tuli pakolliseksi aineeksi peruskouluun. Päätös asiasta syntyi vuonna 1968.

Kyseessä oli tutkijan mukaan nerokas poliittinen teko ruotsalaiselta kansanpuolueelta.

– RKP sai ruotsin pakolliseksi aineeksi, kun puolueen puheenjohtaja Jan-Magnus Jansson osasi käyttää hyväkseen hetken auki ollutta mahdollisuuksien ikkunaa.

Päätös liittyi tulopolitiikkaan siten, että tuolloin oli alettu neuvotella työmarkkinajärjestöjen kansa tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta. Jotta hallitus voisi puuttua hintojen nousuun, tarvittiin valtuuslaki, joka piti säätää kuten perustuslaki eli sen taakse tarvittiin viisi kuudesosaa kansanedustajista.

Tämän varmistamiseksi päädyttiin keväällä 1968 siihen, että RKP otetaan mukaan hallitukseen. RKP:n johto hoksasi, että puoluetta tarvitaan välttämättä, ja se teki ruotsin kielestä hallituskysymyksen. Näin ruotsista tuli pakollinen aine peruskouluun.

Väistön mukaan kieliratkaisu pohjautui myös toisen maailmansodan jälkeisen toisen tasavallan politiikan suureen linjaan. Ruotsi toisena kotimaisena kielenä todisti Suomen kuuluvan pohjoismaihin ja sitoutuneen sitä kautta läntisiin kulttuuriarvoihin.

– Peruskoulun kieliratkaisu oli tietoista identiteettipolitiikkaa, jolla korostettiin Suomen asemaa kylmän sodan maailmassa, sanoo Väistö.

Lue lisää 25.02.2018 lehdestä 

Eräs vaan

Suomi on liian pieni valtio siihen, että kuvitellaan tulla toimeen omaan napaan tuijottamalla. Ruotsin kielellä on selkeä paikka Suomen yhteiskunnassa jo historiaan liittyen. On luonnollista että sitä pitää myös opiskella, koska Suomi on edelleen virallisesti kaksi kielinen maa. Itse olen aina harmitellut, miksen syntynyt Kemiössä. Ruotsin kieli olisi todennäköisesti tullut opittua pääkielenä, ja Suomi siinä ohessa. Jos nykynuoriso kuvittelee pärjäävänsä sillä että Googlaa kaiken tarvitsevan tiedon, ovat pahasti hakoteillä. Perinteinen opiskelu on edelleen kaiken A ja O.

Matti

Kyllä se on tärkeää, että saa opiskella sitä kieltä mitä haluaa. Historia kyllä on näyttänyt ja tulee näyttämään, ettei pakolla tekeminen ole hyväksi.

Ainoa syy, missä tarvitaan Ruotsin kieltä, on Suomen lainsäädäntö, missä vaaditaan ruotsin kielen taito ruotsinkielisillä alueilla. Jos tätä pakkoa ei olisi, niin ruotsin kieltä ei tarvittaisi missään.

On hyvinkin erikoista, että joku ryhmä voi katsoa olevansa suomenruotsalaisia, vaikka tällaista ryhmää ei ole olemassakaan. Häpeävätkö he Suomen kansalaisuutta? On olemassa vain ruotsinkielisiä suomalaisia.

Maria

Kukaan ei ole poistamassa ruotsin opetusta tai opiskelumahdollisuutta. Suomi ja ruotsi ovat molemmat ns. pieniä kieliä. EU:ssa vähemmistökielen raja on 20%. Suomessa raja on vedetty 8%:iin ja 3000 asukkaaseen. Ruotsinkielisten oikeudet pysyisivät melko muuttumattomina, vaikka kaikille pakollisesta ruotsin kielestä luovuttaisiinkin. Peruskoululaki v.1968 antoi ruotsinkielisille oikeuden opiskella suomea. Jos tuo opiskelu ei ole tuottanut tuloksia, sitä pitää lisätä. Ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen on hoidettava muuten kuin suomenkielisille pakollisen koulu ja virkamiesruotsin vaatimuksella. Suomen nuoriso on ymmärtänyt ruotsin kielen vähäisen merkityksen, joten heistä on tullut fennomaaneja. Rkp, Suomen poliitikot ja suomenruotsalainen ylin virkamiesjohto on ryhtynyt svekomaaneiksi, jotka eivät ymmärrä tai halua hyväksyä muutoksia,… Lue lisää »