”Eikä bussi Somerolle koskaan aja ojaan” ja muita sadan sanan tekstejä Salon seudulta – Mitä sanoisit sadalla sanalla?

0

100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Salon Seudun Sanomat järjestää kaikille avoimen Sata sanaa seudulta -kirjoituskilpailun.

Lukijoiden kirjoituksia julkaistaan juhlavuoden aikana Salon Seudun Sanomien kulttuurisivuilla ja noin kerran kuukaudessa kootusti verkossa. Tässä tammikuun ja helmikuun aikana Kulttuurisivuilla julkaistuja kirjoituksia.

Kilpailuun ehtii osallistua koko vuoden 2019 ajan. Osallistumisohjeet löydät tämän jutun lopusta.

 

Työmatka pyöräillen

Kerronpa takavuosien keväisestä työmatkasta kotoani Salaisista Saloon.
Nousin aamulla polkupyörän selkään ja aloin polkea kohti päämäärää. ”Insinöörinkuopat” ja pikkukivet vähän hidastivat kulkuani, kohta kuitenkin olin Kaarnan ahteessa, josta ajoin ”Rintteenmäkeen”. En viitsinyt ajaa Ristikedon ja Myllymäen ahteen kautta, sillä Turuntie olisi sateen jäljeltä ihan kuravelliä.
Rintteenmäen kautta ja edelleen siitä Joensuun makasiinin vierestä oli matkakin lyhyempi. Yksi ohi ajava auto kuitenkin heitti kurat päälleni siinä Kalle Suvannon kaupan kohdalla. Se kauppahan oli Joensuun kartanoon vievän tien ja Turuntien risteyksessä, siinä Nygrenin puutarhan vieressä.
Jatkoin edelleen Turuntietä ja vähän Asemakadun jälkeen käännyin kauppaliikkeiden Hurstin, Häklin ja Salon Lihan pihaan.

Jorma From

Eikä bussi Somerolle koskaan aja ojaan

Suihkun raikkaana, posket punaisina jännityksestä.
Helsingintien piennarta Salontien risteyksestä Esakalliolle.
Dingon sävelet kuuluvat jo kauas.
Seuraavana lauantaina Kuisman kohdalta peukalokyydillä tutun pojan autoon.
Ämyrillä Reijo Taipaleen laulu kuuluu vaimeana parkkipaikalle auton viereen.
Talvella poika hakee jo kotiovelta.
Salontietä Teeriharjulle.
Kake Randeliinin tahtiin askeleet sopivat toisiinsa.
Juhannuksena Jaana Viitamäki laulaa Somerniemen punaisista lumpeista, kun on ensin sanottu tahdon ja pappi siunannut yhteisen matkan.
Lokakuussa Salontietä nopeusrajoituksia hipoen Saloon sokeritehtaan tuoksuun synnyttämään maailmaan pieni pellavapää.
Elämä kulkee kulkuaan.
Esiintyjät vaihtuvat.
Musiikki muuttaa muotoaan.
Satumaa, Esakallio, Ämyri, Teeriharju, Helsingintie ja Salontie pysyvät ja yhdistävät ihmisiä.

Marika Skytte

Soisin Salon olevan arvojensa mukainen kaupunki

Asiakaslähtöinen, rohkea, vastuullinen ja oikeudenmukainen. Kaupunki, jossa asukkaat ovat mukana vaikuttamassa, saavat äänensä kuuluville, jossa heidän aloitteitaan kuullaan ja niihin reagoidaan.
Soisin kaupungin tarjoavan mahdollisuuksia eri-ikäisille kuntalaisille osallistua, olla mukana ja elää arkeaan virikkeellisessä, kannustavassa ja motivoivassa ympäristössä.
Soisin, että kaupungin kiinteistöt olisivat kunnossa, ilmanvaihdon kanssa ei säästettäisi, ja tilojen rakentaminen, kunnossapito ja huolto tehtäisiin huolella, rakennusterveyttä ja ihmisten terveyttä vaalien.
Soisin, että epäkohtia saisi nostaa esille, esittää ratkaisuja ja vaihtoehtoja, keskustella asioista asiallisesti, muistaa että voimme olla parempia ottamalla opiksemme ja oppimalla virheistä. Tosiasioiden myöntäminen on viisauden alku, sen soisin kiinnitettävän huoneentauluksi kaikille.

