Väkivaltaa, raiskauksia ja uhreina nuoria lapsia – poliisin mukaan hyväksikäyttöä kuvattiin Suomessa suoraan nettiin

0

Väkivalta, lasten törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, uhrien huumaaminen ja suomalaisista uhreista Suomessa kuvattu materiaali. Keskusrikospoliisin (KRP) tutkinnassa olleeseen laajaan seksuaalirikoskokonaisuuteen liittyy paljon erityispiirteitä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Sanna Springare.
KRP kertoi tutkinnan valmistumisesta keskiviikkona. Sen mukaan Suomessa on tuotettu väkivaltaista lasten hyväksikäyttömateriaalia, jota on tallennettu ja tallenteita on jaettu eteenpäin. Epäiltyinä on viisi suomalaista miestä. Uhreja on kuusi, ja myös he ovat miespuolisia. Tekoaikaan uhrit ovat olleet 6-15-vuotiaita. KRP:n mukaan epäilty hyväksikäyttö ja materiaalin levittäminen ovat tapahtuneet vuosina 2004-2018.
Tutkinnassa on ollut valtavia määriä sekä Suomessa että ulkomailla tuotettua materiaalia. Keskeisessä asemassa tallenteissa on lasten satuttaminen, Springare sanoo.
– Vaikka meillä on seksuaalirikoksia tutkittavana, kysymyksessä on väkivalta, sen ihannointi ja sitä kautta seksuaalisen tyydytyksen saaminen, hän kertoi tiedotustilaisuudessa.
Suomalaisiin uhreihin kohdistui seksuaalista hyväksikäyttöä ja raiskauksia. Tutkinnanjohtajan mukaan Suomessa tapahtuneista teoista osa on lievimmässä muodossaan ollut sitä, että lapsille on näytetty aikuispornoa.
– Pahimmassa tapauksessa lasta on raiskattu kymmenen tuntia huumattuna.
KRP epäilee, että osalle uhreista on annettu metamfetamiinia tekojen aikana.

Ulkomaisessa materiaalissa jopa tappamista

KRP:n mukaan epäillyiltä takavarikoidusta ulkomaisesta materiaalista löytyy erityisen raakaa väkivaltaa, jonka uhreina ovat pääasiassa pienet pojat.
– Ulkomailta saadussa materiaalissa on mukana hyvin rankkaa väkivaltaa, jopa lapsen tappamista, Springare kertoo.
Springaren mukaan poliisin tutkijat ovat katsoneet videon materiaalin ja pitävät lapsen kuolemaa aitona.
Suomalaisia epäiltyjä ei kuitenkaan epäillä kyseisen materiaalin tuottamisesta.
Tutkinta on ulottunut yhteensä 17 maahan pääosin Euroopassa ja muualla länsimaissa. KRP ei ole hakenut kansainvälisiä luovutuksia. Springaren mukaan pitkiin prosesseihin ei ole kannattanut lähteä, koska seuraamus rikoksesta olisi Suomessa kuitenkin verrattain lievä. Kansainvälinen yhteistyö kuitenkin jatkuu.
– Monessa maassa seuraamukset ovat huomattavasti kovempia kuin Suomessa, joten kohdemaat hoitavat omansa.

Tuhansia videoita ja kuvia

Tutkinnassa on käytetty laajasti erilaisia pakkokeinoja, Springare kertoo. Takavarikon datamäärä on 95 teratavua. Perusmuotoisia kolmen megatavun kuvia mahtuisi määrään 31,5 miljoonaa, Springare havainnollistaa. Käytännössä sellaisesta kuvamäärästä ei kuitenkaan ole kyse, vaan mukana on esimerkiksi enemmän tilaa vieviä videoita.
Pelkästään pääepäillyn laittomien videoiden pituus on yli 400 tuntia ja kuvien määrä noin 4 700 kappaletta.
– Se on kaikki jouduttu katsomaan. Jos kyse olisi vain ulkomaisesta, Suomeen tuodusta materiaalista, poliisi ei joutuisi tällaista määrää videoita ja kuvia katsomaan. Kuvien joukosta on löytynyt suomalaisia uhreja, joten ne on kaikki katsottu läpi.
Koko tutkitussa vyyhdessä on kuvia noin 13 000 kappaletta ja videoita noin 16 000.
– Tämä kuvaa sitä, että asia on hyvin videopainotteinen. Se helpottaa tutkintaa, koska teot on tavalla tai toisella videoitu tai kuvattu. Näyttö on löydetty sitä kautta.
Sekä uhrien että tekijöiden jäljille päästiin takavarikoidun kuvamateriaalin perusteella.

