Suomen hallitusvaihtoehdot

0

HEIKKI KOSKI. Ruotsin vaaleissa kävi juuri niin kuin pelättiin: blokkien tasatulos ja ruotsidemokraattien vaalivoitto hankaloittavat hallituksen muodostamista. Ehkä nyt olisi syytä vilkuilla Suomeen, missä blokkirajat on jo pitkään ylitetty yllättävän sujuvasti.
Ruotsin vaalien vaikutus Suomen ensi vuoden eduskuntavaaleihin lienee varsin vähäinen, sillä poliittinen kenttä Pohjanlahden toisella puolen on hyvin erilainen. Perussuomalaiset tosin etsivät tukea Ruotsin vaalituloksista.

Gallupit osoittavat yhtäpitävästi, että meillä on jälleen palattu kolmen suurehkon puolueen asetelmaan. Näiden puolueiden erot kannatusmittauksissa ovat verraten pienet.
Tosin Helsingin Sanomien ja Yleisradion gallupeissa on yllättävän suuri toistuva ero keskustapuolueen kohdalla. Helsingin Sanomissa keskustapuolueen kannatus on ollut yli 15 prosenttia, Yleisradion mittauksissa yli 17 prosenttia.

Meillä on ensi keväänä kolme hallitusvaihtoehtoa.
Yhdessä näistä vaihtoehdoista rungon muodostavat nykyiseen tapaan kokoomus ja keskustapuolue, mutta käännetyssä järjestyksessä: kokoomus on pääministeripuolue. Hallitusyhteistyö on sujunut näiden puolueiden välillä sen verran hyvin, että halua jatkaa yhdessä voi hyvinkin löytyä.
Avuksi tulisivat mielellään RKP ja kristilliset. Jos siniset saavat 1–2 paikkaa, heitäkään ei jätetä sivuun tukipuolueena, mutta paikkamäärä ei riitä ministeriksi saakka.
Toinen vaihtoehto rakentuu sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen varaan. Jos SDP on vaaleissa suurin puolue, se saa pääministerin paikan. RKP kelpaa tähänkin hallitukseen, myös vihreät ja mahdollisesti – riippuu kokoomuksesta -– vasemmistoliitto.
Koska toinen nykyisistä pääpuolueista kokoomus on mukana hallituksessa, nykyisen hallituksen päätöksiä ei juuri avata. Ehkä jokin työmarkkinoita jäytävä ratkaisu, jonka nykyhallitus on ehtinyt aikaansaada, tulee uuteen tarkasteluun.
Sotessa valmistelua jatketaan osapuilleen siitä, mihin Sipilän hallitus siinä jää. Kokoomus katsoo valinnanvapaudessa antaneensa jo periksi sen mihin katsoo voivansa yltää. Sen sijaan sekä SDP että kokoomus tuntevat viehtymystä maakuntaratkaisun purkamiseen, jos vain keksitään perustuslakitulkinnat kestävä muunlainen hallintomalli.
Jos SDP nousee suurimmaksi puolueeksi, se voi valita myös vanhan punamultayhteistyön. SDP:n mahdollinen voitto eduskuntavaaleissa ei tule kuitenkaan olemaan niin suuri, että se voisi vapaasti kilpailuttaa keskustapuoluetta ja kokoomusta keskenään.

On hyvä pitää mielessä, ettei missään ole määrätty suurinta puoluetta hallitukseen, vaikka käytännössä näin yleensä tapahtuu. Samoin pääministeri voi olla joku muukin kuin puolueen puheenjohtaja. Se on tosin nykyisin harvinaista.
Äänestysprosentti pitäisi saada kohoamaan. Siinä Ruotsi on hyvä esimerkki (86,8 prosenttia). Ruotsissa on kolme vaalia samassa yhteydessä: valtiopäivä-, maakäräjä- ja kuntavaalit. Se nostaa äänestysprosenttia.
Vaalien yhdistäminen sopisi hyvin meillekin. Mutta yhtä tärkeää on selkeiden vaihtoehtojen tarjoaminen äänestäjille ennen vaaleja.

Kirjoittaja on hallintotieteiden tohtori.