Rahapula nopeuttaa teiden rapistumista

25
Yksi pikaista korjausta kaipaava kohta löytyy Salonjoen päältä Somerontien risteyksestä Helsingin suuntaan. Kuva: SSS/Mikko Kiviluoto

Viikonlopun sateet, lumien sulaminen ja lämpötilan sahaaminen plussan ja pakkasen välillä on teille tuhoisa yhdistelmä. Salossa ongelmakohtia on syntynyt etenkin moottoritiellä Halikonjoen sillan ja Märynummen eritasolittymän kohdilla sekä tieosuudella Piihovista Inkereentien risteykseen saakka.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen mukaan maakunnan tieinfran rapistuminen uhkaa kiihtyä, sillä ensi kesälle on luvassa vain puolet viime vuoden päällystysrahoista.

Lue 13.2.2019 lisää

Kokeilija Koistinen

Jossain uutisoinnissa oli, että vain 11% yritystuista olisi tehollista. Jos näin on, niin kolme miljardia olisi jollain siirtymäajalla otettavissa parempaan käyttöön. Siitä riittäisi jakovaraa.

Yritystuista

Kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk.) johtama työryhmä selvitti viime vuonna yritystukien leikkaamista. Yhtään leikkausta ei viety eteenpäin, koska jokainen leikkaus on joltakin pois, eikä äänestäjien ja tukijoiden varpaille kannata astua.

Keijo K.

Voisiko joku kertoa, mikä on naurettavin työryhmä, joka on koskaan toiminut? Tuossahan se jo kyllä tulikin julki, että se on tuulivoimatuen isän, tämän Pekkarisen (kesk.) yritystukien leikkaamista käsitellyt työryhmä. Voisiko olla mahdollista, että tukien alkuunpanija olisi myös niiden lopettaja?

Naisautoilija

Olisikohan niinkin, että teiden päällyste materiaali on nykyään niin heikkolaatuista ja huokoista, ettei se kestä kuin pari vuotta. Jotain seoksesta puuttuu?

Veronmaksaja

Oliskohan tapahtunut attendot, eli asfaltin tekijä on säästänyt bitumissa tai josskain muussa tärkeässä ainesosassa, että saisi maksimoitua voitot?

Toisaalta onko asfalttiteollisuus kehittänyt tuotetta milloin viimeksi? Saattaa nimittäin olla niinkin, että tämän päivän vesitalvet vaativat ihan erilaisen asfalttimassan kuin vanhan ajan pakkastalvet. Aika vanhoillinen imagohan se asfalttiallala on ainakin minun mielestä.

Urpo

Vesitalvia on täällä ollut usein sitten vuoden 1987, joten sikäli olosuhteet ovat ennallaan.

Päällysteen kelpoisuuden osoittamisesta lähes 100% perustuu omavalvontaan. Ei varmaan olisi pahitteeksi, jos tilaaja tekisi omalla kustannuksellaan analyysit valmiista rakenteesta.

Jerppu

Kauheasti kyllä ihmetyttää, että jotain vikaa tässä nyt on, kun BKT nousee nousemistaan ja on tehnyt niin vuosikymmeniä (sekä absoluuttisesti että suhteessa väestömäärään), ja verojakin maksetaan entiseen tapaan, mutta silti jostain syystä valtiolla ja kunnilla ei enää millään riitä rahat perustehtävien hoitamiseen. Kouluja ei ole varaa pitää auki, vaikka paljon köyhempinä aikoina niitä oli varaa jopa rakentaa lisää. Teiden hoitoon ei riitä rahat, vaikka ennen niitä oli varaa rakentaa uusiakin. Työttömyyskorvauksiin ja eläkkeisiin ei riitä rahaa, eikä kouluille. Opiskelijat joutuvat hankkimaan kirjat, työkalut ja tarvikkeet itse, ennen kaiken sai oppilaitokselta. Sairaanhoitopalveluihin ei ole varaa, vaan kaikki pitää keskittää, lopettaa, tai… Lue lisää »

Ennenkuulumatontako?

Samaa ihmetellyt. Ilmeisesti Suomen valtion ja kuntien rahasäkissä on reikä, josta rahat valuvat sijoutusyhtiöille Australiaan, Ruotsiin ja muihin maihin? Siltähän se näyttää. Säästämisen varjolla ostetaan palvelutuote ensin halvalla, ja kun aikaa kuluu, voidaankin todeta, että alkuperäinen olisikin tullut halvemmaksi.

