Yo-kirjoitusten kärkikaksikko ehti harrastaa tiiviisti lukio-opintojen ohella,

0

Tämän syksyn ylioppilaskirjoitusten parhaat tulokset osoittavat, että pelkkään pänttäämiseen ei tarvitse lukiossa uppoutua. Huipputulokseen voi yo-kirjoituksissa yltää myös yhdistämällä aktiivisen harrastuksen ja opinnot.
Syksyllä valmistuvista ylioppilaista laudatur-menestyjäksi kruunataan seitsemän laudaturia ja yhden eximian rohmunnut Vili Halava Kerttulin lukiosta Turusta. Antti Kivi Vantaan Tikkurilan lukiosta puolestaan kirjoitti parhaan kokonaistuloksen: hän urakoi todistukseensa kuusi laudaturia, kaksi eximiaa ja yhden magnan.
Kumpikin painottaa, että yo-paperit heltisivät lukioajan tiiviistä harrastamisesta huolimatta. Halava on nuori soutaja, joka pokkasi viime vuonna alle 23-vuotiaiden SM-kultaa kaksikossa. Kivi taas on ollut Lukiolaisten liiton hallituksessa, mistä hän etenee ensi vuodeksi liiton varapuheenjohtajaksi.
– Lukiossa ajatukseni oli koko ajan, että silloin kun olen koulussa tunneilla, siellä keskityn. Liittoaktiivina olen joutunut pohtimaan, mitä ehtii milloinkin tekemään, Kivi kertoi STT:lle.
Halava sanoo käyttäneensä samaa strategiaa.
– Luokassa keskittyminen riitti pitkälle myös siksi, että opettajamme Kerttulin urheilulukiossa ovat erittäin hyviä, Liedosta kotoisin oleva soutaja kumartaa.

Tutkinto kannatti pilkkoa

Sekä Kivi että Halava jakoivat yo-kirjoituksensa useaan eli kolmeen osaan.
– En usko, että näin hyvä tulos olisi ollut minulle mahdollinen, jos olisin suorittanut koko yo-kirjoitukset yhdellä kertaa. Siinä olisi tullut liian kiire, kun treenit painavat koko ajan päälle, Halava tunnustaa.
Kiven mukaan yo-kirjoitusten jakaminen useaan osaan oli eduksi myös siinä, että jännittäminen väheni syksyyn 2017 verrattuna jälkimmäisillä tenttikerroilla selvästi.
– Itsekin osasin ennakoida, että jännittäminen vähenee kirjoitusten ensimmäisen osan jälkeen. Siksi päätin kirjoittaa minulle vaikeimmat oppiaineet vasta kirjoitusten päätteeksi tänä syksynä, Halava täydentää.

Pulmana se, että kaikki kiinnostaa

Kumpikin yo-menestyjä myöntää laskevansa sen varaan, että nyt saadut paperit avaavat oven mihin tahansa opinahjoon ainakin Suomessa.
– Oma ongelmani on ollut ehkä se, että kaikki kiinnostaa. Siksi on vaikeaa päättää, mitä haluan opiskella. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että saatan hakea Helsinkiin lukemaan taloustiedettä – jos en sitten keksi jotakin uutta, Kivi makustelee.
Samaa mielenkiinnon kohteiden runsaudenpulaa näyttäisi kokevan Halavakin.
– Vielä en ole opinto- tai ammattialaa valinnut.
Ainakin yksi selvä ero yo-kokeiden huippukaksikon väliltä löytyy. Se ilmenee, kun heiltä kysyy, olivatko koulun muut hyvät oppilaat kirittäjiä ja kilpakumppaneita.
Halava myöntää, että urheilun puolelta tuttu kova voitontahto ja kilpailuvietti vaikuttivat myös lukiotaipaleeseen.
– Kaikki kaverini urheilulukiossa olivat käytännössä samantasoisia oppilaita kuin minä. Se motivoi. Laudatureja ropisi heillekin.
Kivi sen sijaan sanoo olevansa kiinnostunut haastamaan itsensä, ei niinkään kilpailemaan muiden oppilaiden kanssa arvosanoissa.

Monelle tärkeää valmistua keväällä

Ylioppilastutkintolautakunnan aktuaari Alex Hellsten kertoo, että syksyllä valmistuvien määrä on yleensä pienempi kuin keväällä. Tämä johtuu osin siitä, että moni abiturientti nimenomaan haluaa valmistua keväällä.
– Seitsemän laudaturia oli nyt erittäin hyvä tulos siihen nähden, että on syksy.
Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan tänä syksynä tutkintonsa sai valmiiksi noin 3 500 opiskelijaa.

STT

Kuvat:

Jätä kommentti