Tiistain Top Ten: Suomen alppihiihdon suurimmat aikuisten arvokisayllätykset

0
Andreas Romarin viides sija kuuden vuoden takaisissa MM-kisoissa oli Sensaatio.

1) Riitta Pitkänen, MM-pujottelun 5:s sija 1999
Totaalinen yhden kilpailun ihme. Pääsi maailmancupin pisteille vain kerran sijoittumalla 26:nneksi joulukuussa 1998. Sitä ennen ja sen jälkeen yhteensä 21 yritystä maailmancupin osakilpailuissa ilman sijoituksia top-30:een. Urheili MM-kisoissa vain yhtenä vuonna, eikä pujottelumitali jäänyt kuin 12 sadasosasekunnin päähän.

2) Andreas Romar, MM-syöksylaskun 5:s sija 2013
On saanut ansaitusti monta hatunnostoa nousemalla ”aakeen laakeesta” Mustasaaresta vauhdikkaimman ja jyrkimmän alppilajin edustajaksi. Maailmancupissa on takana jo komeasti yli kymmenen vuotta. Fakta on myös se, että kuninkuuslajissa syöksylaskussa paras cup-sijoitus on 14:s. MM-kisojen viides sija oli Sensaatio.

3) Kalle Palander, olympiapujottelun 9:s sija 1998
Ei ollut saavuttanut yhtään maailmancupin pistettä ennen olympialaisia.

4) Kalle Palander, pujottelun MM-kulta 1999
Mestaruus oli luonnollisesti iso yllätys, mutta viitteitä hyvästä vireestä oli jo ennen helmikuun puolivälin kisoja. Oli sijoittunut neljä kertaa kymmenen parhaan joukkoon tammikuun maailmancupin kilpailuissa. Pääsi sen ansiosta laskemaan hyväkuntoisella radalla jo avauskierroksella.

5) Janne Leskinen, MM-super-G:n 4:s sija 1996
Suomi-alppihiihdon suhteellisen pitkästä historiasta huolimatta lajin pioneeri. Historiaan jäi sekä Sierra Nevadassa saavutettu siihen asti Suomen ylivoimaisesti paras arvokisasijoitus että tunnelmointi tv-kommentaattorina Kalle Palanderin maailmanmestaruuslaskussa. Sijoittui koko maailmancup-urallaan vain kolmesti osakilpailun top-10:een.

6) Raimo Manninen 10:s ja Ulf Ekstam 11:s, MM-pujottelu 1962
Toinen maailmansota tuhosi osan Suomen vähistäkin laskettelumahdollisuuksista. Ensimmäiset hiihtohissit saatiin 1950-luvulla, mutta Mannisen ja Ekstamin kaltaista kilpailumenestystä ei ollut suomalaisilta nähty aiemmin eikä nähty sen jälkeenkään kuin vasta 1990-luvun loppupuolella.

7) Mika Marila, olympiapujottelun 12:s sija 1994
Paras loppusijoitus pujottelucupin kokonaiskilpailussa 28:s. Oli 71 maailmancupin osakilpailussa vain kahdesti parempi kuin 12:s.

8) Kalle Palander, olympialaiset 2002 ja 2006
Oli 2001–2002 pujottelucupin kuudes, mutta Salt Lake Cityn olympialaisissa tuli kaksi keskeytystä. Pujottelucupin 2003 ykkönen sekä 2004 ja 2006 kakkonen. Suurpujottelucupissa 2004 toinen, 2005 kuudes ja 2006 viides. Silti Torinosta 2006 tuli keskeytys pujottelussa ja ”vain” yhdeksäs sija suurpujottelussa.

9) Tanja Poutiainen, olympiahopea suurpujottelussa 2006
Oli kyseisellä kaudella suurpujottelucupin kahdeksas. Yleisesti ottaen onnistui yleensä arvokisoissa parhaiten silloin kuin maailmancupissakin ja päinvastoin.

10) Koko joukkue MM-kisoissa 2017
Suomen paras tulos oli Joonas Räsäsen 31:s sija pujottelussa. Yhtä huono kisasaldo oli tullut viimeksi vuonna 1982.

Salkkarin urheilutoimitus listaa joka tiistai kymmenen parasta oleellisissa ja varsinkin epäoleellisissa kategorioissa.

Tiistain Top Ten 13: Varsinais-Suomen kautta aikojen parhaat urheilijat

Tiistain Top Ten 12: Pisimmät putket Suomen miesten suurimmissa jalkapallosarjoissa

Tiistain Top Ten 11: Suomen parhaat tv-selostajat juuri nyt

Tiistain Top Ten 10: Suomen jääkiekon MM-kultakapteenit

Joulun Top Ten: Jouluaattona syntyneet suomalaiset olympiaurheilijat

Tiistain Top Ten 8: Koripallon miesten pääsarjahistorian yleisimmät sukunimet

Tiistain Top Ten 7: Salon hiljaiset urheilulajit

Tiistain Top Ten 6: Kansanedustajana toimineet suomalaisurheilijat

Tiistain Top Ten 5: Kokonimikaimat

Tiistain Top Ten 4: Suomen parhaat jääkiekkomaalivahdit

Tiistain Top Ten 3: Vanhimmat suomalaiset olympiavoittajat

Tiistain Top Ten 2: Suurimmat suomalaiskunnat, joissa ei ole koskaan pelattu jalkapallon miesten pääsarjaa

Tiistain Top Ten 1: Suomalaisurheilijat, joiden sukunimi on myös miehen etunimi

Jätä kommentti