Penkasta olohuoneeksi

26
Keskellä kaupunkia virtaava joki antaa Salolle hyvän mahdollisuuden kehittää kaupunkikeskustaa viihtyisämmäksi.

Salo haluaa kehittää keskusta-alueella jokirantaa viihtyisämmäksi.
Kaupunginjohtaja Lauri Inna esittää, että Salonjoen rantapuistojen viherrakentamiseen käytettäisiin 100 000 euroa vuosittain seuraavan viiden vuoden ajan.

Ajatus on hyvä. Kaupungin halki virtaava joki voisi olla harkitun ehostamisen jälkeen nykyistä houkuttelevampi paikka. Esimerkkejä löytyy muualta, sanoo Inna (SSS 24.10.).
Kovin kaukaa niitä ei tarvitse hakea: Innan nykyisessä kotikaupungissa Turussa jokiranta on kokenut viime vuosikymmeninä melkoisen muodonmuutoksen. Aiemmin keskustan ”takapihana” ollut ruma jokiranta on nykyään viihtyisä miljöö, jossa kävellään, juostaan, pyöräillään, etsitään Pokemoneja, tavataan ystäviä, istutaan ihastelemassa vuodenaikoja.
Osana jokirannan muutosta alueelle on juurtunut myös paljon kahviloita ja ravintoloita.

Salon jokirannan uudistamiseen nivoutuisi Helenansilta, joka yhdistäisi Helenankadun ja Inkerinkadun. Siltahankkeen on alustavasti ajateltu valmistuvan vuonna 2021, mutta päätöstä asiasta ei ole tehty.
Jo aiemminkin kaupungin suunnitelmissa välähdellyt kevyen liikenteen silta parantaisi keskusta-alueen liikennejärjestelyjä. Kaupungin ajatuksena on, että uusi silta ohjaisi pyöräilyä pois Turuntieltä ja Helsingintieltä, mikä parantaisi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta.
Pyöräilyn pääväyliksi on ajateltu Helenankadun ja Inkerinkadun lisäksi Mariankadulle rakennettavaa väylää ja Horninkadun pyöräilykaistaa.

Salon keskusta, jokiranta ja kevyen liikenteen väylät ovat kehityskohteita, joihin satsaaminen tuo pitkäaikaista iloa ja hyötyä.
Vaikka kaupungin taloutta joudutaan tasapainottamaan velalla, kaupungin on pakko pyrkiä päivittäisten asioiden ja laskujen hoitamisen lisäksi katsomaan tulevaisuuteen.
Viihtyisämpi jokiranta on hyvä visio, jolla on käytännöllisyyden ohella suuri vaikutus kaupunkikuvaan ja ihmisten kokemukseen siitä, millainen Salo on.

26
Jätä kommentti

6 Comment threads
20 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
10 Comment authors
Urpo

Pyöräilyn edistäminen on hieno asia. Viimeistään IPCC-raportin myötä kaikkien luulisi ymmärtävän, mihin suuntaan kaupunkialueiden liikenteen pitää jatkossa kehittyä. Asiaa tukee tiedot liikkumattomuuden katastrofaalisista vaikutuksista kansantaloudelle. Palvelukseen astuvien varusmiestenkään kunto ei ole keskimäärin tyydyttävällä tasolla ja se antaa muille oman viestinsä yhteiskunnan tilanteesta. Karttaa katsomalla on kuitenkin vaikea ymmärtää, mistä Helenan- ja Inkerinkadun pääväylä muodostuu. Ainakaan tällä hetkellä tuo reitti ei ala mistään, eikä johda mihinkään. Mutta ehkä taustalla on ajatus kehittää laajempaa kokonaisuutta ja se ei vielä uutisoinnista avaudu. Pyöräilyn pääväyläksi näyttää olevan kehittämisohjelmassa merkitty myös Turun- ja Helsingintie. Se onkin luonteva paikka, koska leveyttä pyöräilykaistoille riittää. Harmi vain, että… Lue lisää »

Jerppu

Juuri näin. Pyöräteille olisi huutava tarve keskustan ulkopuolella yhdistämään kyliä ja entisiä kuntakeskuksia toisiinsa ja erityisesti Salon keskustaan.

Aika hyödyttömältä tuntuisi tehdä joen penkalle kallista kevytväylää kohti Vuohensaarta, kun sinne menee jo pyörätie Satamakadun vartta, ja se on paljon suorempi kuin joki.

Jerppu

Ai niin ja toisella puolella jokea Tehdaskadun varttakin kulkee jo pyörätie.

