Tiistain Top Ten: Varsinais-Suomen kautta aikojen parhaat urheilijat

0
Jarkko Nieminen pelasi pitkällä urallaan myös Salohallissa, kun Suomi kohtasi syyskuussa 2009 Davis Cupin ottelussa Kyproksen.
1) Paavo Nurmi (ei valintaa V-S:n parhaaksi)

Jos tehtävänannosta löytyvät sanat ”Suomi”, ”paras” ja ”urheilija”, ensimmäisenä paperille raapustetaan Paavo Suuren nimi. Paavo itse tosin pitäisi tällaisia listauksia ajantuhlauksena ja urheilugaaloja pöyristyttävänä turhuutena. Saman energian kun voi käyttää 20 kilometrin vaahtopääkävelylenkkiin Jarrumiehenkadulta Ruissaloon ja takaisin. Nurmen onneksi hänen aikanaan ei Suomen tai maakunnan parhaita urheilijoita valittu.

2) Pertti Karppinen (V-S:n paras 1976–1981 ja 1984–1986)

Jos Nurmi on 101-vuotiaan Suomen kiistatta paras urheilija, niin Karppinen lienee se aliarvostetuin. Arvokisojen sekaparisprinttiviesti-inflaation keskellä on vaikea käsittää, että suomalainen on voittanut soudun kaltaisessa klassisessa ja laajalti kilpaillussa lajissa kolme peräkkäistä henkilökohtaista olympiakultaa. Nesteen Naantalin jalostamon palomiehen (201 cm) voi nykyään bongata mainoskatkolla vitamiinipillerimainoksesta.

3) Jarkko Nieminen (V-S:n paras 2002-2003, 2005-2008 ja 2010-2015)

Kansainvälisten ja kansallisten lajiliittojen tapana on pyöristää härskisti harrastajamääriään. Siitä huolimatta maailmasta löytyy satoja miljoonia tennisharrastajia ja lisenssipelaajiakin miljoonia. Yksi heistä on Nieminen Maskusta, joka rankattiin kesällä 2006 maailman 13:nneksi parhaaksi miespelaajaksi. Tuolloin Niemistä paremmat pelaajat mahtuivat pikkubussiin ja häntä huonommilla pelaajilla olisi voinut asuttaa Brasilian.

4) Jarno Saarinen (V-S:n paras 1972–1973)

Suurten ikäluokkien ensimmäisessä aallossa syntynyt ”Paroni” rakensi, viritti ja ajoi itsensä maailman parhaaksi ratamoottoripyöräilijäksi. Kunnes 20.5. 1973 Monzassa tuli Curva Grande, öljyläikkä ja Renzo Pasolini. 27-vuotiaana kuollut Saarinen ehti jättää lähtemättömän vaikutuksensa lajiin ja ennen kaikkea ihmisiin. Milleniaalit voivat testata sen kysymällä vaarilta, että mikä mies se Paroni olikaan. Vastaus sisältää liikutuksen.

5) Saku Koivu (V-S:n paras 1994)

Kapteenien kapteeni. Kun Suomi voitti olympiapronssia 1998, joukkueessa pelasivat Kurri, Tikkanen, Selänne, Helminen ja Numminen. Silti kapteenina oli 23-vuotias turkulainen, josta tuli myöhemmin myös Montreal Canadiensin historian ensimmäinen eurooppalaiskapteeni. Hiljensi epäilijät ja selätti syövän. Kiekkohistoriamme paras keskushyökkääjä.

6) Miikka Kiprusoff (ei valintaa V-S:n parhaaksi)

Kasvoi samassa Nättinummen lähiössä kuin Saku Koivu. Ensimmäinen suomalainen maalivahti, jota sai kutsua maailman parhaaksi. Vei Calgaryn voiton päähän Stanley Cupista. Torjui ja vaikeni kuin muuri. Moni muu entinen NHL-tähtemme ei ole halunnut tai pystynyt poistumaan parrasvaloista, mutta kukaan ei tiedä, mitä ”Kipper” nykyään puuhaa.

7) Voitto Hellsten (V-S:n paras 1955–1956)

Kun ihminen juoksee 400 metrin ratakierroksen 46,2 sekuntiin, on hän poikkeusyksilö. Mutta jos hän on myös syntynyt ennen toista maailmansotaa Perttelissä, harjoitellut kuumat kesät ja syönyt kylmät talvet, niin onko hän edes totta? Hellstenin 62 vuotta sitten Melbournen olympialaisissa juokseman ajan on alittanut viisi suomalaista. Edellinen vuonna 1991.

8) Veikko Karvonen (V-S:n paras 1951–1952, 1954)

Paavo Nurmen ja Lasse Virénin johtamiin suomalaisen kestävyysjuoksun menestysaaltojen väliin mahtui kuivempi kausi. Siinä välissä Karjalan Sakkolassa syntynyt Karvonen oli yksi maailman parhaista maratoonareista. Hän juoksi urallaan 35 maratonia, joista voitti 15. Yksi voitoista toi EM-kultaa, yksi ”tappioista” olympiapronssia Melbournesta.

9) Pentti Nikula, yleisurheilu (V-S:n paras 1963)

Senttien ja sekuntien yleisurheilussa haamurajoilla on erityisen pitkään kumpuava kaiku. Lähes päivälleen 56 vuotta sitten hallitseva Europan mestari ylitti Pajulahden hallissa 500, 505 ja vielä 510. Sinä iltana somerolaisnuorukaisesta tuli legenda, sillä ennen sitä iltaa kenenkään seiväshyppääjän lopputulos ei ollut alkanut numerolla viisi.

10) Liisa Peltola (aik. Veijalainen), (V-S:n paras naisurheilija 1972–1976 ja 1978–1979)

Piikkiön metsissä kasvoi ensimmäinen suomalainen suunnistuksen henkilökohtaisen matkan maailmanmestari (joka muuten oli mestaruuden aikana neljännellä kuulla raskaana). Edustaa nykyään MS Parmaa ja hallitsee maakunnan suunnistusskeneä D65-sarjassa.

Varsinais-Suomen paras urheilija 2018 julkaistaan lauantaina Turussa.

Salkkarin urheilutoimitus listaa joka tiistai kymmenen parasta oleellisissa ja varsinkin epäoleellisissa kategorioissa.

Tiistain Top Ten 12: Pisimmät putket Suomen miesten suurimmissa jalkapallosarjoissa

Tiistain Top Ten 11: Suomen parhaat tv-selostajat juuri nyt

Tiistain Top Ten 10: Suomen jääkiekon MM-kultakapteenit

Joulun Top Ten: Jouluaattona syntyneet suomalaiset olympiaurheilijat

Tiistain Top Ten 8: Koripallon miesten pääsarjahistorian yleisimmät sukunimet

Tiistain Top Ten 7: Salon hiljaiset urheilulajit

Tiistain Top Ten 6: Kansanedustajana toimineet suomalaisurheilijat

Tiistain Top Ten 5: Kokonimikaimat

Tiistain Top Ten 4: Suomen parhaat jääkiekkomaalivahdit

Tiistain Top Ten 3: Vanhimmat suomalaiset olympiavoittajat

Tiistain Top Ten 2: Suurimmat suomalaiskunnat, joissa ei ole koskaan pelattu jalkapallon miesten pääsarjaa

Tiistain Top Ten 1: Suomalaisurheilijat, joiden sukunimi on myös miehen etunimi