Siirtohinnat syyniin

3
Katkoitta toimiva sähköverkko on elintärkeä.

Viime vuosina rivakasti noussut sähkönsiirron hinta huolestuttaa ja ärsyttää monia.
Siirtohintojen nousun ja edelleen jatkuvan nousupaineen taustalla on sähkömarkkinalaki vuodelta 2013. Silloin päätettiin, että sähköverkon pitää olla säävarmempi.
Käytännön keinona säävarmuuden parantamiseen on maakaapelointi. Verkon korvausinvestointeihin ja parannustöihin käytetään vuosina 2014–2028 yli yhdeksän miljardia euroa.

Sähköverkkoyhtiöiden investointipaineet vaihtelevat alueittain: verkon rakennuskustannukset eroavat maastotyyppien ja asukastiheyden mukaan.
Salon seudulla sähköverkoista vastaava Caruna on laskenut, että se käyttää vuoteen 2020 mennessä pelkästään Salon, Someron ja Kemiönsaaren verkkoihin 90 miljoonaa euroa.
Carunan siirtohinnoittelu on muihin sähköverkkoyhtiöihin verrattaessa keskimääräistä korkeammalla tasolla.

Miten säävarma sähköverkko voitaisiin rakentaa edullisemmin ja näin myös vähäisemmällä asiakaslaskutuksella? Tätä pohtii professori Jarmo Partanen torstaina työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa raportissa.
Yksi keino olisi löyhentää sähköverkkoyhtiöiden toimitusvarmuusvaatimuksia sellaisten kiinteistöjen osalta, joissa sähköä ei käytetä lainkaan tai käyttö on hyvin vähäistä. Käytännössä tämä tarkoittaisi mahdollisuutta purkaa sähköliittymä.
Partasen arvion mukaan ”nollaliittymien” lopetus toisi merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä ja alhaisempia siirtohintoja.
Säästöjä voitaisiin saavuttaa myös yhdistämällä kaivuu-urakoita. Kun valokuitukaapeleita vedettäisiin enemmän samaan aikaan sähköverkkokaapeleiden kanssa, kustannuksia voitaisiin jakaa. Ehdotus kuulostaa varsin maalaisjärkiseltä, mutta vaatii käytännössä paljon neuvottelutaitoa ja yhteistyökykyä yrityksiltä. Toivottavasti sitä löytyy.

Sähköverkkojen uudistamisen lasku on suuri. Verkkomarkkinan toiminnan ja tuottojen valvonta toimii kuitenkin pääsääntöisesti hyvin, arvioi Partanen selvityksessään.
Katkoitta toimivaa sähköverkkoa selvityshenkilö kuvailee elintärkeäksi. ”Sähköä käytetään yhä laajemmin lämmitykseen, liikkumiseen, viestintään ja maksamiseen. Toimitusvarmuuden kehittäminen on elintärkeää, koska yhteiskuntamme on erittäin haavoittuva sähkökatkojen suhteen”, Partanen toteaa.

3
Jätä kommentti

3 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
3 Comment authors
Reiska

Nyt puhutaan koko aika siirtomaksusta, siihen voi vielä itse vähän yrittää vaikuttaa kulutuksella. Mutta se perusmaksu joka on aina sama ja noussut älyttömäksi näiden kaapeloinnin vuoksi, esim kun kesällä kulutus ja siirto voi maksaa yhteensä 5-10€ niin perusmaksu on 32€ siihen sitten vielä valtion vero, ja kuitenkin voi olla että olet edelleen ilmajohdon päässä tulevaisuudessakin. Tai sitten tapauksia joissa olet hankkinut asunnon jo 30 v sitten ja se ollut jo silloin maakapelin takana, on se silloin jo maksettu. Taitaa Energiaviraston porukoilla olla hyvät osakkeet Carunassa.

keijo.k

Miksi Suomen valtion täytyy taata ulkomaisten sijoittajen tuotto? Eiväthän ne maksa verojakaan Suomeen?!

Ex-Noksu

Onkohan professorilla edes käynyt mielessä että Suomessa on perustuslain takaama omaisuudensuoja? Jotkut ovat maksaneet sähköliittymästään kymmeniätuhansia euroja mutta professorin mielestä johdot voisi kerätä nyt pois sähköyhtiöiden tuloksen parantamiseksi. Vai palauttavatko sähköyhtiöt liittymismaksut indeksikorotuksella korjattuna?