Suomi on sadantuhannen yhdistyksen maa, mutta yhä useampi hallituslainen haalitaan puolipakolla mukaan

1
Tiina Harakka-Anttila on aktiivinen järjestöihminen: hän on mukana seitsemän potilasyhdistyksen toiminnassa. Kuluneen viikon ohjelmaan kuului muun muassa kilpirauhasyhdistyksen vertaistuki-ilta.

– Syyskokouksiin ei uskalleta tulla, ettei vain tulisi valituksi hallitukseen. Kevätkokouskutsuun kirjoitetaan, että kaikki rohkeasti mukaan, emme tee henkilövalintoja.

Näin kuvailee yhdistysten tuskaa salolainen Tiina Harakka-Anttila. Monen yhdistyksen aktiivi on istunut lukemattomissa kokouksissa, joissa on pohdittu pestejä pitkään. Jäsenlista saattaa kyllä olla pitkä, mutta aktiivitoimijoiden lista on usein lyhyt.

– Hallituspaikkoja on todella vaikea täyttää.

Yhdistysten ongelmien taustalta löytyy ajankäyttö, arvioi Kansalaisfoorumin pääsihteeri Aaro Harju. Kansalaisfoorumi on aktiivisen kansalaisuuden edistäjä ja valtakunnallinen aikuisoppilaitos, joka muun muassa kouluttaa järjestötoimijoita.

– Ihmisillä on mahdollisuuksia niin valtavasti, ja vapaa-ajalle löytyy muutakin tekemistä. Yhdistystoiminta kilpailee ajasta kaiken muun kanssa. Onko yhdistyksen sihteerinä vai selaako iPadia?

– Erittäin monessa yhdistyksessä joudutaan raapimaan päätä henkilövalintojen kanssa. Vaikkei tutkittua tietoa ole, uskallan sanoa, että se on kasvava haaste koko järjestökentässä, sanoo Harju.

Suomessa oli viime vuoden lopulla 105 000 rekisteröityä yhdistystä.

Lue lisää yhdistystoiminnan haasteista ja vinkkejä parempaan yhdistysarkeen sunnuntain Salon Seudun Sanomista

Kari Iso-Järvenpää

Kokemukseni mukaan on hyvä jos hallitus pysty valmistelemaan esityksen syys- tai valintakokoukselle henkilövalinnoiksi seuraavalle kaudelle. Näin saadaan varsinainen kokous sujumaan hyvässä ja jopa kehittävässä hengessä. Tehtävien jakaminen on ilman muuta ensimmäinen pohdinnan paikka ja tuottaa varmasti tuloksia.
Tein 1990-luvulla ehdotuksen silloiselle kaupunginjohtajalle Reijo Lindqvistille ja Jorma J. Niemiselle, että josko yhdistykset saataisiin jopa yhteiseen rakennuskompleksiin (vanha koulukaluston toimistorakennus, tehdaskadulla), niin voitaisiin hyödyntää yhteisiä tiloja ja laitteita. Vähän vastaava kuin ovat nykyiset toimistohotellit. Kuivista arkisto- ja säilytystiloista taitaa edelleen olla pulaa vaikka tekniikka sinällään mahdollistaa joustavan toiminnan.