Elina Seitz

Salo lapsen silmin

Kysyin töissä lapsilta,
mistä pidät Salossa?
– ”Voin talvella mä luistella.”
– ”Oon laskenut myös mäkeä.”
– ”Me oltiin Vuohensaaressa
ja saatiin sieltä kaloja.”
– ”Söin jätskin iltatorilla.”
– ”Mä näin raketteja taivaalla.”
– ”Me tehtiin kerran maja metsään
ja syötiin siellä eväitä.”
– ”Se valopuu siel torilla
on tosi kaunis katsella.”
– ”Me lasketeltiin Teijolla
ja kesäl oltiin siel uimassa.”
– ”Tää on kiva paikka asua,
kun kaikki on niin lähellä.”
– ”Mä tunnen tosi monta täällä
ja moikkaan niille kaupassa.”
– ”Me saatiin kerran apua,
kun auto sammus valoissa.”
– ”Tääl on niin kivoi ihmisii!”

Voi jospa kaikki nähtäisiin
tää kaupunki kuin lapsetkin,
niin oltais ehkä onnellisii!

Anna-Liisa Laine

Sattumalta saneltua seutukunnastamme!

Soi Salossa sointuisat sävelet –
sopii synkkyyden syvyyksiin sukeltaa!
Siispä somat sanat sommittelen,
suustani sepitykset suollan.

Salon seudulle sopii sinunkin saapua –
Särkisaloon soutaen,
Suomusjärven suuntaan suhaten,
Sampaan seutuville sompaillen.

Sillankorvassa seppä seisoo,
sieltäpä syntyi Salora.
Sen sorveista säteili siunausta Salolle:
salskeaa sakkia Salonkadulle,
sopuisat serkut Sirkkulaan,
somat siskot Sorttilaan saakka.

Satakoskelta Saarenkylään samoamme,
seuraavaksi Skoilasta Suomenkylään,
Saurun saarnet, Salitun soinnut,
sukupolvet Susi-Saaresta Sapalahteen.

Sopii suunnitella saalista:
silakkaa, salakkaa Strömmasta,
Sahajärveltä särkiä, Suolopista sieniä,
suurempaa saalista Salaisista.

Samalla samotaan suot –
siellä saniaiset, suopursut, sammaleet.
Sydän sykkii soljuvasta Salmesta,
sielu syttyy sinivuokon sipaisusta,
soreasta syksyn säästä.

Sisukkaasti, sopuisasti seuraavakin satavuosi!

Hanna-Maija Saarimaa

Autokoulussa

Olin 60-luvulla oppilaana maanviljelyskoulussa Perniössä, ja meillä oli mahdollisuus suorittaa autokoulu Salossa.
Sovittuna iltana Peisan Bedford tuli koululle, ja lyhyen haastattelun jälkeen olin ohjauspyörän takana. Opettaja totesi, että traktorimies on sopiva matka-ajoon.
Päästiin Saloon, ja ajelin sen oppitunnin keskustassa. Niin se lähti käyntiin. Peruutukset ja mäkilähdöt harjoiteltiin Uskelan kirkon lähellä. Sen ajan keskusta oli liikenteeltään täysin erilainen, kun valtatie meni keskeltä kylää, ja kuorma-auton kanssa liikenteen sekaan pääsy oli aika työlästä.
Opit testattiin insinööriajossa, ja kaikki meni hyvin. Ainoa huomautus oli, että olin liian varovainen, kun Helsingintiellä odotin vasemmalle kääntymistilaa. Siitä huolimatta sain todistuksen käteeni. Oli se juhlava tunne!

