Tuhansista sataan

0

JARMO LEHTO. Salon muuttotappiota selitetään takavuosien työpaikkakadolla (SSS 16.11.). Arvio pitää varmasti kutinsa.
Salon teollinen profiili mureni täysin reilussa vuosikymmenessä. Romahduksen aiheutti Nokia, jonka kännykkätuotannon luhistuminen söi seudulta 7 000 työpaikkaa.
Salolle tragedia oli tuplakatastrofi. Työpaikkakadon lisäksi kaupunki menetti kymmenien miljoonien eurojen yhteisöverotuotot.
Vielä 2000-luvun alussa kaupunki rakensi vimmatusti, ja rahaa työnnettiin silti kolalla kassakaappiinkin.
Nokian ansiosta Salo tepasteli kokoaan suuremmissa saappaissa.
Vuonna 2008 hurjastelu loppui kuin seinään, ja seuraavana vuonna Salo jumittui äkillisen rakennemuutoksen kriisipesäkkeeksi.

Menneisyyden perään ei hyödytä itkeä. Markkinavoimat mellastavat ilman tunteita.
Ennen Nokiaa niiden hampaat olivat jo iskeneet salolaiseen alihankintaan Nokian löydettyä halvemmat sopimuskumppanit Aasiasta ja Itä-Euroopasta.
Vuonna 2007 Salossa ajettiin alas enimmillään liki 500 ihmistä työllistänyt Aspocompin piirilevytehdas. Saman kohtalon oli aiemmin kokenut muun muassa piirilevyvalmistaja Printeq.
Markkinavoimien moukari iski yhtä lailla salolaiseen muoviteollisuuteen.
Globalisaation alttarille uhrattiin vuosituhannen vaihteessa Ensto Saloplast ja vuonna 2006 Nypro CMS. Molemmat olivat hyvässä uskossa investoineet Nokian asiakkuuden varaan.
Saksalaisomisteisen Hella Lighting Finlandin tuotannon lopettaminen on tuore tapaus. Sillä ei ole yhteyttä Nokiaan, mutta kylläkin kylmiin markkinavoimiin.
Hellankin salolaiset työpaikat laskettiin parhaimmillaan sadoissa.
Salon teolliset menetykset ovat järisyttävät. Historian valossa on kuitenkin selvää, ettei mikään ole ikuista. Pysyvää on vain muutos.
Yksittäisten tuotannonalojen sulaminen ei ole Salon historiassa ainutkertaista.
Kaupungissa oli 1970- ja 1990-lukujen välissä useita satoja vaatetusalan työpaikkoja. Ompelukoneet tikkasivat kuumina Hyvonilla, Finn-Flaressa, Salon Neulomossa, Salottaressa, Lammervolla, Sjöblomilla…
Näin oli, kunnes globalisaatio söi 1990-luvulla paikalliset työpaikat.
Elintarviketeollisuuskin on Salossa joskus kukoistanut.
Kaupungissa oli aikanaan iso meijeri, paljon väkeä työllistänyt teurastamo, maataloutta elättänyt sokeritehdas ja maankuulu näkkileipätehdas.
Kaikella on aikansa. Nyt on tämmöinen aika.

Nokia työllisti Salossa parhaimmillaan melkein 5 000 ihmistä. Aspocompin vuoroissa ahersi kulta-aikana lähes 500 ja matkapuhelimia valmistaneessa Benefonissa enimmillään liki 400 työntekijää.
Samaan aikaan Salossa oli useita yli sadan työntekijän elektroniikka-alan valmistajia.
Nyt on toisin. Yli sadan työpaikan yritykset ovat harvassa.
Rajan ylittävät tai sitä lähellä olevat toimivat enimmäkseen metallialalla. Tuttuja nimiä ovat Antti-Teollisuus, Wipro ja Leinocast. Suurimpiin lukeutuvat myös led-yhtiö Ledil sekä kalusteyritys Piiroinen.
Salossa tarvitaan tänään viitisenkymmentä suurinta teollisuusyritystä pelkästään paikkaamaan reilun vuosikymmenen takainen Nokia. Siinä selitystä muuttotappiolle.

Kirjoittaja on toimittaja.

Jätä kommentti