JUSSI LASSILA. Muistan kuulleeni sanonnan, että naimattomat naisopettajat elävät pisimpään, koska mikä pahan tappaisi. Olen kuitenkin aika varma, että Suomessa pahimmat kansankynttilät ovat olleet manan majoilla jo vuosia ellei vuosikymmeniä ja naisopettajat elävät nykyään pitkään pelkkää hyvyyttään.
Venäjän murheellisen demokratiakehityksen valossa naisvaltaisen opettajakunnan ”pahuus” ja pitkäikäisyys on kuitenkin irvokkaalla tavalla totta.
Politiikantutkija Natalija Forrat selvitti tuoreessa tutkimuksessa opettajien roolia vuoden 2012 presidentinvaaleissa, jolloin Putin palasi presidentiksi ja Venäjän autoritäärinen kehitys alkoi ottaa uusia kierroksia.
Forratin tulos oli tyrmäävä. Ilman opettajien roolia vaalitoimitsijoina Putin olisi tarvinnut voittoonsa vähintään toisen kierroksen. Merkittävä vaalivilppi tapahtuu juuri suurkaupunkien ulkopuolella.
Lukuisat Venäjän vaaleista taltioidut Youtube-videot ovat osoittaneet, kuinka vaalitoimitsijat täyttävät äänestyslipukkeita, joita sitten kollega sulloo häpeilemättä uurnaan. Tai videoita niin sanoitusta karuselleista, eli samasta henkilöstä äänestämässä useampaan kertaan.
Tämä onnistuu jos ja kun henkilötietojen kanssa toimitaan leväperäisesti. Vaalitoimitsijat, useasti siis opettajat, ovat molemmissa tapauksissa keskeisiä portinvartijoita ja tässä tapauksessa vilpin mahdollistajia.
Selittääkö Venäjän opettajien silkka pahantahtoisuus tällaisen toiminnan? Tuskinpa. Taustalla vaikuttaa se valitettava tosiasia, että lukemattomat, erityisesti pienempien paikkakuntien, koulut ovat taloudellisesti ahtaalla ja täysin riippuvaisia ylemmän tason hallinnosta. Hallinto on puolestaan taloudellisessa riippuvuussuhteessa ylemmille tasoille päätyen aina keskushallintoon asti.
Tästä riippuvuussuhteesta muodostuu Putinin vallan vertikaali, joka toimii alemmilla tasoilla usein ennakoivasti. Opettajat tietävät, joko vihjeiden, taloudellisten realiteettien ja useasti pelkästään kokemuksensa pohjalta, mikä on ”oikea” vaalitulos. Kun sitten äänestyspaikalla alkaa vaikuttaa siltä, että liian moni äänestää ”väärin,” alkaa koneisto pyöriä ja uurniin ilmestyy pian riittävä määrä ”oikeita” ääniä.
Venäjän valtavat alueelliset erot sekä varojen kasautuminen Putinia ympäröivälle eliitille ja keskusvallalle ylläpitää Kremlin itsevaltaista kontrollia. ”Oikeita” vaalituloksia tarjonneet alueet, oppilaitokset ja virastot saavat määrärahoja jatkossakin, joskus jopa lisäbonuksia. ”Vääriä” tuloksia tarjonneet kohtaavat usein erilaisia vaikeuksia.
Tieto ja ymmärrys lisävaikeuksista niukan arjen keskellä ei motivoi toimimaan poliittisten vaihtoehtojen puolesta.
Ehkä toivo on siinä, että Venäjällä opettajien keski-ikä on 52 vuotta (Moskovassa 36), ja nuoria on erityisen vaikea saada opettajiksi pienten palkkojen vuoksi pienemmille paikkakunnille.
Tosin Venäjän eläkeuudistus ja pienet eläkkeet pakottavat monet opettajat työskentelemään yhä pidempään. Karuselli jatkuu.
Kirjoittaja on dosentti ja vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.
