Suomi lyhentää valtion velkaansa ensimmäistä kertaa 10 vuoteen – Sipilä ja Orpo ottivat ilon irti

12

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) luottaa, että valtio pystyy lyhentämään velkaansa myös ensi vuonna, kunhan työllisyyden hyvä kehitys saa jatkoa. Sipilä sanoi STT:lle, että tavoite on mahdollinen, sillä ensi vuoden budjetissa alijäämän ennakoidaan olevan pienempi kuin tänä vuonna.
– Hyvä työllisyyskehitys on kaiken avain. Varsinaisen liikkumavaran siihen tuo se, jos me pääsemme 75 prosenttiin. Tällä tasolla sitä liikkumavaraa ei vielä ole.
Sipilä ei ota suoraan kantaa siihen, kuinka suuri osa valtiontalouden tasapainottumisesta on hallituksen toimien ansiota. Tutkimusten mukaan osuus voi kuitenkin olla kaksi kolmannesta, hän laskee.
– Ei sillä ole mitään merkitystä, kunhan se on tapahtunut. Etlan mukaan kiky-sopimuksen vaikutus oli noin 40 000 työpaikkaa ja (Olli) Kärkkäisen ja (Jussi) Tervolan selvityksessä oli 33-42 000 työpaikkaa muille hallituksen toimille – nyt jos 120 000 työpaikkaa on tullut, niin ehkä se on kolmasosa tullut suhdanteista, Sipilä sanoi.
Pääministeri opasti samalla tulevaa hallitusta jatkamaan nykyistä linjaa.
– Työmarkkinauudistuksia pitää jatkaa. Toivottavasti se jatkuu. Jos samanaikaisesti parannetaan etuuksia ja sitten unohdetaan työllisyysaste, niin sitten ollaan samassa jamassa kuin kolme vuotta sitten.

Työpaikkojen täyttäminen kynnyskysymys

Tämän hallituskauden tavoite on ollut nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, mutta maalilinja on vielä saavuttamatta. Sipilän mukaan viimeiset prosenttiyksikön kymmenesosat ovat kiinni siitä, miten avoimiin työpaikkoihin saadaan työvoimaa.
– Jos oltaisiin tänä vuonna saatu auki oleviin työpaikkoihin työvoimaa ja luotu työvoimapulan takia syntymättä jääneet työpaikat, niin oltaisiin 74 prosentissa jo nyt. Se kuvastaa kohtaanto-ongelman suuruutta, Sipilä sanoi.

”Olisi hyvä kerätä vähän enemmän puskuria”

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi, ettei valtion velan lyhennysmahdollisuus tämän vuoden lopulla ole mikään suuryllätys. Taustalla on toisaalta valtiontalouden kohentuminen, toisaalta tilapäistekijät, kuten valtion saamat myyntitulot ja velkojen lyhennykset.
– Osittain on myös kyse rytmityskysymyksistä, miten Valtiokonttori hoitaa velkaa ja milloin se laskee lainoja liikkeelle, Heiskanen sanoo STT:lle.
Kehitys on Heiskasen mukaan ennusteiden rajoissa.
– Valtiontalouden tila on suhdannetilanteen vuoksi kohentunut ja tasapaino on parantunut, ja voi olla jo hieman ennakoitua parempi. Myönteistä toki jos näin käy, mutta ei ehkä hirveän yllättävää.
Kokonaiskuva julkisen talouden suhteen on aika tasapainoinen ja näyttää hänen mukaansa säilyvän sellaisena myös ensi vuonna, kunhan talouden kehitys jatkuu kohtuullisena.
– Seuraavaa matalasuhdannetta varten olisi tosin hyvä kerätä vielä vähän enemmän puskuria. Mutta ihan mukavat jouluterveiset tässä tilanteessa, Heiskanen arvioi.
Monet tahot ovat viime aikoina laskeneet ensi vuotta koskevia talousennusteitaan, mutta Heiskasen mielestä tässä vaiheessa ei ole syytä huolestua
– En olisi ensi vuodesta erityisen hermostunut, vaikka kasvu jäisi hieman matalammaksi. Mutta kun mennään kauemmaksi, niin tiedetään, että suhdanteet vaihtelevat ja tiedetään, että vielä ei ole riittävää varautumista. Työtä riittää – mutta jos miettii tämän hallituksen aloittamisen aikoja, niin tilanne on kohentunut huomattavasti.

