Presidentti Niinistön ehdotus: keskimatkan ohjuksia ei tule sijoittaa Eurooppaan, vaikka USA:n ja Venäjän sopimus kaatuisi

1

Presidentti Sauli Niinistön mukaan pitäisi harkita mahdollisuutta, ettei keskimatkan ohjuksia sijoitettaisi Euroopan alueelle, vaikka Venäjän ja Yhdysvaltain välinen INF-sopimus kaatuisi.
Hänen mukaansa INF-sopimus tehtiin alun perin juuri Euroopan suojaksi, ja sopimuksen kaatuminen on viemässä Eurooppaa seisomaan tyhjän päälle. Niinistö tarkensi suomalaismedialle Münchenin turvallisuuskonferenssissa puhuvansa Euroopasta laajassa mielessä ”Uralilta Atlantille”.
Hän ei kommenteissaan maininnut Venäjän Euroopan puoleisille alueille mahdollisesti sijoitettavia ohjuksia.

”Euroopan puhuttava yhteisellä äänellä”

Niinistön mukaan Euroopan unionin pitäisi kyetä puhumaan yhteisellä äänellä, jotta sen viesti kuultaisiin. Hänen mukaansa näin oli aiemmin, mutta ei enää.
– Jos erilaisia viestejä on paljon, kukaan ei kuule mitään viestiä, Niinistö huomautti Münchenin turvallisuuskonferenssin paneelikeskustelussa.
Niinistö lisäsi, että EU tarvitsee itselleen myös lisää kovaa voimaa viestinsä saamiseen kuulluksi.
Niinistö muisteli aikaa Suomen EU:hun liittymisen alla ja sen jälkeen. Hän kertoi kokeneensa itsensä tuolloin voimakkaasti eurooppalaiseksi. EU:ssa unelmoitiin paremmasta tulevaisuudesta, mutta noista vuosista tilanne on Niinistön mukaan muuttunut.
Niinistö osallistuu Saksassa parhaillaan asevalvontaa ja aserajoitussopimuksia koskevaan paneelikeskusteluun.

Euroopan ja Amerikan näkemykset vastakkain

Münchenin turvallisuuskonferenssin kaksi odotetuinta lauantain esiintyjää tuntuivat olevan kotoisin eri todellisuuksista. Saksan liittokanslerin puhe Natosta, EU:sta ja kansainvälisen yhteistyön merkityksestä sai yleisön nousemaan seisaalleen osoittaman suosiota viimeistä kauttaan Saksaa johtavalle Angela Merkelille.
– Meidän on taisteltava Euroopan ja monenkeskisyyden puolesta kaikkia niitä vastan, jotka luulevat selviytyvänsä omin päin, Merkel sanoi.
Vastaanotto oli huomattavasti viileämpi, kun Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence saapui Merkelin jälkeen julistamaan, että kiitos presidentti Donald Trumpin, Yhdysvallat on jälleen vapaan maailman johtaja. Pencen mukaan liittolaisten patisteleminen suurempiin puolustusmenoihin on osa tuota johtajuutta.
Naton merkitystä korostaneella Pencellä oli liittolaisille selkeitä vaatimuksia.
– Eurooppalaisten kumppaneidemme on aika vetäytyä Iranin ydinohjelmasopimuksesta, Pence sanoi.
EU on tehnyt monella suulla selväksi, että se uskoo yhä sopimukseen ja pitää siitä kiinni.

”Vastustakaa kaasuputkea!”

Toinen transatlanttista suhdetta hiertävä kysymys on Venäjältä Saksaan Itämerellä rakenteilla oleva Nord Stream 2 -kaasuputki. Pence kehui hanketta vastustavia Euroopan maita.
– Suosittelemme muita toimimaan samoin, hän totesi.
Varapresidentin puheessa saattoi lukea heikosti verhoillun uhkauksen. Pencen mukaan Yhdysvallat ei voi varmistaa läntisten liittolaistensa turvallisuutta, jos nämä tulevat riippuvaiseksi idästä.
Merkel joutui myös omalta osaltaan vastaamaan kaasuputkikritiikkiin, mutta ei ollut valmis hylkäämään hanketta. Hän kertoi taanneensa Ukrainan presidentille Petro Poroshenkolle, ettei Ukrainaa hylätä venäläisen kaasun kauttakulkumaana.
Putkea vastustavaa Yhdysvaltoja Merkel muistutti, että amerikkalainen kaasu pääsee kyllä halutessaan kilpailemaan Euroopan markkinoille. Kaikkia yhteyksiä Venäjään ei vain ole järkeä ratkaista, Merkel viestitti.

Kiina yhteistyön puolesta – varauksin

Kansainvälisen yhteistyön puolesta puhui Münchenissä pitkään ja hartaasti Kiinan ulkopolitiikan merkittävä vaikuttaja, kommunistipuolueen politbyroon jäsen Yang Jiechi. Hänen mukaansa esimerkiksi Kiinan uusi silkkitiehanke on suunnattu hyödyttämään ”koko ihmiskuntaa”.
Rajansa ovat Kiinankin yhteistyöhalulla. Yangin mukaan maa toivoo Venäjän ja Yhdysvaltain pääsevän sopuun INF-aserajoitussopimuksesta, mutta Kiinaa siihen on turha houkutella mukaan.
Turvallisuuskonferenssin vakiovieraisiin kuuluva Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kertasi puheessaan Euroopan tekemiä virheitä.
– Eurooppalaiset ovat sallineet vetää itsensä tarkoituksettomaan vastakkainasetteluun Venäjän kanssa – ja kärsineet siinä miljardien tappiot, Lavrov sanoi.

Britannian ”sotaministeri”

Arktisesta alueesta kysyttäessä Lavrov vastasi, ettei yhteistyötä siellä on tarpeen pilata sotilaallista turvallisuutta koskevilla kiistoilla. Venäjä kuitenkin hänen mukaansa pohtii, mitä Naton lisääntynyt aktiivisuus pohjoisessa merkitsee.
Kuivakkaasta huumoristaan tunnetulta Lavrovilta lähti samassa yhteydessä viesti Venäjää kärkevästi arvostelleelle Britannian puolustusministerille Gavin Williamsonille.
– Jos kuuntelee henkilöitä kuten Britannian sotaministeriä – anteeksi, puolustusministeriä – voi saada vaikutelman, ettei kellään muulla kuin Natolla ole oikeutta olla missään omien rajojensa ulkopuolella, Lavrov veisteli englanniksi.

STT

Kuvat:

Änkyrä

Näillä ohjuksilla ei ole sotilaallista merkitystä, vaan niillä uhataan siviilejä.