Epäillyt olleet ”luotettavan oloisia”

KRP:n mukaan uhreilla oli luottamuksellinen suhde pääepäiltyyn. Uhrien joukossa ei kuitenkaan ole epäiltyjen omia lapsia.
Springaren mukaan epäillyt tekijät ovat päässeet uhrien lähelle erilaisten tuttavuussuhteiden perusteella.
– He ovat olleet sillä tavalla luotettavan oloisia, että vanhemmat ovat päästäneet heidät lastensa lähelle, Springare kertoi KRP:n tiedotustilaisuudessa Vantaalla.
Harrastus- tai tukitoiminnasta ei hänen mukaansa kuitenkaan ole kyse.
– Taustalla on erilaisia perheitä. Kuten arvata saattaa, kaikki perheet eivät ole välttämättä olleet parhaimmassa kunnossa eli lapsen huolenpito ei ole ollut parhaimmalla tasolla. Kun asiat tulivat sitten ilmi, perheissä oli totta kai järkytystä, Springare vastasi, kun häneltä kysyttiin siitä, miten teot ovat voineet jatkua tulematta kenenkään tietoon.
Osa uhreista ei edes pitänyt heille tehtyjä tekoja rikoksina, Springare sanoo. Kukaan uhreista ei myöskään ollut yhteydessä yhteenkään viranomaiseen. Osa uhreista tunsi toisensa.
– Rikoksentekijä on löytänyt luottamusaseman lapsiin tavalla tai toisella. He ovat saaneet lapset pikkuhiljaa ympärilleen ja suostumaan tekoihin, Springare kertoo.

Osa miehistä tapasi toisensa verkossa

Uhrien suojelemiseksi KRP ei kerro, millä paikkakunnilla epäillyt rikokset ovat tapahtuneet. Osa paikkakunnista on Springaren mukaan pieniä.
– Epäillyt ovat integroituneita yhteiskuntaan. Tarkoitan tällä sitä, että he eivät erotu meistä muista, he ovat työssäkäyviä, eivät mitenkään sosiaalisesti syrjäytyneitä, Springare sanoo.
Springaren mukaan tutkinta on ollut monimutkainen. Epäillyt olivat muun muassa käyttäneet omissa kanavissaan omaa kieltään, jota varten oli laadittu käsikirja, hän kertoo.
– Rikoksesta epäiltyjä voisi luonnehtia seuraavasti: yksi epäilty päätekijä, kaksi epäiltyä rikoksissa mukana ollutta, yksi epäilty aloittava tekijä ja yksi, jonka epäillään tuoneen materiaalia Suomeen. Esitutkinnan perusteella kaikki epäillyt ovat linkittyneet pääepäiltyyn, joka on hallinnut isoa osaa tapahtumista ja verkostoitunut asiassa laajalle Suomessa ja ulkomailla, Springare sanoo.
Springaren mukaan epäillyt ovat tavanneet toisensa esimerkiksi verkossa. Kaikki heistä eivät ole tunteneet toisiaan entuudestaan.
Neljä epäillyistä on ollut tutkinnan aikana vangittuna, mutta nyt he ovat vapaalla jalalla.
– Heitä ei ole ollut mahdollista pitää vangittuna tutkinnan pitkän keston takia, Springare sanoo.

Vihjeenä saatu ip-osoite johti jäljille

Poliisi aloitti tutkinnan vuonna 2017 saatuaan rikosvihjeen ulkomaisten viranomaisten kautta. Vihjeenä saatu ip-osoite vei myöhemmin pääepäillyn koneelle. Selvitystyö alkoi eräässä paikallispoliisin laitoksessa, mutta alkuvuodesta 2018 juttu siirtyi KRP:lle.
– Kyse oli jo siinä vaiheessa aika suuresta takavarikkomäärästä, selvittämisen hankaluudesta, kansainvälisistä kytköksistä ja pitkäkestoisuudesta, Springare sanoi.
Suomessa tuotetun materiaalin lisäksi epäillyt ovat KRP:n mukaan tuoneet Suomeen suuria määriä lasten hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia.
Osa hyväksikäytöstä on KRP:n mukaan kuvattu niin sanottuihin livelähetyksiin, joissa rikosten tekemistä on mahdollista seurata reaaliajassa netin kautta. KRP epäilee, että myös osa suomalaisista uhreista on joutunut livelähetyksiin.
Taloudellisen hyödyn tavoittelusta materiaalin jakamisessa KRP ei ole saanut kerättyä näyttöä.
Rikoksia, joista miehiä epäillään, ovat muun muassa törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä raiskaus, törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen ja huumausainerikokset.
Springaren mukaan rikosnimikkeissä kyse on hyvin erilaisista teoista. Ne vaihtelevat alastonkuvista törkeään raiskaukseen.
Esitutkinta on valmis, ja tapaus siirtyy syyteharkintaan. Syyttäjälle on Springaren mukaan siirtymässä 16 kokonaisuutta, joihin liittyy yhteensä 70 eri tapahtumaa tai rikosnimikettä. Rikosilmoituksia kirjattiin 22, mutta kaikista ei saatu tarpeeksi selvää näyttöä. Lisäksi osa rikoksista ehti vanhentua tutkinnan aikana.
Jutussa on kaksi syyttäjää, joista toinen on Pohjanmaan syyttäjänvirastosta ja toinen Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta.

STT

Kuvat: