Päästövähennykset voidaan saavuttaa

23
Sähköautojen ja ladattavien hybridien määrä kasvaa nopeasti, kun valmistusmäärät nousevat ja hinnat laskevat.

Päästövähennysten saavuttaminen ei ole Suomelle sittenkään mahdottoman vaikea urakka. Sitran selvityksen mukaan mittavia päästövähennyksiä voidaan tehdä jopa ilman lisäkustannuksia.
Noin 50 prosentin päästövähennyksiin voidaan selvityksen mukaan päästä keinoilla, joiden kustannukset ovat yhtä suuret tai jopa pienemmät kuin nykyiset ratkaisut. Vastaavasti keinot, joiden avulla katetaan viimeiset 10 prosenttiyksikköä, ovat kalliita ja epävarmoja.

Helppo ja nopea päästövähennysten toteuttaminen onnistuu Sitran selvityksen mukaan erityisesti tuulivoiman ja liikenteen sähköistymisen kautta.
Tuulivoimasta tulee raportin mukaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä. Sen arvioidaan olevan jo nyt taloudellisesti kannattavaa, mikä näkyy ilman tukia toteutettavien hankkeiden määrän kasvuna. Tuulivoiman tuotantokustannusten uskotaan edelleen laskevan koko 2020-luvun ajan.
Entistä isommat, tehokkaammat ja halvemmat tuulimyllyt jauhavat sähköä lähitulevaisuudessa yhä enemmän. Samalla kun tuulivoimaloiden määrä kasvaa, pitää ottaa huomioon niiden mahdolliset haitat. Keskelle asuntoalueita myllyjä ei pidä pystyttää.
Pientaloissa energiaa voidaan tuottaa kätevästi aurinkopaneeleilla, joiden kannattavuus tulee valmistusmäärien kasvun ja teknisen kehityksen myötä koko ajan paremmaksi.

Liikenteen sähköistyminen on jo käynnissä. Täyssähköautot ja ladattavat hybridiautot ajavat lujaa vauhtia vanhojen polttomoottoriautojen rinnalle ja ohi. Muutos kiihtyy, kun suuret saksalaiset autonvalmistajat saavat sähköautojen tuotantolinjat täyteen vauhtiin.
Sitran raportissa listattu tavoite 700 000 täyssähköautosta ja 100 000 ladattavasta hybridistä saavutetaan helposti seuraavan kymmenen vuoden aikana, kun sähköautojen valmistusmäärät kasvavat.
Halvalla kulkevat ja vähän huoltoa vaativat sähköautot kelpaavat kuluttajille, kunhan hinnat saadaan tavallisten polttomoottoriautojen tasolle.

Helpot ja edulliset keinot päästöjen vähentämiseksi kannattaa käyttää nopeasti, jolloin päästövähennysten vaativampaan loppuosaan jää lisää aikaa.

23
Jätä kommentti

8 Comment threads
15 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
13 Comment authors
Ekotekoko?

Sähköistyminen on ekoteko. Omakohtainen haluni heittäytyä mukaan laimeni, kun vihreä ministeri antoi aikoinaan luvan Fortumille myydä sijoittajille jakeluverkko Caruna.

Niillä rahoilla Fortum osti saksalaista hiillivoiman tuotantoa. Niistä maksamme joka kerta, kun lataamme sähköauton akkuja.

Jouni

Kyllähän ne näillä bensan ja dieselin hinnoilla saavutetaankin, kun normikansalaisilta viedään autot pois.

Jerppu

Päinvastoin, verotusta onkin siirrettävä nimenomaan auton ostamisesta ja omistamisesta sen käyttämiseen, eli auto- ja ajoneuvoverot alas ja bensan sekä dieselin hintaan lisää veroa. Pihalla seisova auto ei kuluta eikä tuota päästöjä, ja mitä halvempia uudet vähäpäästöiset autot ovat, sitä todennäköisemmin niitä ostetaan. Auto voi toisaalta olla vaikka millainen bensasyöppö ja silti vähäpäästöinen, jos sitä käytetään vain aivan välttämättömillä matkoilla. Huviajeleminen on vielä aivan liian yleistä, ja tervejalkaisetkin ihmiset ajavat mitättömän lyhyitäkin matkoja autolla. Se kyllä kummastuttaa, että miksi autoilu tuntuu olevan ainoa kohde päästötavoitteille. Koko liikenteen osuus päästöistä kai on vain viidennes kaikista Suomen ilmastopäästöistä. Ja koko maailman mittakaavassakin liikenteen… Lue lisää »