Jorma Aaltonen

Koiraihmisten Salo

Mää ja mun ukko ollaan koiraihmissii. Meil on tietty koiraki, Pyry nimeltäs.
Me asuta Hakalanpellol ja siel on sit kauhiaste koirii. Mones talos on yks, mut monel useampki. Yhrel jopa viis, mut hyvi hää niitte kans näyttä pärjäävä.
Se on sit hauska mite koira saa mone hymy huulil. Yleensä vaa mennä mölleinä etteskäsi ja kytätä maat.
Ykski pappa rollas kans tervehtis jo kaukka, ei muu, mut koira. Pyry tykkäs, ku sai rapsutuksii keske lenki.
Tääl o hyvä mahrollisuuret ulkoilla koiran kans. Kiitos pyöräteitte, joit on tosi paljo. Ja toi ohikulkutien valli on kans kiva paikka. Koirakansan suures suosiossa.

Taina Merikko

 

Salkkari satavee

Sus siunatkoon, siellä se sanottiin, sivulla seitsemän selvällä suomenkielellä.
Siitä sitten selvittelemään saisinko sataa sanaa syntymään sataveebileiden suunnittelusta.
Saakeli soikoon, soittaisinko saunapalviin saisiko sieltä sapuskaa suurellekin sakille? Sanoivat sen sopivan. Samoihin syöminkeihin sukuni superherkkua sianpääsylttyä, sain sanottua. Sikahyvää!
Sitruunaisella simalla skoolataan samppanjalaseista, sitten siirrytään sahtia siemailemaan. Sydämenmuotoinen suklaakakku serveerataan Salonkipaviljongissa.
Siitä se suttaantuu! Sanomattakin selvää sunnuntai sopii suurellekin seurueelle. Soittajat soittakoon sarastukseen saakka. Sateen sattuessa sisätiloissa. Sen seitsemän seikkaa setvittävänä. Salosta saa sitä suosittua suomalaista superfoodia, suussasulavia suolakurkkuja smetanalla.
Sokeritehtaan (siirtyi sittemmin Säkylään) sulotuoksua syksyisin silloin seitsemänkymmenluvulla saatiin sietää…
Siinä se. Siniristilippu salkoon.
Saulillekin soitin, sanoi saletisti saapuvansa!

Katariina Lammervo

Sydämeltään salolainen
on tää savolainen nainen.
Oli koti lämmin Vaskiolla
siell´ rauhaisa ja hyvä olla.
Mies vierellä , ja koiraa monta,
oli elämä ihmeen huoletonta.
Kiehtoi kirjoittelu, teatteri,
laulamaankin veti veri.
Harrastuksiin pääsin mukaan,
kaikki sujui myötäsukaan.
Työt maistui, olin kaupan kassa
ja aamuyöt lehtiä jakelemassa.
Meren läheisyys Salossa ihastutti,
kesäisin suorastaan hullaannutti.
Vuohensaaren kupeesta irtosi venho
siinä hetkessä taianomainen tenho.
Vanha moottori prutkutti rauhaisasti
vesitie vei monesti Sauvoon asti.
Tutun saaren kupeessa ahvenet paistui
hartain mielin nautimme, ne todella maistui!
Koitti yllättäin aika: mieheni lähti,
hän lienee nyt taivaalla tuikkiva tähti.
Pois muutin tutuilta tanhuvilta,
teitä muistelen, ystävät, jokainen ilta!

Tuula Lindroos
Mäntyharju

 

Naisia

Salo on noin 52 800 asukkaan kaupunki Lounais-Suomessa. Se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Näin toteaa Wikipedia. Salo on kuitenkin paljon muutakin, mopoautoletkaa ja merta. Salossa ei ole rumia teitä eikä loputtomia liittymiä, vaan Engelin suunnittelema Uskelan kirkko. On iltatoreja, kartanoita, idyllisiä ruukkikyliä, kirjasto ja saaristoa. Salolaiset olkaa ylpeitä. Teidän on kirjailija Marja-Leena Mikkola ja Taidemuseo Veturitalli. Ja nainen, joka hortoilee kadulla ilman takkia ja käärii tupakkaa. Hänkin on teidän. Ja kulkee kohti rannikkoa. Pyrkii lähemmäksi merta hipelöiden amfetamiinia farkkujensa taskusta. Pysähtyy. Myöhemmin uutisoidaan, että nainen on kurottanut kellastuneilla sormillaan aaltojen välistä kuin lentopalloilija verkkoa. Kohti niitä, jotka ovat kulkeneet ohi.

