Salon Korvenmäkeen rakennettavan jätevoimalan maanrakennustyöt alkavat tammikuun lopussa ja varsinaiset rakennustyöt maaliskuun lopussa.
Lounavoima Oy:n hallitus teki investointipäätöksen laitoksen rakentamisesta keskiviikkona. Jätevoimalan rakentamiskustannukset ovat noin 112 miljoonaa euroa. Laitostoimittajat on kilpailutettu viime vuoden aikana.
Voimalassa on tarkoitus polttaa jätettä ensimmäisen kerran tammikuussa 2021. Kaukolämpöä ja sähköä tuottava laitos on täysin valmis kesäkuussa 2021.
No niin. Sinne meni nekin verorahat ja tilalle saadaan saasteita, hajuhaittoja ja ongelmia. Ja sitten laitos osoittautuu yllättäen kannattamattomaksi ja lopetetaan, kai me maksamme myös purkukulut?
Salon Seudun Sanomat sentään kirjoittaa jätevoimalasta, kuten totuus on. Turun Sanomat kirjoittaa ekovoimalasta eli mikähän sen Turussa tekee siksi? Sekö, että se on Salossa eikä Turussa?
Tässä esimerkki, miten täysin kunnallinen Oy pystyy toimimaan pimennossa sijoittamassa meidän takaamia miljoonalainoja. Korkokannan prosentin nousu tuo lisää korkokuluja yli miljoonan vuodessa. Kaukolämmön katteilla ei makseta edes näitä kuluja.
Onko suurelle yleisölle esitetty minkäänlaisia laskelmia miten tuolta syntyy tuottoja ja kohdistetaanko ne haittoja kärsiville? Kuka kustantaa kuljetusreittien muutokset? Palkataanko joku keräämään teitten varsille kerääntyvät roskat?
Nykyisinkin tien varret Korvenmäkeen ovat roskaisemmat kuin muualla Salossa. Eihän roskia pitäisi tulla, eihän hajuakaan pitänyt tulla. Uusi laitoshan on ehkä täysin hajuton ainakin ennen käyttöönottoa.
Onnittelut sinne suuntaan kaupunkia – tämän tulette tuntemaan.
Joko sille laitokselle on ehditty myöntää rakennuslupa, vai tuliko lupa siinä samassa hötäkässä konsernijaostolta, kun se aikanaan näytti kyseiselle kohteelle vihreää valoa ylimpänä päättäjänä Salossa tällaisissa asioissa.
Perinteitä kunnioittaen: rakennetaan ensin, ja haetaan sitten jälkeenpäin luvat, jos joku sattuu vaatimaan.
Kovasti on hiljaisesti käsitelty rakennuslupaa jos sellainen on olemassakaan. Ja havainnekuva voisi olla mistä paikasta tahansa. Ei anna kyllä kovin avointa kuvaa asian käsittelystä!
Tämä onkin Salolaista avoimuutta !
Kotimaisuusaste on 40 prosenttia, eli menikö tämäkin putkeen, päättäjät? Kai Suomessakin niitä tekijöitä olisi löytynyt, nyt taas pääsee saksalaiset apajille, kuten tuulivoimabisneksessäkin. Toivon totisesti, että maanrakennusurakat menevät paikallisille toimijoille.
Eiköhän Viron kilvissä olevia veronkiertoautoja ala näkymään työmaalla…
Havainnekuvalla pyritään näyttämään miltä rakennelma näyttää ohikulkijan silmissä, kuten paviljonkiravintolan tai tuulivoimaloiden yhteydessä on tehty. Olisi hassua kuvata niitä lintuperspektiivistä, paviljonki olisi mitätön pläntti, kuin naakan jätös jokirannassa, tuulivoimalan mastokin ihan nysä, jos se kuvattaisiin lintuperspektiivistä kuten jätevoimala.