Työllisyysluvuista voi löytyä joululahja

Heiskanen odottaa seuraavaksi mielenkiinnolla tietoa marraskuun työllisyysluvuista, jotka Tilastokeskuksen on määrä julkaista ensi perjantaina.
– Siinä jännätään, että meneekö työllisyys yli 72 prosentin. Jos näin sattuisi käymään, niin sitten hallitus voi olla todella hyvällä mielellä joulun pyhien ajan.
OP julkistaa oman päivitetyn talousennusteensa tammikuun lopulla.

Orpo HS:lle: psykologisesti ja symbolisesti merkittävää

Valtiokonttori ei joudu nostamaan loppuvuodelle kaavailtua 2,2 miljardin euron lainaerää, minkä seurauksena Suomi pääsee lyhentämään valtion velkaansa ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi HS:lle asian olevan psykologisesti ja symbolisesti merkittävä. Valtion velka on kasvanut vuodesta toiseen aina vuoden 2008 finanssikriisin puhkeamisesta lähtien.
Asiaa blogissaan kommentoineen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan velkaa lyhennetään liki miljardi euroa. Lyhentämisen jälkeen velan suuruus on vajaat 105 miljardia euroa.
Sipilä arvioi STT:lle, että valtio voi pystyä lyhentämään velkaa myös ensi vuonna, kunhan hyvä työllisyyskehitys jatkuu.

Finnveran kertamaksu käänsi velkakäyrän kärjen

Käänteen taustalla on osin valtion rahoitusyhtiö Finnvera, joka maksaa etuajassa yhtenä pottina takaisin valtiolta saamansa lainat. Jo aiemmin on ollut tiedossa, että se tuo valtiolle puolentoista miljardin euron kertaluontoiset tulot.
Ilman tätä summaa velkapotti kasvaisi edelleen, mutta pääministerin mukaan myös hallituksen politiikkaa on kiittäminen.
– Vaikka sattumaakin mahtuu mukaan, isossa kuvassa nopean velkaantumisen kääntyminen velan vähenemiseksi on harjoitetun talouspolitiikan ansiota, pääministeri kirjoittaa.
Myös Orpon mukaan talouden myönteinen vire ja työllisyyden kasvu selittävät käännettä parempaan. Sipilän mukaan seuraava hallitus pääsee aloittamaan erilaisesta tilanteesta kuin nykyinen aikanaan. Pääministeri käytti tilaisuuden oppositiopuolueiden piikittelemiseen.
– Oppositiolle tilanne on herkullinen. Se haukkuu hallituksen kipeät talouspäätökset, mutta jakaa samalla sujuvasti menemään hallituksen politiikan ansiosta syntyneen työn ja kasvun hedelmät.
Sipilä kehotti myös tulevaa hallitusta maltillisuuteen talouslinjauksissa.
– Maailmantalouden taivaalle on kertymässä vähintäänkin harmaita pilviä. Tulevallakin vaalikaudella kaiken hyvän pohjana on vastuullinen talouspolitiikka.

Ministeriö tuo maanantaina lukuja esiin

Valtiovarainministeriö julkistaa maanantaina päivitetyn arvionsa kestävyysvajeesta taloudellisen katsauksensa yhteydessä. Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi kestävyysvajeeseen olevan tulossa miljardiluokan kasvu, kun Suomeen syntyy selvästi aiempaa vähemmän lapsia. Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen ei lähtenyt aiemmin tällä viikolla tarkasti ennustamaan, kuinka paljon ministeriön arvio kestävyysvajeesta on nousemassa, koska vajeeseen vaikuttavat monet eri suuntiin vaikuttavat tekijät ja oletukset.
Hän kuitenkin arvioi STT:lle, että riippuen laskelman oletuksista väestöennusteen tuoreet luvut voivat kasvattaa valtiovarainministeriön arviota kestävyysvajeesta jopa noin 10 miljardiin euroon. Valkosen mukaan tällöin euromääräisesti kestävyysvaje olisi karkeasti vaalikauden alun tasolla.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005933840.html
https://www.juhasipila.fi/blogi.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005933292.html

STT

Kuvat:

Keijo K.