Urpo

Sähköautojen ja lataushybridien hintatasokin on sellainen, että taitaa nopea yleistyminen jäädä haaveeksi ainakin niillä, jotka itse joutuvat kulut maksamaan. Kun vuodessa myydään reilut 100 000 uutta autoa ja tavanomainen Corolla tms. auto maksaa vajaat 30 000 euroa, pitää ostovoiman nousta huikeasti, jotta pykälää tai kahta kalliimmat sähköautot ja lataushybridit alkaisivat syrjäyttää perinteisiä polttomoottoriautoja. Tällä hetkellä markkinaosuuden kasvu on nopeaa, mutta se johtuu enemmän vaatimattomasta markkinaosuudesta kuin autojen suosiosta. Ihan pureskelematta ei siis Sitran haaveita kannata nielaista. Ei varsinkaan, kun tällä hetkellä uusien autojen keskimääräisen kulutuksen lasku on pysähtynyt. Merkittävä rooli siinä on dieselautojen suosion vähentymisellä. Kun vielä muistetaan sähköautojen suuri… Lue lisää »

MDI

Tavanomainen Toyota hybridinä maksaa: Auris Hybrid automaattina 30.000,-, Yaris Hybrid automaattina alle 23.000,- ja käyttömaksukin taitaa olla halvempi, eikö kelpaa vai pitääkö olla Tesla?

Allan

Yaris Hybrid vie kuulemma kaupunkiajossa 95 bensaa 4 litraa satasella. Saman korimallin tavallinen Yaris vie kuulemma 4,5 litraa satasella kaupunkiajossa. Eipä siis tule mainittavasti vähemmän päästöjä. Hybridissä sähkömoottori ja akusto painavat sen verran, että niiden aiheuttama massan lisäys syö syntyneen polttoainesäästön. Akusto on kuitenkin niin pieni, ettei siihen varastoidulla sähköllä ajeta kovin kauaa. Bensakin on 95, ja jos se olisi etanolibensaa, voisi se teoriassa vähentää päästöjä. Kuitenkin käytännössä etanolibensa litroja palaisi enemmän, jolloin siinäkin syntyneet päästövähennykset jäisivät marginaalisesti. Hybridiauton akuston ja sähkömoottorin sekä muun lisäelektroniikan valmistus kuitenkin lisää päästöjä niin paljon, että päästöt ovat plusmiinus nolla tai pienessä hybridissä jopa… Lue lisää »

Jerppu

En ole noin perehtynyt, mutta olen ajatellut, että pistokehybridi olisi hyvä, kun pelkällä sähköllä voisi ajaa työmatkat ja lyhyet ostosmatkat, mutta kuitenkin tarvittaessa sillä voisi lähteä pitkällekin reissulle pelkäämättä akun loppumista jossain kaukana latauspisteistä. Bensaa ja dieseliä kun saa kaikkialta eikä tarvitse odotella latautumista.

Hinnat vain on aivan karmeita. Tarvitsisi olla mielellään farmari ja vetokoukku eikä nelivetokaan haittaisi. Vaihtoehtoja on tosi vähän, ei tule mieleen kuin Volvo V60 ja viisi vuotta vanhoinakin maksaa vielä enemmän kuin tuollainen uusi Toyota.

Kuinkahan paljon akustoissa on eloa jäljellä 5 vuoden ja 150-200 tuhannen kilsan jälkeen?

marko

Hyvä argumentti tuo kuulemma, onko se varsinaisuomalainen totuus?

Allan

Eikö olekin hieno perustelu?

Tunnen toki henkilöt joilla on kyseisiä autoja ja jotka ovat kertoneet kulutuksista normaalilla ajolla ihan Salon kaupungin olosuhteissa. Käytössä oli kesärenkaat eikä ilmastointia käytetty, eikä ajo ollut ns. ihistelyajoa. Lisäksi kulutukset oli laskettu todellisten tankkausten mukaan useamman kuukauden käytön ajalta.