Jos ei edes havainnekuvan teko onnistu, niin kannattaisiko tarjota jätevoimalaa rakennettavaksi esimerkiksi Fortumille, jolla on kokemusta asiasta. Muuten voi käydä kuten lietteenkuljetuksessa, rakennus-, jäte- ja kaukolämpökustannukset nousevat yllättäen ja pyytämättä kaksinkertaisiksi.
Onneksi ekopuistossa on neljä puuta.
Toivottavasti EU ei ihan lähivuosina pakota jätefirmoja lajittelemaan raaka-aineeksi luokiteltavia jakeita pois jätteen seasta, että kerkiävät maksamaan investoinnin pois, ennen kuin se kaatuu veronmaksajien syliin.
En usko, että EU:n tarvitsee pakottaa. Raaka-aineiden hinnannousu aiheuttaa ennemmin tai myöhemmin sen, ettei niitä kannata enää polttaa taivaan tuuliin, vaan kerätä talteen ja käyttää uudelleen. Se on vain ajan kysymys, se. Jossain vaiheessa tulee myös kannattavaksi kaivaa vanhat kaatopaikat auki ja kerätä niistä jäljellä olevat muovit ja metallit ym. raaka-aineet talteen, mutta siihen voi vielä mennä vähän kauemmin. Toivotaan, ettei siihen mennessä ole kauhean paljon ehditty polttaa arvokkaita materiaaleja saasteiksi ilmakehään. Tämä voimalaprojekti on kyllä oikein esimerkki käärmeen ajamisesta pyssyyn. Ainoat, jotka tuntuvat sen haluavan tänne, ovat turkulaiset päättäjät jätehuoltolautakunnassa. Maksajina sekä rahallisesti että elinympäristön ja terveyden kannalta Salon… Lue lisää »
Onko tosiaan niin, että Lounais-Suomen Jätehuolto ei ymmärrä miten jätteenpolttolaitoksen päästöt laskeutuvat Salon keskustaan ja keskustan liepeille, suodattimista on turha puhua, nehän eivät ole 100%:set toiminnaltaan ja muutenkin suodatusteho on ”sinnepäin”, onko tarkoitus saastuttaa koko ”kylä”?
Ja vielä, Kirjolankadulla vähennetään raskasta liikennettä, kun taas Palometsän ja Mahlakankareen väliin tehdään ”läpikulkutie”, eikö sillä alueella olekaan pientaloasutusta?
Lounais-Suomen Jätehuolto ymmärtää ja tietää päästöjen kulkeutumisen aivan tarkkaan, mutta mitä Turku salolaisista välittää.
Nyt meidän tuottamia jätteitä viedään poltettavaksi mm. Ruotsiin. Onko se kestävällä pohjalla tai kuulostaako ekologiselta? Pois silmistä – pois mielestä, kaksinaismoraali on huipussaan.
Tällä hetkellä toimiva voimalaitos entisen sokeritehtaan luona tuottaa enemmän pienhiukkasia, mutta ei siitä kukaan kitise. Turpeenpolttokaan nyt ei ole kovinkaan ongelmatonta tai minkään muunkaan materiaalin poltto suuressa mittakaavassa.
Se takassa poltettu halkoko ei tuota mitään saasteita? Pitäisikö joka kylään taas avata kaatopaikka, vai palata entiseen, ja jokainen polttelee roskansa takapihalla tynnyrissä.
Näinhän se on, mutta tuulipuvuista on kiva valittaa kaikesta, ja ainahan jätteet voi viedä jonnekin tien varteen levähdysalueelle.
Tuulipuku tai muu vaatetus, mikä yhteys niillä on tuohon jätteen syntyyn, ja sen siirtymiseen omaan roskikseen tai tienvarren levähdysalueelle?
Monella kommentoijalla kun tuntuu olevan valittaminen pääasia, ei itse asia. Aina voi myös hakeutua päättämään oman kunnan asioista tai ainakin yrittää hakeutua, jos sattuisi kannatusta löytymään.