Lopetetaan säästäminen, niin maailmantalouskin voi paremmin. Kyllä työmiehen ja -naisen on palkkansa saatava, eikä pelkästään julkisen sektorin ja kansanedustajien. Heillä ei ole palkanalennuksia lainkaan.

Kun säästäminen lopetetaan, rahavarat ohjautuvat sinne minne kuuluvatkin. Nyt on politiikkana laittaa Suomen tiestö niin huonoon kuntoon, että varojen (rahaa on, muttei tahtoa) puutteessa ne voidaan myydä yksityiselle sijoitusyhtiölle, joka pitää huolta rahoista, anteeksi, siis tiestöstä.

Jerppu

Valtion talous on sen verran iso pala, etten viitsi edes yrittää. Mutta kaupungin taloustiedoista voi sentään yrittää saada jotain selkoa. Ensimmäiseksi kiinnittyy huomio siihen, että kymmenesosa budjetista menee kaupungihallituksen tarpeisiin. Mitähän tällä rahalla saadaan? 30 miljoonaa vuodessa? Viitsiikö joku avata, mitä tuo summa pitää sisällään, minne nuo rahat menevät? Esim. vesilaitos on näköjään tuottanut kaupungille plussaa (eli kaupunkilaiset tukevat kaupungin toimintaa verojen lisäksi mm. vesimaksuilla), samoin kaupunkikehityslautakunnan tulot ovat miltei samat kuin menot (eli kaupunki ei käytä juuri ollenkaan nettona rahaa liikennepalveluihin, joukkoliikenteeseen, maankäyttöön yms. kyseisen lautakunnan alaan kuuluvaan). Oikeastaan kaupunginhallituksen kuluja suuremmat ovat vain sosiaali- ja terveysala ja opetustoimi.… Lue lisää »

Jerppu

Vaikka me täällä maaseudulla maksamme kunnallis- ja kiinteistöveroja, niin mehän emme tosiaan kaupungilta saa esimerkiksi tiepalveluita. Ja kun nyt viime aikoinakin on tehty paljon aloitteita mm. pyöräteiden saamiseksi entisiin kuntakeskuksiin, niin kaupunki vie ne aloitteet aina suoraan elylle, joka taas palauttaa vakiovastauksen, että he ovat suuressa viisaudessaan tehneet maakunnan kehitystarpeista listan, eikä nämä hankkeet ole sillä listalla. Ja kaupunki ei edes harkitse maksavansa itse näitä hankkeita, koska nähtävästi kaikki liikenevä raha tarvitaan Salon keskustan kehittämiseen reuna-alueiden ja entisten ympäristökuntien kustannuksella. Onkohan tämäkään nyt ihan oikein? Kaupungillakin on oma listansa kevyen liikenteen kehitystarpeista, joissa yhteydet Salon keskustan ja muiden entisten kuntakeskusten… Lue lisää »

Jerppu

Muuten. Pimeää ja entisestään kavennettua, surkean mutkaista, liukasta ja vaarallista 110-tietä ajellessa ihmetyttää, että miten 8-tielle on saatu rahaa led-valaistukseen ainakin Turusta Poriin (n. 140km) ja pyörätiekin useamman kymmenen kilometrin, vaikka Salossa ei edes Salo-Muurla -välille (8km) saada valaistusta ja pyörätietä?

Allan

Varmaankin siksi, kun Turku on antanut luvan 8-tielle, ja lupaa ei ole annettu Salon suuntaan.

Pitäisihän se olla selvää, että poliittiset päätökset Etelä-Suomessa tehdään Turussa ja Helsingissä.

Make

Ennen vanhaan polkupyörissä oli valot, nykyään pitäisi tie valaista. Hohhoijjaa.