Tietosuoja asetuksesta johtuen en kerro tarkemmin autot omistavista henkilöistä, joten kuulemma on riittävän tarkka perustelu tässä yhteydessä.

Näin vältetään tietojen pseudonymisointi.

Urpo

Yaris, joka ei ole Sitran mainitsema lataushybridi, eikä siten tarjoa laskelmien pohjana olevaa päästövähennystä, maksaa hybrinä n. 3.500 euroa enemmän kuin perinteisellä tekniikalla. Se on n. 20% eli vaikuttaa varmasti monen valintoihin. Auriksen malleissa hintaero on vähän pienempi, mutta sekään ei ole lataushybridi. Priuksen mallistossa lataushybridi löytyy, ja sen hinta onkin jo 40 000 euroa eli useimpien keskiluokan uuden auton tarvitsijoiden ulottumattomissa. Akkujen takia tilat ovat kilpailukykyisiä pykälää pienempien mallien kanssa, joten riittävät tilat saadakseen pitää valita vielä suurempi auto. Tavanomainen diesel pääsee samoihin lukemiin kuin hybridi ilman latausmahdollisuutta, mutta nykyinen muoti on päättänyt julistaa dieselin huonoksi siitä huolimatta, että… Lue lisää »

MDI

En ymmärrä, miten salolaisella palkansaajataloudella ei olisi varaa 40.000 euron autoon. Asunnot maksavat naurettavat 500-1 000 euroa/m2, hintahan on ihan vitsi helsinkiläisen palkansaajatalouden joutuessa maksamaan 3 000-5 000 euroa. Siinä jää 200 000 eurosta ylöspäin varaa auton ostamiseen Kuusjoki Cityssä. Eikä ne palkat Helsingissä mitenkään pilvissä ole, esimerkiksi valtiolla palkat ovat samat koko maassa ilman mitään kalleusluokkia, Lapissa maksetaan jotain pakkaslisää. Kuntapuolen palkat myös liki samat koko maassa kuten yksityisen palvelusektorin palkatkin.

Olli.

Asiasta poiketen, mikä vika on entisessä Kuusjoen pitäjässä?

Repa

Päästövähennykset täytyy saada konkreettisesti tehtyä, siinä eivät Sitran eräältä konsulttitoimistolta tilaamat selvitykset yhtään auta.

Erilaisia selvityksiä ja vaikutusarvioita tehdään, ja ne mahdollisesti toteutuvat käytännössä jos toteutuvat. Vaikutusarvioinnissa epäonnistuttiin surkeasti mm. silloin, kun Fortum myi sähkönjakeluverkkonsa Carunalle, ja josta kansalaiset nyt maksavat kalliisti.

Suomessakin kannattaa ensin pyrkiä toteuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset päästövähennykset eikä haikailla vielä suurempien päästövähennystavoitteiden perään. Päästövähennyksien kustannuksien ei tule kohdistua kohtuuttomasti kansalaisille, jotka asuvat harvaan asutuilla alueilla, joissa ei ole toimivaa joukkoliikennettä.

Jerppu

Siksipä joukkoliikennettä tarvitsee parantaa erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja kehittää uusia malleja joukkoliikenteelle. Perinteinen malli, jossa satapaikkainen bussi kiertää neljä kertaa päivässä kiveen hakatun reitin kiveen hakatulla aikataululla, ei toimi.

Tarvitaan älykästä joukkoliikennettä, joka huomioi ihmisten tarpeet paremmin.

Maija

Paljonko sähköauton lataamiseen tarvitaan eli töpselistä tuleva teho, jolla autoa ladataan?
Paljonko maksaa vanhojen lämmitystolppien päivittäminen niin, että hybridin tai sähköauton lataaminen onnistuu edes kohtuullisessa ajassa tai pikalatauksella?

Onko kaupunkien sähköverkkoa myös uusittava verkon kuormituksen kasvun myötä?