Laura Finska

Hetket ennen puoltapäivää

Päivän ohjelmaan kuului käynti naapurikylässä. Körötellessämme kohti määränpäätä oli aamun sininen hetki juuri vaihtunut tammikuisen talvipäivän usvan peittämään harmauteen, jota valaisi hentoinen vastasatanut pakkaslumi. Verkkaisesti nouseva aurinko ei kyennyt saamaan säteitään maasta nousevan sumun läpi.
Koivut kurkottivat tien reunassa kiemuraisia oksiaan kohti korkeutta, ja kuusten lumen peittämät oksat taipuivat hentoon kumarrukseen kulkureitin läheisyydessä.
Jänis loikki sänkipellon yli kohti metsänreunan taloa. Liekö se unelmoinut nuoren omenapuun maukkaasta rungosta? Sen reittiin risteytyivät ketun jäljet lumessa.
Tienvarren tuvat olivat valaisseet pirttinsä ja pihansa tunnelmaa luovilla jouluvaloilla. Niiden lämpö ja kutsuvuus oli aistittavissa autoon asti.
Kulkijan arjen kruunasi lumisen talvipäivän kauneus.

Hanna Veikkolin

 

Yletyin muistokuusen latvaan Alhaisissa

Sata vuotta sitten isovanhempani elivät vielä erikseen Salon seudulla.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö syntyi Salon Alhaisten seudulla 70 vuotta sitten.
Synnyin 1960-luvulla Salon kaupunkiin hylätyn väestönsuojan tienoilla, jonka läheltä rautatietunnelia on suunniteltu kirkonmäen Alhaisten puolelle.
Alhaisiin muutin Suomen täytettyä 50 vuotta – yletyin silloin kerrostalon pihan itsenäisyyden muistokuusen latvaan. Lähimetsän rinteeltä näkyi Salon kaupunkialueen takaa Rappulan metsää, jossa kerrostaloja rakennettiin alueella, jonne presidentti Niinistö oli lapsena muuttanut.
Rappulaan muutin, kun presidentti Niinistö asui kansanedustajana Salon urheilukentän lähellä perheineen.
Salon seudulla on enää harvakseltaan 100-vuotiaita puita. Istutin pienen kuusen syksyllä 2017 Suomen 100-vuotismuistoksi Salon Seudun Sanomat -lehden muistuttamana.

Lasse Reunanen

 

Kilpailun ensimmäisen tekstin kirjoitti Salon kaupungintalolla infopisteessä työskentelevä Hanna Bastman-Sjöberg. Hän tarkkailee Saloa ja salolaisia kaupungintalon aulassa.

Hanna Bastman-Sjöbergin Sata sanaa julkaistiin 2.1.2019 Salon Seudun Sanomissa. Kuuntele videolta, miten hän asetteli sanansa!

 

Näin osallistut:

  • Kuka tahansa voi osallistua. Kilpailuaika alkaa heti ja jatkuu 22.12.2019 asti.
  • Tekstit voit lähettää alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen: satasanaa@sss.fi.
  • Tyylilajinsa ja aiheensa voi valita vapaasti, kunhan se sopii teemaan ”Sata sanaa seudulta”.
  • Kirjoitus koostuu otsikosta ja tekstiosasta, joiden yhteismitta on sata sanaa. Sanat lasketaan, ei välimerkkejä.
  • Kirjoituksia julkaistaan juhlavuoden aikana Salon Seudun Sanomien kulttuurisivuilla ja verkossa.
  • Kaikkien osallistujien kesken arvotaan pitkin vuotta Saloon linkittyvää kaunokirjallisuutta.
  • Kirjoitukset julkaistaan tekijän nimellä, ei nimimerkillä.
  • Vuoden lopussa SSS:n toimitus valitsee parhaan tekstin, jonka kirjoittaja palkitaan sadan euron kirjakauppalahjakortilla.

 

Kirjoituskilpailu Sata sanaa seudulta

100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Salon Seudun Sanomat järjestää kaikille avoimen Sata sanaa seudulta -kirjoituskilpailun
  • Anna kirjoituksellesi otsikko
  • Kirjoituksen pituus on sata sanaa. Sanat lasketaan, ei välimerkkejä.
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jätä kommentti