Tällä hetkellä entisen sokeritehtaan luona toimivan voimalaitoksen päästöt laskeutuvat keskustaan, vallitseva tai yleisin tuulensuuntahan on lounaasta kohti kaupunkia eikä suinkaan Korvenmäestä vastatuuleen.
Ikävä kyllä, mutta ne tulevan jätteenpolttolaitoksen päästöt tulevat leviämään tuhansien asukkaiden koteihinkin, osittain noin 5 kilometrin etäisyydellekin laitoksesta – ainakin laadittujen asiakirjojen mukaan.
Viime vuosien hajut kaatopaikalta ainakin ovat levinneet kai sitten vastatuuleenkin, koska haissut on ylt´ympäriinsä vuositolkulla.
Mitä tulee laitoksesta päättämiseen, niin eihän siinä valtuustoa tarvittu – muita reittejä näytti sujuvan päätökset.
Hajut tulevat orgaanisista jätteistä, joita tungetaan valtavat määrät roskikseen ja kaatopaikalle päädyttyään alkavat käydä ja maatua kuten kompostissa käy.
Aivan varmasti tulee hajuhaittoja, ei epälystäkään. Pitäisi lajitella ne jätteet kotona, ei siellä kaatopaikallakaan saa tunkea kaikkea sekajätteeseen. Ongelma on vaan ylittämätön, kun syyt löytyvät aina muista tai noista.
Miten eloperäiset jätteet sitten pitäisi käsitellä, kun niitä ei kerätä ja komposti on jäässä?
Jätteiden lajittelun ongelmana on se, että erilaiset lait ja säännöt kannustavat kippaamaan kaiken sekajätteseen ennemmin kuin lajittelemaan. On laki, joka määrää, että jokaisella kiinteistöllä on oltava sekajäteastia. On määrätty, että sen tyhjennysväli on minimissään 2-8 viikkoa riippuen sijainnista ja siitä, kompostoiko. Se siis tyhjennetään ja tyhjennyksestä laskutetaan asukasta, vaikkei siellä roskiksessa olisi yhtään mitään. Sitten on jätehuollon perusmaksu, joka lankeaa jokaiselle kiinteistölle maksettavaksi, tuotti kiinteistö jätteitä tahi ei. Tyhjillään seisova kesämökkikin maksaa siis perusmaksua. Sekajäteastian tyhjennys pitää myös maksaa vakituisen asunnon ja loma-asunnon osalta samaan aikaan, vaikka harva varmaan käyttää molempia samaan aikaan? Jos lajittelet kaiken ja viet eri keräyksiin,… Lue lisää »
Mitä jätteisiin tulee, niin kerrostaloyhtiössämme pihalla on jos jonkinlaista pänikkää kierrätystä varten.
Mutta: jätemaksu ei ole alentunut vaikka roskafirma tuskin hyvää hyvyyttään vaan kerää myös kierrätettävät jätteet. Rahanarvoista tavaraa ne ovat.
Nämä maksut ovat veroja. Meilläkin pitää maksaa jätemaksua kesämökkikiinteistöstä joka on tyhjillään.
Lisäksi LSJH on meille informoinut, että Korvenmäen haju johtuu kipsilevyjen mätänemisestä. Tuskin Salon asukkaat ovat sekajäteastioihinsa kauheita määriä kipsilevyjä tunkeneet. Eiköhän se ole ihan LSJH:n omaa syytä, että ovat päätyneet taivasalle mätänemään.
Ei nykyiset kipsilevyt mätäne, ei niissä käytetä mitään eloperäistä mikä mätänisi. Jos siellä on 40 vuotta vanhoja rakennusjätteitä niin sitten, sopii kyllä epäillä tuollaisia lausuntoja. Kannattaa tarkistaa faktat ja varsinkin näitten firmojen asiantuntijoiden. Sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Ja niin kauan kun kaikki mittaavat kaiken rahassa, ei tule asenteet eikä toimintatavat muuttumaan. Tämä koskee nimenomaan kuluttajia, firmat seuraavat asiakasta kun sillä asiakkaalla on ne fyrkat.