Milloin maksetaan syntynyt velka niille tahoille, joilta on jatkuvasti leikattu, että on saatu yritystuet maksetuksi ja muutenkin hyväosaisia tuettua?

Kompensoinneista mielellään hallituksessakin puhutaan, mutta on ikävää, että se jää aina sille puhumisen asteelle. Nyt tuntuu unohtuneen, että yleensäkään leikkauksia on tehty.

MDI

”Velka tahoille, joilta on jatkuvasti leikattu”? Se, että vastikkeeton raha ei jatkuvasti kasva, ei ole mitään velkaa ja nettosaajat eivät myöskään maksele yritys- tai edes sosiaalisia tukia.

keijo.k

Onko eläkkeeni ”vastikkeetonta rahaa”! 50 vuotta (väliin kahtakin) työtä tehneenä otan tuon väitteen erittäin loukkaavana! Eläkkeitä on leikattu milloin milläkin verukkeella (varsinkin pieniä työeläkkeitä) joten olisi syytä korjata tilanne jos nyt kerran on miljardeja varaa. Voipi olla, että yritystuissa ja hyvätuloisten verohelpotuksissa on tarkistamista että se siitä.

Misa

Tarkennuksena että eihän nyt hyvänen aika ole ”miljardeja varaa”. Suomen valtio ottaa joka vuosi lainaa jotta edes nykyiset palvelut saadaan maksettua = lainarahalla. Tilanne on sama kuin henkilö ottaisi pikavipin joka kuukausi vuokranmaksuun ja lyhentäisi pelkät korot. Sitten kun ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen hänellä on varaa maksaa pois itse pääomaa pieni murunen, en sanoisi että hän on kovin rikas ja voisi alkaa makselemaan lisää maksuja….

MDI

Milloin on eläkkeitä leikattu? Vaikka olisit tehnyt viittä työtä, niin se eläke määräytyy nykyään maksettujen eläkemaksujen mukaan ja aikoinaanhan ne ennen 24-vuotta tehdyt työt eivät kerryttäneet eläkettä lainkaan.

Indeksin leikkaaminen oli melkein pakkotoimi, koska sehän oli mieletöntä, että vaikka ahtaajien palkkojen noustessa nousivat eläkkeetkin ilman siihen rahastoitua rahaa.

Keijo K.

”Indeksin leikkaaminen oli melkein pakkotoimi”, kuten ovat ilmeisesti olleet yritysten saamat vero- ja muut helpotuksetkin ja tietysti ne hyvin toimeentulevien verohuojennukset.

Yritystuethan ovat olleet ehdottomasti myös pakkotoimi, että sijoittajillekin on taattu kunnon tuotto.

MDI

Miten yritystuet liittyvät eläkkeisiin? Tai miksi teit kahta työtä etkä ryhtynyt keräämään näitä yritystukia ja veronhuojennuksia? Tästä marinasta ei puutu enää kuin eduskunnan taksikyydit (ovat muuten luokkaa miljoona euroa vuodessa).

Kattamaton eläkevastuu on muistaakseni 600 miljardia, useamman sata joka tapauksessa, eli nyt työssäkäyvät maksavat eläkkeitä eläkkeensaajille, jotka eivät ole kerryttäneet omaa eläkettään. En tiedä mitä ovat hyvin toimeentulevien veronhuojennukset mutta se on varmaa, että he maksavat niin prosentuaalisesti kuin absoluuttisesti eniten veroja, valtion tuloverosta maksaa parhaiten tienaava kymmenen prosenttia rutkasti yli puolet.

Keijo K.

Voin monenkin samoin ajattelevan ikäväksi todeta tuosta hyvin toimeentulevien verojen maksukäytännöstä seuraavaa: yleisesti taustalla on osakeyhtiö tai muu vastaava järjestely, jonka kautta tulot kierrätetään (maltillisempi verotus). Verosuunnitteluhan on sallittua, joten se siitä.

