Brittiläisen Venäjä-tuntijan mukaan optimismi on idänsuhteissa huono konsultti

1

Muutosta voi aina toivoa, mutta antaa tosiasioiden ratkaista. Näin voi tiivistää brittiläisen Venäjä-asiantuntijan Keir Gilesin Moscow Rules -kirjan viestin.
Suomessa vierailevan Gilesin mukaan Venäjän – ja Neuvostoliiton – vastakkainasettelu lännen kanssa on vuosisatojen jatkumo, joka ei johdu vain hallinnosta ja maantieteestä tai kansasta ja historiasta – vaan näiden yhdistelmästä.
– Tämä luo ajattelutavan, jota läntisten johtajien on vaikea ymmärtää, koska he ovat kulkeneet täysin erilaisen historiallisen tien, Giles sanoo STT:n haastattelussa.
Muun muassa Venäjän sotilaspolitiikkaan perehtynyt Giles allekirjoittaa tulkinnan, jonka mukaan Neuvostoliiton romahdusta seuranneessa toiveikkuuden ajassa oli kyse länsimaissa syntyneestä illuusiosta. Sen keskeltä ei havaittu, etteivät Venäjän ulkopolitiikan tavoitteet olleet muuttuneet miksikään.
– Venäjä halusi yhä olla suurvalta, se ei vain voinut hetkeen tehdä asialle mitään, Giles summaa.
Hänen mukaansa lännessä esiintyy edelleen perusteetonta toiveikkuutta Venäjän muuttumisesta vakaaksi kumppaniksi.

”Asiat voisivat olla huonomminkin”

Vladimir Putinin hallinnon arvostelijoita Giles muistuttaa siitä, että asiat voisivat olla paljon hullumminkin. Tilanteen voi muotoilla niin, että jos oikein hyvin käy, tilalle ei tule lännen kannalta huonompaa presidenttiä. Giles arvioi todennäköisimmän vaihtoehdon olevan hallittu vallanvaihdos Putinin ja hänen lähipiirinsä hyvissä ajoin tekemien suunnitelmien mukaan.
– Se olisi hyvä uutinen kaikille Venäjän naapureille, Giles toteaa.
Hänen mukaansa on hyvä muistaa, että autoritaarisella ja uhkaksi koetulla Venäjällä eletään edelleen poikkeuksellisen liberaalia ajanjaksoa. Maan pitkässä historiassa se tarkoittaa muun muassa sitä, ettei omaa kansaa suurimittaisesti sorreta tai surmata.
– Lännessä on oletusarvo, että asiat voisivat olla Venäjän kanssa paljon paremmin – kun ne itse asiassa voisivat olla paljon huonommin, Giles pohtii.

Toisiko Nato-jäsenyys lisäturvaa?

Giles arvioi, että Venäjällä ei ole harhakuvitelmia Suomen asemasta osana länttä. Hänen mukaansa suomalaisten muistutukset siitä, ettei Suomi ole puolueeton sillanrakentaja idän ja lännen välissä, ovat olleet enemmän tarpeen länsimaiden pääkaupungeissa.
Gilesin mukaan vähintäänkin Suomen EU-jäsenyyden alkamisesta asti on ollut selvää, missä ilmansuunnassa maan lojaliteetit ovat.
– En usko Venäjän olevan tässä ongelma. Luulen, että viestiä on jouduttu toistamaan, koska se ei ole mennyt perille kaikissa länsimaiden pääkaupungeissa, Giles sanoo.
Venäjän varoittelemasta Nato-jäsenyydestä ei taas Gilesin mukaan olisi Suomelle välttämättä juuri nyt merkittävää lisäarvoa. EU-jäsenyys sekä lukuisat kahdenväliset puolustussopimukset muodostavat turvallisuussuhteiden verkoston, jonka voisi jopa väittää antavan Suomelle luotettavammat turvatakuut kuin vetoaminen sekavassa tilanteessa Naton viidenteen artiklaan, Giles pohtii.
– Jos Suomi liittyisi Natoon sen nykytilassa, on aivan selvää, että Suomi olisi turvallisuuden tuottaja – ei sen kuluttaja, Giles sanoo.
Hänen mukaansa pelkästään Suomen ja Venäjän välinen sotilaallinen konflikti on epätodennäköinen. Venäjän ja Naton konfliktissa Suomi ja sen meri- ja ilmatila taas olisivat kriittisessä roolissa, kuuluipa maa Natoon tai ei.

STT

Kuvat:

Heikki

Roskapuhetta. Miksi sitten suuri enemmistö EU-maista on NATO:ssa ja miksi NATO on EU:nkin pääpuolustusjärjsestelmä?