MDI

Jokirannat pitäisi siistiä sekä pengertää joko teräksellä ja betonilla kuten keskustan alueella tai sitten puupaalutuksella aina Vuohensaareen asti ja rakentaa kävelytiet molemmille rannoille. Samalla voisi ruopata niin joen kuin suistoalueenkin.

Ennen sitä voisi tehdä asiointilaiturin esim. Satamakadulla aikoinaan olleen jätepisteen paikkeille eli kaupungin varikon kohdalle. Sellainen olikin aikoinaan, vaan katosi johonkin, ja nyt asiointi veneellä lautatarhalla, rautakaupassa ym. on aika hankalaa.

Nyt pitää saarimökkiläisen hakea kamat autolla ja viedä ne venerantaan lastattavaksi, kun ne voisi lastata suoraan veneeseen jo Salossa. Kenelleköhän muuten kuuluu kohta joessa roikkuva sähköjohto ko. paikassa, on ollut jo vuoden putoamassa milloin hyvänsä.

Jerppu

Eipä taida olla hyötyä rakentaa uutta siltaa Helenankadun ja Inkerinkadun välille. Miten olisi pyörätie Helsingintien – Turuntien reunaan? Sen saisi mahtumaan poistamalla parkkiruudut toiselta reunalta ja tarvittaessa voisi ottaa hieman ajoradasta tai jalkakäytävästä.

Lisäksi Citymarketin luokse tarvittaisiin myös edelleen kevyen liikenteen väylä, edes toiselle puolelle katua.

Ja lisää kevyen liikenteen väyliä keskustan ulkopuolelle mm. Piihovilta Kaivolaan, Kaivolan ja Inkereen välillä, keskustasta Muurlaan, Halikon asemalle jne.

Harmi, ettei kaupunginjohtaja tiedä, että Salossa on muutakin kuin keskusta.

Rääsikkö

Mitäpä jos Salo satsaisi myös muutaman euron syrjäkuntien hyväksi.
Kuusjoen keskustasta voisi aloittaa,Saloa sekin.

MDI

Kuusjoen ”keskusta”, heh, sinnehän on jo panostettu kevyen liikenteen väylä maantien varteen, pitäisikö vielä tehdä navetalle toinen?

Repa

Salon tulee panostaa enemmän entisiin kuntakeskuksiin eikä kaupungin keskustaajaman, asuuhan suurin osa salolaisista keskustaajaman ulkopuolella. Eihän ole reilua että Kuusjoen taajamassa asuvat joutuvat osaltaan rahoittamaan yksittäisten saarimökkiläisten käyttämää asiointilaituria.

MDI

Sitä laituriahan ei ole ja voihan ne rautakauppa- yms. tavarat tuoda sitten suoraan Helsingistä. Epäilen myös, että Kuusjoen taajamassa asuvat eivät pysty rahoittamaan edes omaa taajamaansa.

Jos Saloon halutaan elämää, yrityksiä ja verotuloja, niin keskustan palveluineen, työpaikkoineen ja liikenneyhteyksineen pitää houkutella, ei jonkun entisen sivukylän tekohengitys jo tapahtunutta maaltamuuttoa enää peruuta.

Urpo

Lapsellista tuollainen vastakkainasettelu. Mikä on sivukylien merkitys yhteiskunnassa, kun sieltä tulee lähes kaikki kotimaiset raaka-aineet ja energia.

Ilman noita, eivät keskustassa asuvat voi kävellä joen rantojen asfalttipolkuja pitkin, joten siksi olosuhteet elämiselle ja asumiselle pitää olla kunnossa siellä, missä ihmisiä asuu.

MDI

Eli muiden mielipiteet ovat lapsellista vastakkainasettelua, omat ei? Maaltamuutto alkoi jo 50 vuotta sitten ja se jatkuu yhä sekä ympäri maailmaa, sille ei vaan voi mitään. Minäkin muistan kuinka Kokkilassa oli 3 kauppaa, 3 pankkia, polttoainemyyntiä ja posti. Enää ei ole niistä mitään, koska paikalliset ajavat autolla ”rismaan”, siellähän on maito 5 senttiä halvempaa per litra. Sama Kuusjoella ja muilla sivukylillä. Jos ne olisivat elinvoimaisia, niin meillä olisi edelleen Angelniemen ja Kuusjoen ym. kunnat. ”Sivukyliltä tulee lähes kaikki kotimaiset raaka-aineet ja energia”. No tässä on paino sanalla kotimaiset, suurin osahan tulee muualta. Maaseudulla on monella muistissa vanhojen aapisten jutut, mutta… Lue lisää »

Repa

Kuntaliitoksesta tulee kohta kuluneeksi kymmenen vuotta, minkä aikana entiset kuntataajamat ovat menettäneet kaupungin palveluja enemmän kuin ovat saaneet uusia palveluja tilalle. Ei voi olla niin, että keskustaajamaa kehitetään entisten kuntakeskusten kustannuksella.