Sehän se ongelman juurisyy näyttää olevan, että oman kunnan asioista eivät päätä oman kunnan vaaleilla valitut edustajat, vaan turkulaiset. Tietenkään he eivät halua tätä saastelaitosta omalle takapihalleen, siksi se tulee Saloon, vaikka tällä tavalla joudutaan merkittävästi suurempia määriä jätteitä kuljettamaan maanteitse paljon pidemmän matkan kuin jos laitos olisi tehty Turkuun. Kaikken kummallisinta on, ettei laitosta tehdä edes rautatien varteen, jotta edes osa kuljetuksista voitaisiin tehdä raiteitse.
Uskoisin että jätteitä kuljetetaan suurelta alueelta, ei pelkästään Turusta.
En tiennytkään, että vanhan sokeritehtaan voimalaitos polttaa jätettä?? En jaksa uskoa!
Juuri niin, hienoa että Saloon saadaan vihdoin jätevoimalaitos, joka tuottaa jätteistä sähköä ja lämpöä. Eikä tarvitse hyvää polttoainetta kuljettaa Ruotsiin laivoilla.
Montakohan rekkakuormaa poltettavaa jätettä päivittän ajetaan Korvenmäkeen valmistuvalle jätteenpolttolaitokselle? Mietin vain Mahtinaisentietä ja sen kestävyyttä. Tietähän on vielä tarkoitus jatkaa edelleen Somerontielle saakka, ja yhtä ”kantavan” saven päälle, savikerros on keskimäärin 40 m.
Oliko näin että ”rekkoja” noin 40 kpl päivässä sisältäen muutkin kuin jätekuormat. Ei paljon.
Kun otetaan huomioon, että jätekuormia ajetaan klo 07 -22 välisenä aikana Korvenmäelle, ja lisäksi huomioidaan se, että rekat palaavat myös takaisin, niin siitä tulee rekkaliikenteen tiheydeksi että rekkoja on tulossa tai menossa Korvenmäelle/Korvenmäeltä noin joka 12. minuutti.
Mitä taas tulee kaatopaikan hajuihin, niin vanhat jätteet ja jätteeseen haudatut kipsilevyt siellä haisevat vielä vuosia ja hajut leviävät aika lailla vapaasti ympäristöön. Biohajoavaa jätettähän ei ole saanut haudata jätepenkkaan vuoden 2016 jälkeen, eli hajut eivät lisäänny eivätkä vähenny siitä, mitä jätesäiliöihimme tungemmme, muttä hajua siis piisaa jatkossakin. Sitä hightech-ilmaa Korvenmäeltä on siis turha odottaa jatkossakaan.
Eipä nuo muutamat rekat ole mikään ongelma. Liikennemäärät siinä Virtasenkaupan ja Salonkadun välillä on yli 10000 autoa vuorokaudessa ja Valintatalon kohdallakin yli 3500 autoa. Muutama kuorma-auto siihen päälle ei tunnu missään. Hangon satamaan suuntaava puolalaisrekkaliikenne on suurempaa.
Liikennemäärät löytyy helposti googlen haulla Väyläviraston sivulta.
Nykyaikainen jätteenpolttolaitos on puhdas tapa tuottaa energiaa ja hoitaa jäteongelma. Asiaan voi saada lisää valaistusta tutustumalla Vantaan Energian polttolaitokseen ja sen käyttökokemuksiin.
On tarpeetonta itkeä monen henkilön voimin tällä palstalla, vaan odottaa rauhallisesti laitoksen valmistumista ja sitä hyvää mikä koituu Salolle ja ympäristölle Korvenmäen suunnasta. Onnitteluni Salolle jo etukäteen.
Miten ihmeessä jätteiden polttaminen voisi olla puhdas tapa tuottaa yhtään mitään? Minne kuvittelet niiden poltossa vapautuvien myrkkyjen, raskasmetallien, pienhiukkasten yms. menevän? Katoavan olemattomiin? Oletko kuullut aineen ja energian häviämättömyyden laista?
