Tapani opetti

0

JARMO LEHTO. Vuodenvaihteen jälkeinen Aapeli-myrsky palautti mieleen vuoden 2011 tapaninpäivän myräkän.
Seitsemän vuoden takainen myrsky katkoi kotitalouksilta sähköt jopa viikoiksi. Pahimmillaan sähköttä oli 300 000 taloutta. Sähkö- ja vakuutusyhtiöille Tapani riehui kymmenien miljoonien eurojen korjaus- ja korvausvastuut.
Edesmennyt Tapani sähköisti eduskunnankin, joka potkaisi vuoden 2013 sähkömarkkinalailla maakaapeloinnin vauhtiin.
Ilman nykylakia Aapelin jälki olisi ollut tuhoisampaa. Nyt saatiin perusteluja siirtohintojen korotuksille.

Nykylain henki on, että vuonna 2030 kaikki saisivat sähkönsä häiriöttä, vaikka millainen tuuli nurkissa vonkuisi. Sähkönsiirtäjät se pakottaa miljardi-investointeihin.
Toimitusvarmuuden panoksena on yhteiskunnan toimivuus ja turvallisuus. Sähkön merkitys kasvaa alati. Vartinkin sähkötön tuokio koko maassa olisi kansallinen katastrofi.
Tapani-myrskyn jälkipyykki osoitti, että Suomi-neito oli ollut luonnon ääri-ilmiön edessä niin sanotusti housut kintuissa.
Ongelmia oli vedenjakelussa, terveysasemien varavoiman saannissa ja viranomaisten tietojärjestelmissä. Matkapuhelinverkon kaatuminen halvaannutti viranomaistoimintoja, osittain pelastustoimenkin.
Monilla maatiloilla etsittiin aggregaatteja heinäpaalien alta. Kotitaloudet olivat pulassa jo senkin takia, ettei radioihin ja taskulamppuihin ollut paristoja.

Maakaapelointi maksaa sähkönjakelijoille kolmisen miljardia euroa, minkä lisäksi vanhenevaa verkkoa uusitaan kuudella miljardilla. Paine näkyy kuluttajalaskuissa.
Varsinais-Suomeakin hallitsevalla Carunalla on vastuullaan yli 80 000 kilometrin verkosto, eli piuha ulottuisi kahdesti maapallon ympäri.
Käynnissä on kansallinen jättiremontti, joten sähkönsiirron kallistumisen ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä.
Toinen kysymys on lisälaskutuksen härskiys. Kiskonnan pelko kasvoi rutkasti Fortumin myytyä vuonna 2014 sähkönsiirtoyhtiönsä kansainvälisille sijoittajille.
Kansallisromanttisesti Carunaksi ristityn yhtiön suunnittelemat jättikorotukset saivat kansan takajaloilleen ja pakottivat eduskunnan uudelleen töihin. Siirtohinnan korotuksille määrättiinkin toissavuonna 15 prosentin vuotuinen katto.
Aika näyttää, tuleeko tuosta rajasta maksimikorotuksen lisäksi myös minimi.
Seurannasta vastaava Energiavirasto tutkii siirtomaksut neljän vuoden sykleissä, ja kauden 2016–2019 kohtuullisuus puidaan ensi vuonna. Ylihinta on hyvitettävä kuluttajille seuraavalla kaudella.

Fortumin sähkönsiirtoyhtiön myyntiä kansainvälisille sijoitusrahastoille on luonnehdittu ”typeryyden huipuksi”. Siirtyihän ulkomaiseen omistukseen kansallisesti tärkeä suoranainen rahantekoautomaatti.
Tuon ajan vastuupoliitikot väittivät, ettei kotimaasta löytynyt tarvittavia 2,5:tä miljardia euroa. Mahdettiinko kysyä oikeista osoitteista?
Ilmastonmuutos ei Trumpin käskyllä peräänny, vaan Suomessakin nähdään entistä hurjempia myrskyjä. Ollaan laskujen kanssa silmä tarkkana ja jatketaan kaivamista.

Kirjoittaja on toimittaja.