Esittämälläsi tavalla koko maassa ei kannattaisi panostaa kuin pääkaupunkiseudun kehittämiseen.

MDI

Kuntaliitoksethan tehtiin koska pienet, elinkelvottomat kunnat eivät kyenneet järjestämään niitä palveluja. Miten niitä nyt kannattaisi sinne siirtää, kun asukkaita on sivukylillä entistäkin vähemmän ja niistäkin suurin osa taitaa olla eläkeläisiä. Salossa kannattaa nimenomaan kehittää keskustaajamaa ja pitää sen tarjonta ym. elinvoimaisena, muuten siitäkin tulee sivukylä esim. Turulle.

Pääkaupunkiseudun, joka muuten on Suomen talouden kiistaton veturi, lisäksi maakuntakeskukset pärjäävät, mutta Salo on vähän väliinputoaja, eikä sen kannata panostaa sivukylien palveluihin vaan keskustaajamaan. Kuulostaa pahalta, mutta on valitettavasti tosiasia.

P.s. Koko maa ei panosta pääkaupunkiseudun kehittämiseen, vaan sen tekee pks itse ja jokaisen helsinkiläisen kunnallisveroäyreistä kaksi menee näiden elinkelvottomien kuntien tekohengitykseen.

Repa

Pienet kunnat eivät olleet elinkelvottomia kymmenen vuotta sitten, vaan niille perusteettomasti esitettiin kauhukuvia siitä, että ne eivät tulisi pärjäämään itsenäisinä kuntina samalla kertoen, mitä hyvää uusi Salo pystyisi myös heille tarjoamaan. Ainoa ryhmä, joka kuntaliitoksesta jotain hyötyi, olivat entiset kunnanjohtajat, jotka saivat viideksi vuodeksi palkkiovirat itselleen erittäin heppoisilla työnkuvilla. Kuntaliitokset olivat oman aikansa vouhotusta, joista saadut kokemukset eivät ole olleet kovinkaan mairittelevia ja joita ei enää viime vuosina ole kovinkaan paljon tehty. Pääkaupunkiseudun menestykseen vaikuttaa omalta osaltaan myös se, että kaikki valtion hallinto, virastot ja laitokset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja joita ei ole mitenkään onnistuttu sijoittamaan muualle Suomeen. Koko maa… Lue lisää »

MDI

Valtion virkamiesten määrä on puolittunut tällä vuosituhannella (nykyään alle 80.000) mutta kunnissa on edelleen yli 400.000 työntekijää. Esimerkiksi Helsingillä yli 40.000 eli yli puolet valtion virkamiesten määrästä. Valtion virkamiehiä on väkilukuun suhteutettuna eniten Kanta-Hämeessä, sitten Lapissa, sitten Kainuussa jne.jne., ei suinkaan Helsingissä. Voisit myös kuukkeloida verokertymät alueittain ja per pää, siinä selviää kuka maksaa ja mitä. Joku Kuusjoki on nettosaaja eikä suinkaan nettomaksaja,kuten muuten Salokin. Kannattaa päivittää aapisten tiedot, se on nykyään niin helppoa netissä.

Karniina

Helsinkiläiset eivät tuota yhtään mitään, vaan elävät muun maan siivellä. Paperinpyörittely tai kaupankäynti eivät ole tuottavaa työtä. Lähes kaikki alkutuotanto on maaseudulla ja jalostava teollisuus maakunnissa.

Urpo

Lukuja voi pyörittää miten haluaa ja tulkita niitä, miten haluaa. Yhtä totuutta ei ole. Siksi mielestäni asiat pitää silti olla kunnossa siellä, missä ihmiset asuu. Myös Kuusjoella. Yhteiskunta vaan ei toimi sillä, että keskitetään asiat keskustoihin. Se näivettää toimintaa.

Mitä

Mitä siellä Kuusjoella nyt tarvittaisiin jos saan kysyä?

MDI

Varmaan ooppera.

Repa

Yhteiskunnan kuuluu toimia niin että kaikista pidetään yhdenvertaisesti huolta tarjoamalla kaikille päivähoidon, maksuttoman koulutuksen, terveydenhoidon ja vanhuuden turvan kyseenalaistamatta henkilön varallisuutta tai sitä missäpäin maatamme hän sattuu asumaan, tällaista yhteiskuntaa kutsutaan sivistysyhteiskunnaksi. Sivistynyt yhteiskunta on aivan jotain muuta kuin se että kuukkeloidaan aluekohtaisia verokertymiä tms. Sivistynyt yhteiskunta pitää aina nurisematta huolta heikommassa asemassa olevista jäsenistään, eikä sitä opita aapisesta eikä googlesta, sen vaan toiset ymmärtävät ja toiset eivät. Kerroit että kunnissa on 400 000 työntekijää, et sitten kuuklettanut sitä missä ammateissa he toimivat, olisivatko he pääosin terveydenhoidon ja opetustoimen ammattilaisia, onko heitä sinun mielestäsi liikaa?

MDI

Siis ex-salolaiselle Nallellekin tarjotaan terveydenhoito ja vanhuudenturva varallisuudesta riippumatta?

Pelkästään kuntia on parisataa ylimääräistä ja näiden elinkelvottomien elättämiseen hukataan rutkasti arvokkaita veroeuroja.

Opetustoimen ja terveydenhoidon piirissä on paljon tehostamisen varaa, nyt kuunnellaan seinäkellon tikitystä eikä hommat etene.

kiertotietä aina

Olisiko mahdollista saada kevyen liikenteen silta Inkereentieltä vanhalle Perttelintielle, esim. suurin piirtein Uskelan Isokylän emäkirkon kohdalle eli reitti kulkisi Salonjoen yli. Jos on aikeissa mennä esim. motarin varteen pyörällä ja lähtee Tupurista, pääsisi helpommin sillan kautta oikaisemaan Salonjoen yli. Kävelyreitti ja pyöräilyreitti.

Jerppu

Tuo on kannatettava idea ja samaa olen miettinyt, että miksei ko. paikassa ole siltaa. Tosin siinä pitäisi olla ehdottomasti silta myös autoliikenteelle, suora tie Ylärinteen päästä Piihovin liittymälle, täysin käsittämätöntä ettei sitä rakennettu jo aikoinaan moottoritien rakentamisen yhteydessä. Toinen ehdoton paikka kevyen liikenteen sillalle olisi Inkereen ja Kaivolan välille, vaikka siihen matonpesupaikan tienoille. Ja edelleen odotellaan kevyen liikenteen väylää Salosta Muurlaan. Muurlan kunnalla taisi joskus olla siitä jo suunnitelma, mutta sitten tuli kuntaliitos ja kaikki Salon keskustan ulkopuolinen kehitys tyssäsi. Kyseinen pyörätie on muistaakseni myös pari vuotta sitten tehdyn kevytliikennekartoituksen tuloksissa suositeltu rakennettavaksi ensisijaisella prioriteetilla. Kaivolan – Inkereen väli taisi… Lue lisää »

Etana

Pyörätie on riski autoille.
Inkereentie on tästä hyvä esimerkki. Niin kauan kun ei ollut pyörätietä, sai Inkereentiellä ajaa enimmän osan matkasta 80. Pyörätien tultua on nopeusrajoitus laskettu yhtä pätkää lukuunottamatta 60 ja 50.

Jerppu

Toivottavasti et ole tosissasi?

Myönnän kyllä, että on vähän erikoinen käytäntö maassamme, että aina kun tietä parannetaan, sen nopeusrajoitusta lasketaan. Kaikkien pienimmillä hiekkateillä saa painaa kahdeksaakymppiä, vähän paremmilla asfalttiteillä saa ajaa enää 60km/h, kaupunkia lähestyttäessä hyväkuntoisilla monikaistaisilla teillä enää 50 tai 40. Poikkeuksen tekevät moottoritiet, joissa yleisesti saa ajaa niin kovaa kuin huvittaa, koska kukaan ei valvo nopeuksia.

Penkasta penkkaan

Jutun otsikkona näyttää olevan Penkasta olohuoneeksi. Eikös kaupungintalolle olekaan vielä kiirinyt tietoa siitä, että Salossa tuo otsikko on jo pääosin toteutettukin, tosin perin salolaisesti muotoutuneena: Korvenmäen jätepenkasta hajut olohuoneeseen.
Mutta, mutta, hys, hys pitäisiköhän kuitenkin olla mahdollisimman hiljaa, ettei kukaan ulkopuolinen vaan saisi tietää haisevasta Salosta.