Romanialla näytön paikka

0

VESA JAAKOLA. Euroopan unionissa vaalitaan jäsenvaltioiden tasa-arvoa myös niin, että kaikki, pienimmätkin maat saavat toimia vuorotellen unionin puheenjohtajina puolen vuoden ajan. Vuodenvaihteessa puheenjohtomaaksi tuli Romania, ensi kertaa maan 12-vuotisen jäsenyytensä aikana.
Tiedetään, ettei Euroopan yhdentäminen ole helppoa edes unionin suurimmille EU-maille. Vähävoimaiselle ja kokemattomalle kuten Romanialle se on sitäkin vaikeampaa. Vielä marraskuussa presidentti Klaus Iohannis epäili ääneen maansa kykyä toimia unionin puheenjohtajana.

Romaniakaan ei kuitenkaan joudu johtamaan unionin toimintaa yksin. Sen kanssa, osin yläpuolella, toimivat unionin presidentti, komission puheenjohtaja, ulkoasioiden korkea edustaja ja soveltuvin osin parlamentin puhemies. Voidaan kysyä, onko unionin johtajuutta hajotettu liikaakin. Tehoa tavoitellaan, tehottomuutta saadaan.
Johtosäännöissä puheenjohtomaalle rajataan oma rooli ja tehtävät. Päätehtävänään se valmistelee ja johtaa ministeritason kokouksia. Tässä ja muutenkin sen on pidettävä yhteyttä mainittuihin neljään muuhun johtajaan soveltuvin osin.
Puheenjohtajuus tarjoaa kulloisellekin EU-valtiolle hyvän tilaisuuden nostaa profiiliaan ja kirkastaa maakuvaansa unionissa ja laajemminkin. Niinpä ne työstävät johtokautensa toimintaohjelmiin aloja ja asioita, joissa ne ovat edistyneimpiä, vahvimmillaan. Jaettuina näistä vahvuuksista saadaan hyötyä koko unionille.
Romania on kertonut niukasti johtokautensa toiminnasta. Sen ohjelmassa ei ole yhtäkään omaperäistä aihetta tai asiaa, jota se erityisesti edistäisi. Onkohan kyse hätäisestä valmistautumisesta EU-johtotehtävään vai jopa siitä, ettei Romanialla ole tarjottavana mitään kansallista erityisosaamista unionin toimintaan?
Kun Romanian EU-jäsenhakemusta vuonna 2006 Brysselissä käsiteltiin, epäiltiin sen kykyä sopeutua jäsenyyden velvoitteisiin ja yhteisiin arvoihin. Sittemmin on nähty, että epäilijät olivat osin oikeassa.
EU-jäsenyyden aikanakin Romaniassa vaalidemokratia on ontunut. Nytkin hallituspuoleen johtaja on kelvoton hallitukseen, kun hänet on tuomittu oikeudessa vaalivilpistä.
Puolueolot ovat entisessä kommunistivaltiossa yhä epävakaat, monistakin syistä. Niistä yksi vaikuttavimpia on laajalle levinnyt korruptio taloudessa ja politiikassa.

Romania on EU-alueen korruptoitunein valtio. Se on vajonnut korruptiossa kehitysmaiden tasolle, mikä tahraa koko unionia.
Romania on ainoa maa maailmassa, jossa yritettiin hiljattain säätää laki korruption suojelusta. Lakialoitteen mukaan korruptio olisi ollut huomattavaan rahamäärään asti sallittua niin, ettei siihen syyllistyneitä rangaistaisi.
Lakihanke oli pysäytettävä, kun vihastuneet kansalaiset lähtivät sankoin joukoin kaduille ja toreille torjumaan moista lakiesitystä.
Kiistely korruptiosta horjuttaa Romaniaa myös oikeusvaltiona. Korruptiota tutkivia viranomaisia häiritään, jopa estetään tekemästä työtään alan rikollisten paljastamiseksi ja syyttämiseksi.
Näissä asioissa Romania onkin EU-komission tiukassa tarkkailussa.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.

Jätä kommentti