Adoptioiden määrä kääntyi hienoiseen kasvuun Suomessa viime vuonna. Tilastokeskuksen torstaina julkaisemien tilastojen mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna lähes 400 adoptiota, kun vuonna 2016 niitä oli noin 350.
Koko vuosikymmentä tarkasteltaessa luvut ovat muutaman viime vuoden aikana olleet varsin vaisuja. 2010-luvun alkupuolella adoptioluvut olivat lähempänä viittäsataa.
– Suomi on pieni vastaanottava maa, ja meillä on adoptioiden lähtömaissa kontakteja vähemmän. Jos joku iso kontakti lähtee, se vaikuttaa heti adoptioiden määrään, valottaa Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja Anu Uhtio.
Kansainvälisiä adoptioita tehtiin hieman yli sata ja noin 30 enemmän kuin vuotta aiemmin. Uhtiolle tämä kertoo, että lähtömaassa olevien adoptiota valmistelevien toimijoiden tilanne on entistä vakaampi. Adoptioita voitaisiin tehdä Suomeen enemmänkin, jos adoptiohakijoita olisi riittävästi.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että hakijoita kaivataan lisää. Vaihtelua toki on, mutta prosessit eivät ole keskimäärin pitkiä, kun katsotaan pidemmällä aikavälillä.
Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan hakijoiden määrä ja adoptiosta kiinnostuneiden kyselijöiden määrä on ollut hienoisessa kasvussa, mikä voisi enteillä adoptioiden lukumäärän kasvua tulevaisuudessa. Pelastakaa Lapset ja Interpedia toimivat Suomessa kansainvälisinä adoptiopalvelunantajina.
Keskimäärin adoptio kestää Suomessa muutamasta vuodesta neljään vuoteen. Adoptioneuvonta ja lupaprosessi ottavat vuoden ja lapsen odottelu yhdestä kolmeen vuotta.
Kotimaisia adoptioita tehtiin 292 eli kymmenen edellisvuotta enemmän. Adoptoiduista suurin osa oli alle 10-vuotiaita. Yli 18-vuotiaita adoptoituja oli heitäkin vajaa sata.
– Usein kyse on sijaisperheessä varttuneesta henkilöstä ja kun he täyttävät 18, he haluavat juridisestikin vahvistaa siteensä siihen perheeseen, jonka kokevat perheekseen, Uhtio sanoo.
Valtaosa adoptioista perheensisäisiä
Kaikista adoptioista noin 65 prosenttia oli perheensisäisiä. Tämä tarkoittaa, että aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli adoptoi puolisonsa lapsen. Perheen sisäisistä adoptioista 65 tapahtui rekisteröityjen parien perheissä.
Uhtion mukaan perheensisäiset adoptiot ovat perinteisesti näytelleet suurta roolia tilastoissa. Myös adoptio käy vierasperheadoptiota nopeammin.
– Onhan se toki helpompi prosessi. Sehän on vain olemassa olevan tilanteen vahvistamista, siinä ei ole lupamenettelyä, eikä kenellekään pidä etsiä uusia vanhempia.
Adoptiossa ajoissa liikkeelle
Kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö IrenePärssinen-Hentula Pelastakaa Lapset -järjestöstä sanoo, että adoptiohakijoiden ikä on verrattain korkea. Tämä rajaa sitä, minkä ikäistä lasta he voivat toivoa, ja useimmiten toivotaan pientä lasta.
– Toivoisimme, että ihmiset lähtisivät adoptioon ajoissa. Adoption ei tarvitse olla viimesijainen vaihtoehto, vaan se on hieno ja hyvä tapa tulla perheeksi, Pärssinen-Hentula sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan kahden vanhemman adoptioissa hakijoiden keski-ikä oli tyypillisimmin 40-44 vuotta.
STT
Kuvat:
