Kaikkonen muuttaisi käsittelyssä jo olevia lakeja – hallitus ja eduskuntaryhmät pohtivat keinoja torjua seksuaalirikoksia

0

Eduskunnassa jo sisällä olevia lakihankkeita voidaan kiirehtiä ja niihin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia, mutta realismia ei ole, että eduskuntaan tulisi vielä tässä vaiheessa joku laaja, uusi paketti. Näin arvioi suurimman eduskuntaryhmän keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sitä, millaista antia mahdollisesti tulee eduskuntaryhmien tiistaisesta seksuaalirikosten torjuntaa käsittelevästä kokouksesta.
Kaikkosen mukaan tällaisia jo sisällä olevia lakihankkeita ovat alaikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiristämistä koskeva laki, joka on parhaillaan lakivaliokunnassa, sekä kansalaisuuden menettämistä koskeva laki, josta valmistellaan mietintö perustuslakivaliokunnassa.
– Tarvittaessa niihin voidaan katsoa vielä muutoksia valiokuntavaiheessa. Näitä on vähän hankala ennakoida ennen kuin yhdeksän puoluetta on istunut pöydän ääreen, Kaikkonen sanoo.
Hänen mukaansa hallituksella on ollut lisätoimenpiteitä valmistelussa jo jonkin aikaa ja huomenna katsotaan, onko jotakin, mitä eduskunta voi vielä niiden eteen tehdä.
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vie hallituksen viestin eduskuntaryhmien kokoukseen iltapäivällä. Hallitus on koolla jo aiemmin.
– Nämä lainsäädäntöhankkeet tässä päällimmäisiä kuitenkin ovat, Kaikkonen sanoo.
Kaikkosen mukaan tavoite on saavuttaa laaja yhteisymmärrys siitä, että lait viedään läpi ja niiden mahdolliset muutostarpeet katsotaan yhdessä.

Perussuomalaiset: Turvapaikanhakijat säilöön prosessin ajaksi

Perussuomalaiset aikovat esittää kokouksessa myös lakimuutoksia järeämpiä keinoja, kuten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja jopa kaikkien turvapaikanhakijoiden säilöönottoa turvapaikkaprosessin ajaksi.
– Jos turvapaikkaa ei tule, pitää olla vain yksi suunta: ulos Suomesta. Tämä olisi konkreettinen ja ehkä tehokkain keino estää rikoksia, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri tiedotteessa.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) listasi viime viikolla kuusi toimenpide-ehdotusta, joihin kuuluvat lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistusten koventaminen sekä se, että törkeisiin seksuaali- ja väkivaltarikoksiin syyllistynyt voisi menettää kansalaisuutensa.
Hallituksen esityksessä Suomen kansalaisuuden voisi menettää, jos on syyllistynyt Suomen elintärkeitä etuja vastaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn rikokseen, maanpetokseen tai valtiopetokseen.
Lindtman ehdottaa myös, että nykyistä raiskauskriminalisointia muutettaisiin niin, että alle 13-vuotiaaseen lapseen kohdistunut sukupuoliyhteyden sisältänyt hyväksikäyttö tuomittaisiin aina törkeänä raiskauksena. Tänään perussuomalaisten Ville Tavio (ps.) lähetti tiedotteen, jossa hän kertoi ehdottaneensa samaa asiaa lakivaliokunnassa.
Ehdotuksiin kuuluu myös muun muassa ”riittävästi resursoidun” poliisin erikoisyksikön perustaminen tutkimaan ja torjumaan internetissä tapahtuvaa rikollisuutta.

Viimeisin lakiesitys on kerännyt paljon kritiikkiä

Hallitus esitti jo viime syksynä kiristyksiä lainsäädäntöön, joka koskee lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Esityksessä on käytännössä kaksi pääkohtaa, joista toinen on lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistuksen korottaminen neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Muun muassa STT:n haastattelema rikosoikeuden professori Terttu Utriainen ja esitykseen lausunnon antanut Valtakunnansyyttäjänvirasto ovat kritisoineet esitystä. Tälläkin hetkellä asteikosta on tuomioistuimissa käytetty lähinnä sen alapäätä, ja sekä syyttäjät että professori Utriainen ovat pitäneet esitystä lähinnä symbolisena.
Toinen hallituksen muutosehdotus on, että lakiin lisättäisiin uutena rikosnimikkeenä törkeä lapsenraiskaus, jossa asteikko olisi neljästä vuodesta 12 vuoteen. Tältä osin keskustelua on herättänyt se, jäisikö uusi rikosnimike vähäiselle käytölle.
Osa lausunnon antajista pitää ongelmallisena uuden pykälän kannalta raiskauksen perusmääritelmää, joka ei ota huomioon lapsen kyvyttömyyttä antaa suostumusta esimerkiksi yhdyntään.
Laki voisi tulla hallituksen esityksen mukaan voimaan aikaisintaan kesäkuussa.

STT

Kuvat:

Jätä kommentti