Tätä keskustelua voisi jatkaa loputtomasti, mutta nyt pitää vaan odottaa tulevia eduskuntavaaleja. Josko siitä voisi lukea nykyisen politiikan onnistumisen?

Karniina

Nykyhallituksella kävi uskomaton tuuri, kun maailmantalous sattui juuri nousemaan tällä hallituskaudella. Siitä on hyvä ottaa kunnia itselleen. Näin ennustin tapahtuvan jo hallituskauden alkumetreillä. Porvarihallitus on kyllä käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, tehnyt rikkaista entistä rikkaampia, köyhistä entistä köyhempiä, leikannut niiltä joilla on ennestäänkin vähän, nöyryyttänyt ja kiusannut työttömiä niin paljon kuin vain on suinkin ehtinyt. Suursijoittajat ja upporikkaat rahamiehet ovat tämän hallituskauden selvät voittajat ja kuinkas muutenkaan, onhan siellä miljonääri-Jussi itse johtamassa ja EK:n pää-äänenkannattajat mukana. Hyvin sujuneen hallituskauden jälkeen varmaan on ministereille luvassa mukavia laiskanvirkoja EK:n ja suuryritysten palveluksessa? Nyt näyttää käynnissä olevan oppositiopuolueiden mustamaalauskampanja. Some ja mediat täyttyvät oppositiota vastaan… Lue lisää »

MDI

Nimenomaisesti vihervassarit ovat jättäneet planeettamme huonoon kuntoon vai tietääkö joku jonkun puhdistamon ex-Neukkulassa? Ydinjätteet vaan mereen ja muut kemikaalit ojaan, siinä edistyksellinen ympäristönsuojelu.

Onkohan co2-päästöt siellä jo kurissa ja Mosseissa katalysaattorit sekä hybridiversiot täyttävät soratiet. Vaurauskin on jaettu niin tasaisesti, että ihan ihmetyttää. Kaikilla on varmaankin hyvin palkattua työtä, ja jos ei ole, niin kunnon ansiosidonnaista pukkaa vuorotteluvapaallekin.

Kuka voi vielä uskoa näihin vassarijuttuihin?

Karniina

Mitä ihmeen tekemistä vihreillä on Neuvostoliiton kanssa – tai Venäjän? Vihreät ei ole sama asia kuin vasemmisto, eikä vasemmisto ole yhtä kuin kommunismi. Eikä Neuvostoliitolla ollut juurikaan tekemistä kommunismin ideologian kanssa. Neuvostoliitossa tai nyky-Venäjälläkään ei edes sallita vihreää puoluetta tai ympäristönsuojelijoita. Siellä ei ole koskaan ollut monipuoluejärjestelmää, demokratiaa tai oppositiota. On täysin käsittämätön ja harhainen väite, että vihervasemmistolla olisi ollut jotain tekemistä Neuvostoliiton kanssa. Nyky-Venäjä on äärimmäisen oikeistolainen maa. Sillä ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä vihreiden tai vasemmiston kanssa. Ennemmin se muistuttaa äärimmäistä versiota Trumpin USA:sta, jossa valta on keskittynyt hyvin pienelle ryhmälle hyvin rikkaita ihmisiä. Suomessa oli vahva… Lue lisää »

MDI

Liki kaikki vanhat vihreät taisivat olla taistolaisia ja demarien puolueohjelmastakin taisi poistua vallankumoustavoite vasta 80-luvulla. Kiistely aatteen nimestä on turhaa mutta toisaalta ei se aate mihinkään katoa nimeä muuttamalla. Jokainen voi muistaa miten rähmällään täällä oltiin itään ja niin vaan työkaluliput liehuivat täälläkin vappuna ay-marsseilla, kas kun niitä ei olla kieltämässä kuten hakaristejä, uhrejahan siellä tuli enemmän. Siellähän ei myös ole mikään muuttunut, kommunistinen diktatuuri muuttui kai perinnölliseksi yksinvaltiudeksi mutta mikään oikeistolainen maa Venäjä ei ole. Minä taas pidän harhaisena väitettä, että kaikki hyvä Suomessa olisi ay-liikkeen tai vasemmiston ansiota ja on niin pravdaa, että dollarininipuilla (miksei euroilla?) sytytetään pakkasöinä… Lue lisää »