Olen täysin sataprosenttisen varma, että mitään hyvää ei tule Salolle koitumaan tästä laitoksesta. Ei yhtään mitään. Tulen muistuttamaan näistä sanoista muutaman vuoden kuluttua, kun karu totuus valkenee sinullekin.
Miten se selittyy, kun kaatopaikastakin piti tulla hyvää, mutta tulikin ympäristöön järkyttävät hajut moneksi vuodeksi, jotka ei tietysti haittaa, jos asuu kyllin kaukana kyseisestä laitoksesta, jossa voi kehua nykyisenkin kaatopaikan toimintaa.
Entä nyt jätteenpolttolaitos? Samat toimijat siellä mäellä tulee huseeraamaan kuin kaatopaikallakin. Miten mahtaa onnistua päästörajoissa pysyminen. Näillä näkymin uskallan vahvasti epäillä.
Otapa Jerppu selvää, miten miten tekniikka toimii Vantaan jätteenpolttolaitoksessa ja miten myrkyt ja raskasmetallit ja hiukkaset otetaan haltuun.
Sitten voitkin pitää muutaman vuoden tauon valittamisesta ja siirtyä seuraaman Salon oman laitoksen toiminnan tuloksia.
Pidän tauon valittamisesta sitten, kun kyseisen laitoksen rakentaminen on peruttu ja turkulaiset maksaneet takaisin siihen jo käytetyt rahat Salon veronmaksajille.
Salon ei tule olla Varsinais-Suomen kaatopaikka eikä Turun jäteongelmien ratkaisu.
Olen näitä ihmelaitoksia nähnyt rakennettavan ennenkin. Takavuosina eräälle paikkakunnalle rakennettiin moderni sellutehdas, jonka luvattiin olevan sataprosenttisen hajuton. Kun tehdas käynnistettiin, haju oli kammottava.
Selityksenä saatiin, että kun prosessi saadaan kunnolla toimimaan, haju poistuu sitten. Noh, parin vuoden päästäkään ei ollut poistunut. Sitten selitys oli, että hajua tulee vain silloin, kun prosessia ajetaan alas tai ylös. Ilmeisesti sitä ajettiin ylösalas kaiket päivät, koska haju oli vielä vuosien päästä jokapäiväinen riesa.
Kiva kuitenkin nähdä, että Salolla riittää rahaa kaikenlaisiin tällaisiin ympäristölle ja asujaimistolle haitallisiin ja turhiin hankkeisiin. Kunpa sitä riittäisi myös kunnan perustehtävien hoitamiseen.
Olipa ilkeämielinen provokaatio. Puhdas tapa tuottaa energiaa, josta koituu pelkää hyvää Salolle (terveisin Turku!?). Puhdasta ympäristölupahakemuksen vuosipäästötietoa : Rikkidioksidi: 37500 kg Typen oksidit: 158000 kg Suolahappo: 7000 kg Hiilimonoksidi: 34000 kg Ammoniakki: 8000 kg hiilidioksidi: 52400000 kg Elohopea: 40 kg Kadmium& tallium: 40 kg Antimoni (Sb), arseeni (As), lyijy (Pb), kromi (Cr), koboltti (Co), kupari (Cu), mangaani (Mn), nikkeli (Ni) ja vanadiini (V) yhteensä: 40 kg Hyösteeksi vielä hieman supermyrkkyjä dioksiineja ja furaaneja. Voimalan olisi tarkoitus toimia Mankala periatteella, eli se olisi voittoa tuottamaton. Salon panostus siihen on ymmärtääkseni yli 70 miljoonaa euroa ja hyötynä joidenkin oletetaan saavan halvempaa kaukolämpöä?… Lue lisää »
Kun ei kelpaa niin sanokaa nyt viisaampina mihin ne jätteet sijoitetaan? Ja jos et tavallisena kansalaisena kaikkea ymmärrä niin miten sitten tämän jätevoimalakeissin kuitenkin niin hyvin, että vastustat ilman vaihtoehtoja.Rupea politiikoksi niin saat olla päättämässä ,niin ei tartte marista.