Jerppu

Kyllä polkupyörässä valoa riittää vieläkin, mutta autolla ajaessa olisi kiva olla ne katuvalot, kun vastaan tulee jatkuvana virtana autoja niin, ettei pitkiä voi käyttää. Koko ajan sataa tihkua tai räntää, ja valtion karja pomppii metsistä maantielle autojen eteen. Pyörätie taas olisi tarpeen siksi, että varsinkin talvella tuo 110-tie on niin kapea, pimeä ja liukas, ettei sinne autojen joukkoon ole kyllä kevyellä liikenteellä minkäänlaista asiaa, täysi surmanloukku. En minä ainakaan uskalla sinne lähteä kävelemään tai pyöräilemään, joten epäekologisesti autolla sitten vaan. Kummasti ne valot oli saatu jopa täysin tyhjänä ammottavalle ”Metsäjaanu itä” -teollisuusalueelle. Tarvitsevatko rotat ja rusakot siellä niitä valoja vai… Lue lisää »

Näin vuan tiällä

Turun ja Porin välissä on Suomen suurin työpaikka, autotehdas. Työmatkaliikennettä ja raskaita ajoneuvoja on paljon.

Karniina

Tuo kyseinen paikkahan oli remontissa juuri pari vuotta sitten ja silloin asfaltoitiin, eikö? Samalla silta ”korjattiin” tunkemalla jotain laastia betonin halkeamiin.

Tuossahan pitäisi muutenkin olla tuplaleveä silta. Aivan naurettavaa että vanhaa siltaa yritetään tekohengittää, vaikka se on liian kapea.

Kuinkahan monta miljoonaa sillan kittaus mahtoi maksaa?

Amaryllis

Laitetaan nyt vaan se tunnin juna tulemaan, ei maanteitä enää tarvita. Autoilu on vanhanaikaista.

Mennään leveärenkaisilla maastopyörillä juna-asemille, niitähän on tulossa Suomusjärvellekin kaksin kappalein.

M H

Vauriot pinnoittessa ovat suoraa seurausta siitä että tien profiili on sellainen että vesi jää seisomaan tielle. Tätä vielä vahvistaa se että lumia auratessa jätetään vallit niin lähelle tietä että vesi ei pääse valumaan penkoille. Jokatalvinen ilmiö josta ei vain opita mitään!

Muurlalainen

Odotetaan kun jätelaitoksen rekkaralli alkaa niin eiköhän silloin väylät tukehdu ja rikkoudu. Vai tuottaako tuo yli sadan miljoonan laitos niin hyvin että korjaa väylät. Tämän jälkeen rikki on muutkin kuin Hämeentien risteys.

Volkan

Kyllä nyt hallitus ja Suomen seko lakipykälät eivät pidä paikkaansa. Jos hallitus tai kunta väittää, että ei ole rahaa teettää tai korjata teitä, niin silloin se valitettavasti tarkoittaa sitä, että valtio ei ole kiinnostunut tai ajattele kansalaisia. Me tavallaan jotka maksamme näitä veroja, niin voimme laskeskella montako euroa se tekee valtiolle. Jos kerran nämä rahat eivät riitä tieyhteyksien kunnostamiseen, niin on se vaan sitten niin, että ei oteta veroja meiltä. Minkä takia me sitten maksetaan veroja? Sen takia, että valtio kunnostaa nämä tiet ja pitävät huoltaa näistä. Harmi, todella harmillista. Suomen valtio saa oikeasti katsoa nyt tarkkaan mallia läheisistä Euroopan… Lue lisää »

Patteri

Unohdetaan tunnin juna ja laitetaan rahat maanteiden kunnostamiseen. Niissä on sitten kiva huristella sähköautoilla.

Jouni

Rahaa kyllä riitti typeriin maalauksiin, esimerkiksi poliisiaseman päätyyn.

Ma Lille

Joo ne kaikki on typeriä räpellyksiä. Poliisitalon takki ja mopo, viljasiilon rikkaruoho sekä Rikalan kettukin joutaa pois. Alkuperäiset seinien värit takaisin!

Kohta äänestetään

Tuhannen taalan paikka asioista perillä olevalle puolueelle ottaa vaaliteemaksi tienpidon rahoitus. Viedä se hallitusohjelmaan. Mutta mikä puolue ottaa tämän järjen käteen?

Olli

Mahtinaisentie, sen ”meluvallit”, tie on lumenaurauksien jäljiltä n. 3 metriä kapeampi kuin kesällä, saa nähdä miten routa ”järjestelee” keväällä tien pintaa ja pintaa syvemmältä, saadaaanko taas loivia laineita ja teräviä pomppuja.