Oletan että sähkömittari tulee laittaa tolppakohtaiseksi – eihän yhdellä kiinteällä maksulla voi enää jatkossa ladata autoa, koska ei nytkään taloyhtiössä kuulu maksaa naapurin sähkölaskua. Vielä lisälaskua kasvattamaan: etäluettavat sähkömittarit pitänee uusia aika ajoin.

Ekologisuus karisee joka ainoan tarvittavan muutoksen myötä sähköautoista. Oikeasti ekologista on rakentaa uusien asuinalueiden infra tukemaan kasvavaa sähkön kulutusta. Meillä kaikilla on jo jonkin asteista kokemusta, miten sähköverkon kunnossapidosta saa ottaa etumaksua -Caruna opettaa.

Matti

Sähköistäminen ei ole ekoteko. Koko tämä ruljanssi on täällä Suomessa suunniteltu bisneksen pyörittämiseen. Autojen muuttaminen sähköautoiksi jne. huonontaa ilmaa enemmän kuin tämä nykyinen. Ei sähkö tule seinästä, se pitää tehdä. Lisää atomivoimaloita, kaivoksia ja raaka-ainetta monilla sektoreilla tarvitan lisää. Tehtaat täyssillä pyörimään. Tehtaissa esim. Kiinassa ei ole mitään hiukkaspoistoa piipuissa. Kaikki saasteet ilman. Tehdään myrkyllisiä akkuja ym. Mihin akut hävitetään, onko vielä tekniikkaa? Mitä jos tapahtuu kolari ja akku menee säpäleiksi, voiko mennä lähelle ilman happinaamaria? Tällainen maa kuin Suomi halua olla esimerkkinä. Tämä on sisäpolitiikkaa, maailmassa vain pieni osa tietää, missä on Suomi eikä nekään tiedä, mitä täällä puuhataan.… Lue lisää »

Jerppu

Kiinassa kaikkea on enemmän kuin Suomessa. Kiina on maailman suurin saastuttaja, mutta myös maailman ykkönen cleantechissä. Kiina on maailman suurin aurinkopaneelien tuottaja. Kiinassa on kaksi kolmasosaa koko maailman aurinkolämmityksestä, se on suunnilleen jaetulla ykkössijalla vesivoimassa. Jo kaksi vuotta sitten Kiinassa otettiin päivässä käyttöön kymmenen kertaa enemmän aurinkoenergiaa kuin mitä Suomessa on kaikkiaan käytössä. Kiina nousi muutamassa vuodessa myös tuulivoiman ykköseksi maailmassa. Eniten kuulemma tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönottoa Kiinassa hidastaa sähköverkko, jonka vahvistaminen kestämään uusiutuvien kuorma on hidasta. Kiina tuottaa miltei kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta muutamassa vuodessa Kiinan valtio investoi uusiutuvaan energiaan kuusi kertaa Suomen valtion vuosibudjetin verran rahaa. Suuri osa… Lue lisää »

It Senior

Huomioin jo vuosia sitten kaasuautopioneerin Erkki Kalmariin Leppävedeltä. Hänellä oli navetan kulmalla biokaasulaitos, josta tankkasi autonsa. Systeemin suurin este oli byrokratia ja suuret autoverot.

Jos Sitra olisi silloin mennyt mukaan, ja tämä viheraate olisi mennyt päättäjille perille, niin nyt meillä olisi navettojen ja sikaloiden lähellä edullisia tankkauspaikkoja. Rasitteena on siis ollut Suomen periaate: ellei asiaa ole kirjattu lakiin, on homma kielletty.

Allan

Voisiko Salkkari haastatella tietojakelun jakajia ja pomoja hybridi Toyota kokemuksista kesällä ja talvella?

Siellä on jonkun aikaa ollut jakelu käytössä hybridi Toyotoita.

Jakelu käyttö rasittaa ainakin perinteisiä autoja ihan toisella tapaa kuin ns. tavallinen kaupunkiajo.

Tosin viime vuosina ei ole ollut pitkiä kovia pakkastalvia, mutta jotain kokemusta heillä luulisi olevan ja jotain he varmaan kertoisivatkin mielellään.

Huonoista puolista varmaan kerrotaan kaunisteltu versio, niin kuin yleensä.

Mielekiintoisen jutun kuitenkin voisi saada.

matti

Jäitä hattun. Sähköauto ei vielä ole arkipäivää, vasta noin 20-30 vuoden päästä. Syy:liian kalliit hinnat sekä akun lyhyt kesto. Jos nyt valtaosa henkilöautoista olisi sähköllä toimivia, niitä ei voisi ladata kuin yöllä sähkön riittävyyden takia.
Raskaalle liikenteelle mikä eniten aiheuttaa päästöjä, ei ole tiedossa mitään korvaavaa tekniikkaa dieselille. Se tulee pysymään pitkään dieselinä.
Tulevaisuuden autot kulkevat monilla eri tekniikoilla, ja polttoaineilla, joista tulee luultavasti bensa-auto putoamaan pois.Sähkö ei koskaan tule olemaan eniten käytössä oleva energia auton kuljettamiseen.

Vapaa Kanaherra

Vähäpäästöisen auton hankintaan kannustava verotus ja muut kannusteet aikaistavat kustannuspariteettia. Vuoden 2017 syyskuussa ilmestyneen McKinseyn New Reality: Electric Trucks and their implications on energy demand -raportin mukaan HDT (Heavy Duty Truck) -segmentissä sähkörekat ja dieselit ovat kustannuspariteetissa joskus luvulla 2030 ->. Raportissa on arvioitu tätä niin lyhyillä matkoilla kuin pitkilläkin matkoilla (päivittäinen ajo 500km). Sitran mukaan sähköistyminen alkaa pakettiautoista ja kevyemmistä kuorma-autoista alle 200 kilometrin käyttömatkoilla noin vuonna 2022 ja seuraa pidemmillä matkoilla sekä raskaimmilla ajoneuvoilla 2025 jälkeen. Raskaimmat pitkän matkan kuorma-autot tulevat sähköisinä kilpailukykyisiksi näillä näkymin vasta ihan vuoden 2030 tienoilla. (Sitralla ilmeisesti tämä McKinsey lähteenä). Syyskuussa esim. Volvo… Lue lisää »

matti

Puolueettoman asiantuntijan mukaan ei ole näkyvissä korvaavaa polttoainetta raskaalle likenteelle. Yksittäisiä kokeiluja kyllä löytyy. Dieselmoottori tulee olemaan yksi tulevaisuuden energian lähde autoissa. Ei tällä nykyisellä polttoaineella, vaan siihen voidaan käyttää Bio aineita. Erillaisia luonnosta saatavia öljyjä, sekä kaasuja ym. Nämä uusiutuvat luonnon aineet tulevat olemaan kaikkein suurin polttoaine laji tulevaisuudessa. Luonnollisesti sähkö on käytössä mukavin , mutta kestää kaun ennenkuin se on jokamiehen auto. Kun puhumme raskaasta liikenteestä siinä on erillaisia kulkuvälineitä ja työvälineitä. Laivat, lentokoneet,kaivinkoneet,maansirtokoneet 100000 tonnia painavat rekat ym.useissa maissa junat. Jos yhteiskunta haluaa oikeasti säästää luonoa, on siihen hyviä tapoja.Lentovero, ensin huvimatkoihin. Pakkaukset luonnonmateriaaleista sekä yksinkertainen pakkaus.… Lue lisää »

Allan

Pakkauksista tuli mieleen, että pakkausten kestävyyteen tulisi myös kiinnittää huomiota. Nykyisin kaupat suosivat heikkolaatuisia muovipusseja esimerkiksi hevi-osastolla.

Kun heikkolaatuiseen muovipussiin laittaa 2 kiloa hedelmiä, on melko varmaa, että pussi repeää ennen kuin se on ehtinyt kassahihnalta kauppakassiin. Tästä johtuen aika moni laittaa nykyään kaksi pussia päällekkäin, ja ne voivat siltikin revetä helposti.

Kestoverkkopussit ovat pieniä kooltaan, ja lisäksi maksat 14 gramman pussin moneen kertaan tuotteen painona, kun itsepalveluvaaoissa ei ole taarausmahdollisuutta.

Minusta on tylsää maksaa ensin kestopussista erikseen ja sen päälle vielä lisää tuotteen painona useita kertoja pussin elinkaaren aikana.