Kuivuus tuo katovuoden

0
Tämän vuoden viljasadosta on tulossa 2000-luvun pienin.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi perjantaina, että tämän vuoden viljasadosta tulee 2000-luvun pienin. Luke ennakoi sadon olevan samalla tasolla kuin katovuosina 1998–1999.
Sadon määräksi arvioidaan 2,8 miljardia kiloa. Esimerkiksi ruissato on jäämässä puoleen viime vuodesta.
Noin 50 miljoonan kilon ruissato riittänee Luken arvion mukaan vain puoleen kotimaisesta käytöstä, joskin vajausta voidaan paikata viljavarastoista. Ruissatoa koettelee viime syksyn poikkeuksellisen runsaat sateet, jotka vaikeuttivat syyskylvöjä, ja satonäkymiä heikentää entisestään kuluvan kesän kuivuus.

Vehnäsadon arvioidaan putoavan kolmanneksen viime vuodesta, ja ohrasadon ennakoidaan olevan pienin kolmeenkymmeneen vuoteen. Myös rapsisadon määrä kääntyy nousuvuosien jälkeen laskuun.
Huonon satovuoden suurin syy löytyy kuivuudesta.
Etenkin lounaisessa Suomessa kuivuus on koetellut viljan ohella muitakin kasveja. Kastelujärjestelmiä on viritetty esimerkiksi heinäpelloille, mutta niitä pystytään kastelemaan vain rajatusti. Pahimmillaan tilanne johtaa siihen, ettei tuotantoeläimille riitä talvikaudeksi rehua.

Suomessa kuumia ja kuivia kesiä on koettu harvakseltaan, mutta sään ääri-ilmiöiden ennakoidaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä.
Ilmiö on globaali. Viime vuosina poikkeuksellinen kuivuus on koetellut esimerkiksi Afrikan eteläosien maita. Kymmenet miljoonat ihmiset ovat kärsineet ruoan vähyydestä, kun satoja on tuhoutunut kuivuuden vuoksi.
Kuivuuden, aavikoitumisen ja eroosion kiihtyessä yhä useamman ihmisen ennakoidaan lähtevän pakolaiseksi.

Katovuoden raskaimman taakan kantavat Suomessa maanviljelijät, joiden toimeentuloon sadolla on suora vaikutus. Katoalueiden viljelijöitä on syytä tukea hankalassa tilanteessa.
Samaan aikaan pitää toimia sen eteen, ettei katovuosien sykli kiihtyisi tulevaisuudessa Suomessa eikä muualla maailmassa. Ilmastonmuutoksen torjunta on myös ruoantuotannon turvaamista.