Hyvin sanottu, olen tasan samaa mieltä.
En ole kirjoittanut ettei kelpaa, olen vain oikonut virheelliisiä kommentteja, että jätteenpolttolaitoksesta koituisi hyvää Salon ympäristölle: ”sitä hyvää mikä koituu Salolle ja ympäristölle” Onhan se täysin selvää, että ilmanlaatu heikkenee laskeuma-alueella. Kuinka suuri merkitys sillä on, en osaa sanoa, mutta ei se mikään ilmanpuhdistuslaitos ole. ”vastustat ilman vaihtoehtoja” En ole vastustanut, saatan olla kannattajakin, mutta olen ihmetellyt Saloon panostusta laitokseen. Se lienee selvää, että laitos ei ole taloudellisti kovin kannattava tai ainakin siihen liityy suuria riskejä, koska Fortum vetäytyi hankkeesta. Jos laitoksen rakentaminen on katsottu välttämättömäksi, niin miksi Salo maksaa toisille siitä, että niiden jätteitä poltetaan Salossa. Salon osuus Lounais-Suomen… Lue lisää »
Jätteet tulisi lajitella ja hyödyntää uudelleen käytettäväksi. Ne jätteet, joiden kierrätys ei vielä teknisesti onnistu tai ei ole vielä taloudellisesti kannattavaa, tulisi varastoida odottamaan sitä aikaa kun se on kannattavaa. Lakeja ja määräyksiä pitäisi muuttaa niin, että lajittelu olisi aina kannattavampaa kuin kaiken mättäminen sekaisin sekäjäteastiaan. Vaihtoehtoisesti lajittelu voidaan tehdä jäteasemalla, tästäkin toimintamallista on maailmalla esimerkkejä jo pilvin pimein. Lajittelua voidaan tehdä koneellisesti esim. konenäköjärjestelmien ja robottien avulla, mekaanisesti hyödyntäen materiaalien fyysisiä eroja, kemiallisesti, tai vaikka ihan käsityönä. Kaikkia näitä malleja on ainakin kokeiltu jossain. Käsityönä tehtävän lajittelun hyvänä puolena olisi sen työllistävyys – työllistysvaikutus olisi monta kertaa suurempi kuin… Lue lisää »
Tästä hankkeesta on varmaan tehty selvitykset ympäristövaikutuksista ym. pienemmillekin yrityksellie vaadituista selvityksistä. Samoin missä on tuottavuuslaskelmat. Kunnallinen osakeyhtiö jonko veronmaksajat rahoittaa pystyy toimimaan pimennossa. Tämä on sitä tietojen pimitystä ja eihän tavallinen veronmaksaja voi kuin ihmetellä hämärähommia. Onneksi eläköidyn ja pystyn muuttamaan monen tuttuni tapaan nykyiseltä hajuhaitta-alueelta Turkuun. Lahjoitan omakotitaloni jollekin joka todistaa olevansa töissä tuolla jätelaitoksella. Eiköhän tuon laitoksen operointi tehdä jostain Saksasta kuten tuulivoimaloiden operointi Espanjasta!
On Fortumissa tosi epäpätevää porukkaa kun hylkäsivät näin hyvän hankkeen. Ei ainakaan kaukolämmön liikevaihdolla ja vuosituotolla makseta edes lainojen korkoja. Sähköä pitää syntyä rutkasti nykyhinnoin ja kun omaa siirtoverkkoa ei ole laskuttaa siirtoyhtiöt aina siirrosta! Toivottavasti summien desimaalit on olleet laskelmissa oikein. Salon osuutena mainitut miljoonat on noin 1500 euroa per asukas. Taitaa tuplaantua työssäkäyviä kohti.