Tiistain Top Ten – Suurimmat suomalaiskaupungit, joissa ei ole koskaan pelattu jalkapallon miesten pääsarjaa

2
Asukasluvultaan vähän Saloa pienempi Kokkola palaa 29 vuoden tauon jälkeen liigakartalle, kun KPV löi lauantaina ratkaisevassa liigakarsintaottelussa TPS:n Kupittaalla.

1) Joensuu 76 063 asukasta
Joensuun Iloiset Peli-Pojat eli Jippo tuli 2010-luvun alussa tunnetuksi seurana, joka ei putoa Ykkösestä millään. Syksyllä 2014 kuitenkin tuli lähtö Kakkoseen, jossa seura pelaa ensi kaudellakin. Kauan ennen Jippoa joensuulaisen futiksen ykkösseura oli Karelian Pallo, jonka kirpeä lyhenne oli Karpalo. Karpalo pelasi I divisioonaa kaudella 1984.

2) Lappeenranta 72 725 asukasta
Kaupungissa on pitkät perinteet toiseksi korkeimmalta sarjatasolta. Lappeenrannan Pallo pelasi kymmenen kautta I divisioonassa 1950–1970-luvuilla ja Lauritsalan Työväen Palloilijat kolme kautta 1980–luvulla. Viimeisin Ykkösessä pelannut seura oli Rakuunat, joka putosi Kakkoseen vuonna 2006 ja lopetti toimintansa keväällä 2009. Tällä hetkellä lippulaiva on Kakkosessa pelaava PEPO, joka on profiloitunut laadukkaana kasvattajaseurana.

3) Salo 52 792 asukasta
Salolaisen futiksen Status quo on lähes koko 2000-luvun ollut SalPa Kakkosessa ja Wilpas Kolmosessa. Kaudella 2001 Ykkösessä piipahtanut SalPa on pelannut Kakkosta nyt 17 kautta peräkkäin. Ennätyksellinen 18. kausi alkaa ensi keväänä.

4) Porvoo 50 219 asukasta
Suomen toiseksi vanhimman kaupungin futisylpeys on tätä nykyä FC Futura, joka päättyneellä kaudella taisteli sarjanoususta Uudenmaan piirin Kolmosessa. Nousua ei kuitenkaan tullut. Tunnetuimmat Futuran kasvatit ovat Jensenin veljekset Richard ja Fredrik.

5) Hyvinkää 46 675 asukasta
Paremmin pesäpallosta tunnetusta kaupungista löytyy perinteikäs ja pelaajamäärältään suuri Hyvinkään Palloseura. HyPSin edellisestä visiitistä I divisioonassa on aikaa jo 53 vuotta. Kakkosessa seura pelasi lähes salpamaiset 15 kautta peräkkäin (1995–2009). Tällä hetkellä joukkue pelaa Uudenmaan piirin Kolmosta.

6) Lohja 46 661 asukasta
Salon rajanaapurin ykkösseura on Lohjan Pallo, joka pelasi 2000-luvulla pitkään SalPan kanssa samassa Kakkosen lohkossa. Päättyneellä kaudella LoPa oli Uudenmaan Nelosen ykköslohkon kolmas – nousu jäi muutaman voiton päähän.

7) Järvenpää 42 876 asukasta
Nopeasti kasvaneen kaupungin jalkapallohistorian ykkösseura on Järvenpään Palloseura. Päättyneellä kaudella JäPS sijoittui ääritasaisessa Kakkosen A-lohkossa toiseksi ja jäi SalPan tavoin ulos nousukarsinnasta parhaiden lohkokakkosten vertailussa.

8) Nurmijärvi 42 305 asukasta
Ex-pääministeri Matti Vanhasen tunnetuksi tekemän pirstaleisen kasvukaupungin jalkapalloylpeys on Nurmijärven Jalkapalloseura. NJS nousi kaudeksi 2018 pienen tauon jälkeen takaisin Kakkoseen ja uusi täpärästi sarjapaikkansa.

9) Kirkkonummi 39 306 asukasta
Kirkkonummella puhaltaa uudet tuulet. Nelosessa pelannut Kyrkslätt Idrottsförening, Kutosessa pelannut Masalan Kisa sekä tyttö- ja naisfutikseen erikoistunut AC Kirkkonummi yhdistyvät ensi vuoden alusta yhdeksi suureksi 1 200 harrastajan seuraksi. Uuden seuran nimikilpailun voitti ei-niin-omalaatuinen vaihtoehto FC Kirkkonummi/FC Kyrkslätt.

10) Tuusula 38 773 asukasta
Tuusulan Palloseura on harrastajamäärältään vähän SalPaa suurempi. Kuten niin monessa muussa tämän listan kaupungissa, myös Tuusulassa on pelattu naisten pääsarjaa, mutta ei miesten. TuPSin miehet pelaavat Uudenmaan piirin Kolmosessa.

Lähteet: Palloliitto ja Kuntaliitto

Salkkarin urheilutoimitus listaa joka tiistai kymmenen parasta oleellisissa ja varsinkin epäoleellisissa kategorioissa.

 

Tiistain Top Ten 30.11.: Suomalaisurheilijat, joiden sukunimi on myös miehen etunimi

 

2
Jätä kommentti

2 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
2 Comment authors
Paukkula

Saattaapi Salo olla kärkipaikoilla myös jalkapallovihamielisyydessä. Kun yritettiin takavuosina hallia ensin Moisioon, sitten keskuspuistoon ja Paukkulaan, niin kaupungilla jotkut änkyrät vastustivat, vaikkei kaupungin olisi tarvinnut rahaa hankkeisiin laittaakaan.

Vedottiin esimerkiksi häiriöihin, liikenteen kasvuun ja kai huonoon Feng Shuihin. Tekonurmi Paukkulaan risoi monia päättäjiä. Nuo samat päättäjät hihkuvat vaalien aikaan, kuinka on tullut nuorena urheiltua, ja kaapista löytyy ties mitä pokaalia.

Käytännössä nuotti on se, että jos jotain yritetään tehdä, niin se on ”aina vanhustenhoidosta pois”.

Niilo Kilpiö

Kirkkonummi, Nurmijärvi ja Tuusula eivät taida olla kaupunkeja.