Demokratian lippu salkoon

1
Tänään liputetaan suomalaisen demokratian kunniaksi.

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään tulevana torstaina, mutta myös tänään on syytä nostaa lippu salkoon. Sata vuotta sitten Suomessa alkoi äänestys ensimmäisissä yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvissa vaaleissa.
Silloin poistettiin kunnallisvaaleista taloudellisiin seikkoihin ja sosiaaliseen asemaan perustuneita äänioikeuden rajoituksia.

Suomalaisen demokratian kunniaksi liputetaan tänään sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) aloitteesta. Kun asiasta kerrottiin marraskuussa, Mykkänen totesi, että sisällissodan kevään ja vankileirien kesän jälkeen kyettiin vuonna 1918 tekemään hämmästyttävän nopea ja ratkaiseva valinta demokratian hyväksi.
Kansallinen eheytyminen alkoi siitä, että myös hävinnyt osapuoli oli mukana vaaleissa niin ehdokkaina kuin äänestäjinä. Uudet kunnallislait oli vahvistettu vuoden 1917 lopussa, mutta talvella 1918 puhjennut sisällissota siirsi vaaleja.

Nykyään äänioikeutta ei rajoita juuri muu kuin ikä. Kunnallisvaaleissa ikäraja oli pitkään 21 vuotta ja valtiollisissa vaaleissa 24 vuotta. Vuonna 1972 äänioikeus laskettiin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa 18 vuoteen, ja vuodesta 1976 lähtien 18-vuotias on voinut olla myös ehdokkaana.
Pelkistäen voi sanoa, että Suomessa kaikki saavat äänestää vaaleissa ja kuka tahansa voi asettua ehdokkaaksi, ja jos kannatusta riittää, tulla myös valituksi valtuustoon tai eduskuntaan.
Demokratiassa valta-asema perustuu vaaleissa saatuun mandaattiin, ei omaisuuksiin tai väkivallan käyttöön. Poliittisessa keskustelussa kielenkäyttö on kovaa, mutta diktatuurista Suomessa voi puhua vain vertauskuvallisesti.

Demokratia ei saa pysähtyä. Vaalien välille tarvitaan vaikuttamisen paikkoja. Niiden hyödyntäminen vaatii aktiivisuutta niin kuin äänestäminenkin. Suurin uhka on, että kansalaiset eivät käytä valtaansa. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli alle 59 ja eduskuntavaaleissa 67.
Seuraava demokratian sekä yleisten ja yhtäläisten vaalien suosion mittari ovat ensi huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit. Lippu on salossa myös vaalipäivänä.

1
Jätä kommentti

1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Aspire

”Uudet kunnallislait oli vahvistettu vuoden 1917 lopussa.” Hypoteesina voi kysyä, olisivatko kunnallislait toteutuneet samansisältöisenä kansalaissodan jälkeen, ellei niitä olisi ennen sodan syttymistä vahvistettu? Epäilen.

Toisaalta oli huomioitava positiivisena asiana se, ettei jo vahvistettuja lakeja lähdetty vesittämään, jolloin demokraattinen kehitys sai tukevaa maata jalkojensa alle. Se oli viisas päätös.

Suomalainen demokratia on todella liputuksen arvoinen saavutus, sillä monet kannot kaskessa ollaan pystytty välttämään yhteisen edun nimissä. Se ei ole suinkaan mikään itseensäselvyys, kuten koko maailmaa tarkasteltaessa on helppo havaita.