Tiistain Top Ten: Pienimmät MM-hiihtojen järjestäjäpaikkakunnat

0
Valmentaja Risto Pirttimäki (vas.) ja mäkihyppääjä Matti Nykänen valmistautuivat Seefeldissä MM-kisoihin 1985. (kuva: Lehtikuva/Matti Björkman)

1) Janské Lázně, Tshekki, kisat vuonna 1925, n. 700 asukasta
Ensimmäisten kisojen isäntä. Pitkistä lajiperinteistä kertoo se, että sekä mäkihyppy että yhdistetty olivat jo näiden kisojen ohjelmassa. Tshekkoslovakiaan meni kahdestatoista mitalista kymmenen.
Verrokkipaikkakunta Suomessa: entinen Särkisalo.

2) Oberhof, Saksa, 1931, n. 1 600
Jos keskellä Saksaa voi olla ”keskellä ei mitään”, sopii määritelmä Oberhofiin. Etäisyyttä suuriin kaupunkeihin on parinsadan kilometrin verran.
Verrokkipaikkakunta Suomessa: Hammarland.

3) Val di Fiemme, Italia, 1991, 2003 ja 2013, n. 1 700
Virkistävä poikkeus siitä, kuinka lähes lajin kuin lajin MM-kisat viedään nykyisin metropoleihin tai ainakin järjestäjämaan mittakaavassa isoon kaupunkiin. Kolminkertainen MM-isäntä – miettikääpä sama Marttilaan.
Verrokkipaikkakunta Suomessa: Marttila.

4) Lake Placid, Yhdysvallat, 1950, n. 2 400
Esimerkki aiemmista ja nykyisistä trendeistä. Kaksinkertainen olympiaisäntä, viimeksi alle 40 vuotta sitten. Nykyisin myös talvikisat järjestetään suurkaupungeissa. Verrokkipaikkakunta Suomessa: Koski.

5) Ramsau, Itävalta, 1999, n. 2 800
Moni 1980-luvun lopulla syntynyt lapsi hullaantui hiihtoon Ramsaun kisojen ja Mika Myllylän kolmen maailmanmestaruuden myötä.
Verrokkipaikkakunta Suomessa: Sauvo.

6) Seefeld, Itävalta, 1985 ja 2019, n. 3 400
Kas kun sattuikin. Mr. Seefeld eli Eero Mäntyranta syntyi Pellossa. Olympiavoittaja Sami Jauhojärvi vie väkiluvultaan Pellon kokoiseen Seefeldiin Mäntyrannan pienoispatsaan Pellon lahjoittamana.
Verrokkipaikkakunta Suomessa: Pello.

7) Vysoké Tatry, Slovakia, 1935 ja 1970, n. 4 100
Slovakia ei ole erityisen tunnettu talviurheilu-, saati hiihtomaa. Siellä on kuitenkin järjestetty kahdesti MM-hiihdot – joskin tuolloin Tshekkoslovakian alla.
Verrokkipaikkakunta Suomessa: Aura.

8) Cortina d’Ampezzo, Italia, 1927, n. 5 900
1 200 metrin korkeudessa merenpinnasta sijaitseva kylä järjesti historian kolmannet MM-kilpailut ja myös talviolympialaiset vuonna 1956.
Verrokkipaikkakunta Suomessa: Ähtäri.

9) Sollefteå, Ruotsi, 1934, n. 7 500
Talousvaikeuksien vaivaamassa Suomessa mietittiin joukkueen jättämistä kotiin. Lopulta urheilijoita länsinaapuriin lähti, ja miesten hiihtoviestissä voittoero Saksaan oli lähes 11 minuuttia.
Verrokkipaikkakunta Suomessa: Uusikaarlepyy.

10) Chamonix, Ranska, 1937, n. 9 000
Edelleen ainoa kerta, kun MM-hiihdot on järjestetty Ranskassa.
Verrokkipaikkakunta Suomessa: Somero.

Salkkarin urheilutoimitus listaa joka tiistai kymmenen parasta oleellisissa ja varsinkin epäoleellisissa kategorioissa.

Tiistain Top Ten 15: Vilppaan pelaajien härskeimmät tilastorivit Korisliigassa

Tiistain Top Ten 14: Suomen alppihiihdon suurimmat aikuisten arvokisayllätykset

Tiistain Top Ten 13: Varsinais-Suomen kautta aikojen parhaat urheilijat

Tiistain Top Ten 12: Pisimmät putket Suomen miesten suurimmissa jalkapallosarjoissa

Tiistain Top Ten 11: Suomen parhaat tv-selostajat juuri nyt

Tiistain Top Ten 10: Suomen jääkiekon MM-kultakapteenit

Joulun Top Ten: Jouluaattona syntyneet suomalaiset olympiaurheilijat

Tiistain Top Ten 8: Koripallon miesten pääsarjahistorian yleisimmät sukunimet

Tiistain Top Ten 7: Salon hiljaiset urheilulajit

Tiistain Top Ten 6: Kansanedustajana toimineet suomalaisurheilijat

Tiistain Top Ten 5: Kokonimikaimat

Tiistain Top Ten 4: Suomen parhaat jääkiekkomaalivahdit

Tiistain Top Ten 3: Vanhimmat suomalaiset olympiavoittajat

Tiistain Top Ten 2: Suurimmat suomalaiskunnat, joissa ei ole koskaan pelattu jalkapallon miesten pääsarjaa

Tiistain Top Ten 1: Suomalaisurheilijat, joiden sukunimi on myös miehen etunimi