THL:n erikoistutkija: Suomessa täytyy ottaa kansainvälinen rokotusvastainen liikehdintä huomioon

0

Mitään merkkejä ei ole siitä, että Suomessa rokotusvastaisuus olisi akuutisti räjähtänyt tai -kattavuus romahtanut, painottaa erikoistutkija Jonas Sivelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä. Sivelän mukaan Suomessakin pitää silti olla hereillä, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa rokotusvastaisuus on ollut viime aikoina vahvemmin esillä.
– Siellä ollaan isommissa ongelmissa rokotusvastaisuuden kanssa kuin me olemme täällä, ja koska emme elä umpiossa, meidän täytyy nämä liikehdinnät ja riskit ottaa huomioon, Sivelä sanoo STT:lle.
Rokotusvastaisuuden kasvu maailmalla linkittyy Sivelän mielestä yleisesti tieteenvastaiseen ilmapiiriin.
– Kyseenalaistetaan asioita, joita ei välttämättä ole aikaisemmin niin voimakkaasti kyseenalaistettu. Länsimaissa etenkin ehkä individualistisesti haetaan omaa totuutta ja etsitään itselle sopivaa räätälöityä tapaa jäsentää maailmaa.
Hänen mukaansa asiat voivat eskaloitua hyvinkin äkillisesti ja yllättäen.
– Esimerkiksi Tanskassa tapahtui joitakin vuosia sitten HPV-rokottamisen (papilloomavirusrokote) kohdalla hyvinkin äkillinen ja dramaattinen käänne rokotusvastaisuuteen.
THL:ssä harjoiteltiin keskiviikosta perjantaihin yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tuhkarokkoepidemiaan varautumista.

Kyse ei aina rokotusvastaisuudesta

Sivelän mukaan Suomessa rokotuskattavuus on tällä hetkellä keskimäärin hyvällä tolalla kansainvälisesti, vaikka muuta maata vähemmän lapsia rokotetaan tietyissä kunnissa Pohjanmaalla.
– Täytyy muistaa, että matala kattavuus ei aina välttämättä johdu rokotusvastaisuudesta. Rokottamattomuus voi yhtä hyvin johtua siitä, että ei ole muistettu käydä neuvolassa hakemassa rokotuksia lapsille tai perheen ajat ovat olleet hankalat.
Esimerkiksi Suomesta lähes hävinnyttä tuhkarokkoa ei välttämättä osata pitää enää uhkana.
– Tuhkarokkoa on tänä päivänä Suomessa hyvin vähän verrattuna siihen, mitä oli ennen kuin rokotusohjelma oli käytössä. Jos tautipelotetta ei ole olemassa, ei sitä välttämättä koeta uhkana.
THL ei kannata sanktioita eikä pakkorokotuksia. Sivelän mukaan on osoitettu, että ne voivat muuttaa asenteita jopa kielteisemmiksi.
– Vuorovaikutus, viestintä, tietoisuuden lisääminen taudeista ja rokottamisesta, hän listaa keinoja kannustaa ihmisiä rokottamaan lapsensa.
– Meilläkin on peiliin katsomisen paikka. Ihmiset haluavat enemmän tietoa asioista tänä päivänä kuin ennen, ja siihen tarpeeseen täytyy vastata.
Suomessa tuhkarokkorokotukset aloitettiin 1970-luvulla. Sitä ennen tuhkarokkoon sairastui vuosittain ainakin 10 000 lasta. Nykyisin tuhkarokkotapauksia on Suomessa tyypillisesti alle kymmenen vuodessa, ja tartunnat ovat peräisin ulkomailta.

Vesirokkorokotetta jaettu ennakoitua enemmän

Vesirokkorokote otettiin Suomessa ohjelmaan vuosi sitten. Sitä on THL:n ylilääkärin Taneli Puumalaisen mukaan jaettu neuvoloihin ja terveyskeskuksiin ennakoitua enemmän.
Rokotuskattavuuden arvioiminen on kuitenkin vaikeampaa kuin muilla rokotteilla, koska ohjeen mukaan ne, jotka ovat jo sairastaneet vesirokon, eivät rokotetta ota. Ei siis tiedetä, johtuuko rokotuksen puute siitä, että rokotteesta olisi kieltäydytty, vai siitä, että siihen ei ole tarvetta, koska tauti on jo sairastettu.
– Näin ollen rokotettujen määrä tai osuus ikäryhmästä ei anna tarkkaa kuvaa siitä, kuinka suurella prosenttiosuudella on riittävä suoja vesirokkoa vastaan.
Puumalaisen mukaan tätä arvioidaan parhaillaan tarkemmin ja lisätietoa on luvassa lähiaikoina.

STT

Kuvat: