Hyvä ja halpa – keltaista riistanauhaa säikkyy sekä peura että autoilija

8
Tero Uoti (vas.) ja Teppo Laaksonen vetävät riistanauhaa Kustavintiellä. Keltaista nauhaa vedetään pahimpiin hirvieläinkolaripaikkoihin. Peura pelästyy tuulessa väpättävää nauhaa ja muuttaa reittiään. Myös autoilijan on syytä hiljentää riistanauhan kohdalla.

Keltainen riistanauha vilkkuu puskien välistä. Nauha katkaisee valkohäntäpeuralta suoran reitin maantielle ja varoittaa samalla autoilijaa mahdollisesta peuravaarasta.
Nauha kerää kiitosta Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistyksiltä. Sitä käytetään lähes jokaisen alueella, ja vaikutukset ovat pääsääntöisesti hyviä.
– Saan selkeitä viestejä maakunnasta, että riistanauha-alueilla on hirvieläinvahinkoja vähemmän, sanoo Varsinais-Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Jörgen Hermansson.

Kaikkia hirvieläinkolareita karkotenauhalla ei voida välttää, mutta halpa rulla maksaa itsensä nopeasti takaisin, jos muutamakin kolari jää tapahtumatta.
– Muutamalla tuhannella eurolla saa valtavan kasan riistanauhaa. Käytännössä se ei maksa mitään. Jos sillä saa pelastettua, että yksikin auto välttää lunastukseen menemisen, voi säästää jo kymmeniä tuhansia euroja, laskee Hermansson.
Kokonaisuudessaan peurakolarimäärät ovat nousussa nauhoista huolimatta. Maakunnan riistanhoitoyhdistysten yleinen näkemys on, että ilman nauhoja kolareita olisi vielä enemmän.

SALOSSA tapahtuu paljon hirvieläinkolareita, erityisesti peurakolarit ovat yleisiä. Seudulla sattui 220 hirvieläinkolaria viime vuonna. Kolariherkkiä teitä ovat Salo–Somero-tie, 110-tie ja Kiskontie.
Keltaista riistanauhaa on Salon seudulla jonkin verran teiden varsilla. Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö ei usko, että nauhan avulla kolareita olisi mahdollista vähentää suuressa mittaluokassa.
– Kaiken kaikkiaan peurakantaa on syytä saada alemmas. Se on myös paras keino vähentää peurakolareita.

Perkkiö nostaa alueelta esimerkiksi Kiskontien, jossa hirvieläinkolareita sattuu paljon.
– Tiellä on korkea nopeusrajoitus, paljon liikennettä ja paljon peuroja. On selvää, että kolareita sattuu.
Riista-asiantuntijan yksinkertaisin neuvo autoilijalle on alentaa nopeutta.
– Hämärän hetkellä nopeutta kannattaa alentaa satasesta yhdeksäänkymppiin. Ja jos näkee eläimiä, nopeutta kannattaa alentaa tästäkin, sanoo Perkkiö.
Perkkiö uskoo, että myös riistanauhaa voisi kokeilla enemmän tällä osuudella, jossa metsä on lähellä tietä.

Keltainen nauha on toiminut hirvieläinten ohjaajana hyvin Somerolla. Sitä on käytetty teiden varsilla ja metsäistutusten turvaajana.
Somerniemellä on erityisen onnistunut riistanauha-alue, kertoo Someron riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarkko Nyström.
– Nauha on ollut moottoriurheiluradan läheisyydessä jo toista vuotta. Alueella ei ole sattunut hirvieläinkolareita.
Nyströmin mielestä nauhan käyttöä voisi lisätä Somerolla.
– Kolarit ovat lisääntyneet, peurakanta on niin iso. Salontiellä ja Jokioistentiellä on paikkoja, joissa nauhaa voisi käyttää.

 

Peimari on poikkeus maakunnan hirvieläintilastoissa, kolarimäärä on pieni verrattuna moneen muuhun samankokoiseen alueeseen. Viime vuonna Paimionlahden riistanhoitoyhdistyksen alueella sattui 87 hirvieläinkolaria.
Yhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö kertoo, että kauriskanta on lisääntynyt seudulla parin viime vuoden aikana.
– Kauris on kolarialtis eläin. Se näkyy tilastoissa.
Nykyään metsästäjät merkitsevät hirvieläinkolarit, tapauksen eläimet ja paikat Riista-sovellukseen. Tämä tarkoittaa Perkkiön mukaan sitä, että tilastotiedot ovat tarkentuneet esimerkiksi eläintunnistuksen osalta, kun tilastoivaksi tahoksi on vaihtunut metsästäjä poliisin sijaan.
Viime vuoden 87 kolarista noin puolet oli valkohäntäpeurakolareita. Hirven kanssa autoilijat osuivat 7 kertaa. Loppu on kauriskolareita.

Paikka, jossa Peimarin alueella riistanauhasta voisi olla hyötyä, on Paimionjoen laakso moottoritiellä.
– Alueella on riista-aita poikki, mutta peltoaukealla riistanauhaa on vaikea laittaa maastoon.
– Siinä on sattunut jokunen hirvikolarikin, mutta kauriskolareita on ollut aika paljon.

 

VARSINAIS-SUOMESSA on levitetty viime syksystä lähtien riistanauhaa tehostetusti teiden varsille peurakannan kasvun vuoksi.
Riistakeskuksen Jörgen Hermansson muistuttaa, että karkotenauhan vaikutuksen suora mittaaminen on vaikeaa. Alueiden hirvi- ja peurakanta vaihtelee, myös liikenne, hakkuut ja peltokasvit vaikuttavat kannan liikkeisiin ja mahdollisiin kolareihin.
– Yksittäisellä paikalla hirvieläinkolareiden määrä on aina pieni. Jos viime vuonna jollain tietyllä osuudella sattui neljä peurakolaria ja tänä vuonna kolme, on vaikea sanoa, johtuuko vaikutus riistanauhasta, muotoilee Hermansson.
Hän muistuttaa, että kolariherkillä alueilla usein myös metsästetään tehostetusti.

 

KEVÄÄN ja alkukesän kolaritilastoista voidaan päätellä, että peuroja on Varsinais-Suomessa enemmän kuin ennen. Riistakeskuksen mukaan viime vuoden 13 000 peuran saalis ei riittänyt vähentämään kantaa. Jörgen Hermansson arvioi, että vähennykseen tarvitaan noin 15 000 peuran kaato.
Viime syksynä Varsinais-Suomen Ely-keskus lahjoitti lavallisen riistanauhaa riistakeskukselle, joka jakoi sen eteenpäin riistanhoitoyhdistyksille. Tämän jälkeen riistakeskus on hankkinut nauhaa ja turvautunut jälleen paikallisiin metsästäjiin, jotka ovat asentaneet nauhat teiden varsille.
– Tärkeintä tässä oli se, että paikallinen tienhoitoviranomainen suhtautuu niin positiivisesti nauhan laittamiseen. He näkevät, että hyötysuhde on niin suuri, kommentoi Hermansson.

Riistanhoitopiirin viimeisin tilaus oli 160 rullaa, joissa jokaisessa on 300 metriä nauhaa. Tästä satsista nauhaa riittää siis noin 50 kilometrille.
– Peura huomaa, että jokin väpättää metsässä. Eläin on laiska ja väistää varmuuden vuoksi, kuvailee Hermansson.
– Osa ei reagoi nauhaan ja muut lähtevät ehkä myöhemmin seuraamaan tätä rohkeaa yksilöä. Mutta, jos joka toinen tai joka kolmas eläin väistää, siitä syntyy jo nauhan vaikutus.
Hermanssonin mukaan pahoja kolaripaikkoja ovat tieosuudet, joissa metsä on lähellä kummallakin puolella tietä.
Nauhan avulla eläintä yritetään ohjata avoimemmasta paikasta tien yli. Näin autoilija todennäköisesti huomaa peuran helpommin.

 

Riistanauhasta sanottua

  • Yhden kolarin hinnalla saa paljon keltaista nauhaa. Pöytyän riistanhoitoyhdistys, toiminnanohjaaja Hannu Aalto.
  • Totuus on tietysti se, että nauhat siirtävät ongelman jonnekin muualle. Mutta siellä on toivottavasti parempi näkyvyys. Loimaan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mikko Tiainen.
  • Kaiken kaikkiaan peurakantaa on syytä saada alemmas. Se on myös paras keino vähentää peurakolareita. Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö.
  • Kolarit ovat lisääntyneet, peurakanta on niin iso. Salontiellä ja Jokioistentiellä on paikkoja, joissa nauhaa voisi käyttää. Someron riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarkko Nyström.

 

Valkohäntäpeurat kirmailevat valtatien läheisyydessä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

 

Syyskuun peurasaalis nousi kaksinkertaiseksi

Syksyn peurajahti on alkanut Varsinais-Suomessa vauhdikkaasti. Maakunnassa on ammuttu syyskuussa yli 1 800 valkohäntäpeuraa, kun vuosi sitten luku jäi alle 800:n.
Laki sallii toista vuotta peräkkäin peurajahdin kyttäämällä syyskuussa. Maakunnan riistakeskus on kehottanut alueen metsästysseuroja käyttämään mahdollisuutta hyväksi, sillä alueella pitäisi kaataa peuroja selvästi viime vuotta enemmän.

KYTTÄYSJAHTI on alkanut lupaavasti myös Salon seudulla.
Valkohäntäpeuroja ammuttiin syyskuussa 165, kun viime vuonna luku jäi 83:een.
Somerolla peurajahti on aloitettu syyskuussa erityisesti viljelysten ympärillä. Metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistys saavat viikoittain yhteydenottoja maanviljelijöiltä peuravahingoista.
– Kanta on räjähtänyt, sanoo Someron riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarkko Nyström.
Syyskuun saalis on vielä vaatimaton lukemiltaan, mutta runsas verrattuna viime vuoteen.
Viime vuoden saalismäärä oli Somerolla syyskuussa 6, mutta tänä vuonna 41.

Paimionlahden alueella syyskuun jahti on ollut pienempää. Eläimiä kaadettiin 41, kun vuotta aiemmin määrä oli 14.

 

Riistanauhakuvat: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

Video: Johanna Käkönen ja Juha Paju, Turun Sanomat.

 

T. Pohjola, Salo

Tuo keltaisen nauhan asentaminen ja levittäminen vaarallisille alueille, mutta vaarallista on hyvin pitkälti. Kiskontiellä alkaa Tuohitun tienhaarasta 100 km/h nopeusrajoitus, ja seuraavassa risteyksessä Muurla – Perniön asema sama jatkuu aina Kiskon Tieksmäen risteykseen saakka ja taasen heti Kirkonkylän tienhaarasta alkaa jälleen 100 km/h rajoitus sekä siinä taasen hirvivaara jatkuen Karjalohja-Fiskars-tienhaaraan saakka. Muuten koko tuolla 100 km/h matkalla on peuravaroitusmerkit eli yli 20 km yhteensä, joten ei ihme, että autoilijoiden päähän ei vaara mahdu, ennen kuin jälleen on peura menettänyt henkensä ja auto läjässä. Muuten kun ajelemme lastenlasten kanssa tuolla välillä iltaisin ns. eläinajelun, niin paras tulos 1,5 tunnin aikana oli… Lue lisää »

Satunnaisia laumoja toki on

Lieneekö toisten autoilijoiden arvostelu niinkään hedelmällistä kuin yleisesti hyväksi havaitut keltaiset nauhat. Satamääriin ulottuvan peurakannan laskenta reilun tunnin mittaisen ajomatkan aikana on kyllä iltahämärissä kunnioitettava suoritus. Harvempi riistanhoitoyhdistyskään pystyy siihen.

T.Pohjola, Salo

Eipä laskeskeltu hämärässä, kun peurat liikkuvat jopa päivällä. Ei ollut vain kertalaskentaa, vaan lukuisia ajokertoja. Riistanlaskenta taasen on aivan eri asia, joten se siitä riistajutusta. Pääasia on, että 100km/h ei ole oikea nopeusrajoitus hirvieläinvaaran merkillä höystettynä.
Laskutaitosi hoi – satamäärin on aivan eri asia kuin 120 peuraa!!!

Urpo

Suomen riistakeskus teki äskettäin metsästäjille kyselyn ”Valkohäntäpeura Varsinais-Suomessa”. Tulosten mukaan yli 60% kyselyyn vastanneista varsinais-suomalaisista metsästäjistä pitää kantaa joko sopivana tai liian pienenä. Kysely löytyy Suomen riistakeskusken verkkosivuilta. Tulos indikoi selvästi, ettei todellista halua kannan pienentämiseen ole ja huomio ohjataan vippaskonsteihin, kuten keltaisiin nauhoihin, joiden tehoa ei ole luotettavasti todennettu. Olisiko jo päättäjien aika reagoida tilanteeseen, vapauttaa valkohäntäpeura kaatolupajärjestelmästä ja vaikka alkaa maksaa tapporahaa, jotta kanta saataisiin kestävälle tasolle? Lisäksi joidenkin seurojen tapa rajoittaa metsästystä pitää estää. Kyse ei ole pelkästä liikenneturvallisuudesta, vaan uusiutuviin raaka-aineisiin tukeutuvasta kestävän tulevaisuuden rakentamisesta. Juurihan lehdessä todettiin kuusen olevan ilmastonmuutoksessa huono vaihtoehto. Silti juurikäävästä kärsivässä… Lue lisää »

Vasa

Kukahan tässä katsoo vain omaan napaansa?

Urpo

En tiedä, mitä kysymykselläsi haet. Asetelmassa on metsästysharrastuksen vastassa liikenneturvallisuus, luontoarvot sekä suomalainen biotalous.

Jostain syystä metsästysharrastuksen ehdoilla on tähän saakka toimittu, vaikka riistalihan tuotanto on yhteiskunnalle raskaasti tappiollista toimintaa. Siten vastaus kysymykseesi suuntautuu kyllä metsästyksen edunvalvojien puolelle.

Muka karkotusnauha

Vaikka puutarha oli ”aidattu” kuudella päällekkäisellä keltaisella ”karkotusnauhalla”, kulkivat sievästi nauhojen välistä. Liikkuvat, pimeässä ja hämärässä, eivät näe värejä. Kannattaako muovia levitellä luontoon?

Änkyrä

Miksi peuroja yhä ruokitaan?