Entistä harvempi jatkaa opiskelua ylioppilasvuotena

0
- Lukion aikana pitäisi pyrkiä mahdollisimman hyviin arvosanoihin, mutta elämä ei mene aina niin, Halikon lukion opinto-ohjaaja Teija Rosenqvist sanoo.

Alle kolmannes nuorista jatkaa opiskelua ylioppilasvuoden syksyllä ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Eroa on myös naisten ja miesten välillä. Miehistä opiskelua jatkoi ylioppilasvuotenaan joka kolmas, naisista joka neljäs.

Tiedot perustuvat tilastokeskuksen vertailuun. Vuoden 2007 ylioppilaista 43 prosenttia sai opiskelupaikan heti. Vuonna 2017 enää 28 prosenttia jatkoi opiskelua samana vuonna.

Halikon lukion opinto-ohjaaja Teija Rosenqvist ei hätkähdä tuloksia.

– Välivuoden pitäminen on jonkin verran kasvanut. Tänä keväänä 61:stä valmistujasta kaksi on ilmoittanut pitävänsä välivuoden.

En sano, että pidä välivuosi, vaan haluan kuulla syyn. Ymmärrettäviä syitä ovat henkinen väsymys, terveysongelmat tai erityiset harrastukset ja itsensä kehittäminen. Jos on aivan poikki, etkä tiedä, mitä haluat, välivuosi on hyvä vaihtoehto.

Rosenqvist korostaa, että välivuodeksi olisi hyvä löytää töitä ja ehkä näin oivaltaa, millaista työtä haluaa tehdä tulevaisuudessa.

– Välivuosi on täynnä mahdollisuuksia, mutta jotain aktiivista on tehtävä. Esimerkiksi au pair -vuosi voi olla hyvä mahdollisuus nähdä maailmaa ja oppia kieliä.

Sohvalla oleskelun lisääntymiseen hän ei usko. Opinto-ohjaajan kokemuksen perusteella nuoret haluavat mennä elämässään eteenpäin.

Naisvaltaisille aloille hakeminen saattaa olla yksi syy, miksi vain joka neljäs tyttö jatkaa opiskelua heti lukion jälkeen.

Monilla naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla, opiskelupaikkoja ei ole riittävästi.

– Jos tytöt hakisivat rohkeammin tekniikan ja luonnontieteiden aloille, voisi olla parempi tilanne, Teija Rosenqvist miettii.

Lisäksi tytöt ottavat lukioajan poikia raskaammin ja kantavat painetta menestymisestään. Lukion jälkeen pitäisi löytyä ihan varmasti oikea ala, heti.

– Kannustan ottamaan seuraavan askeleen lukion jälkeen, vaikka se ei olisikaan lopullista. Oppilaitoksen sisällä näet, mitä se on. Siirtohaut sekä pääaineen ja sivuaineen vaihdot ovat mahdollisia.

Pojilla suurin syy välivuoteen on armeija. Toinen syy on riittämätön valmistautuminen valintakokeeseen.

– Jos lukio ei ole mennyt kovin hyvin, ei ole ymmärrystä, paljonko valintakokeeseen pitää lukea, Rosenqvist sanoo.

Enemmistö nuorista hakee ylioppilaskeväänä vähintään kahteen ammattikorkeakoulun, yliopiston tai ammattikoulun koulutukseen. Koulutuksiin hakeminen on porkkana syksyksi. Jos nuorella ei ole syyskuussa opiskelu- tai työpaikkaa, hän on oikeutettu työmarkkinatukeen. Osa nuorista pitää menettelyä pakkohakuna.

Myös koulutusten valintakokeisiin on osallistuttava.

– Kokeisiin osallistuneiden määrät ovat valtavat. Monet menevät vain käymään ja vasta seuraavana vuotena lukevat tosissaan valintakokeisiin, Rosenqvist sanoo.

Jos keväällä saa opiskelupaikan, opiskelu on aloitettava syksyllä. Opiskelua voi lykätä ainoastaan virallisilla syillä, joita ovat muun muassa asevelvollisuus, siviilipalvelus, raskaus ja vakava sairaus.

Opiskelupaikan saadessaan nuori joko aloittaa opiskelun, hänellä on virallinen syy lykätä opiskelua tai hän ei ota paikkaa vastaan.

Jo nyt osa ylioppilaista pääsee opiskelemaan suoraan todistuksen perusteella, mutta ensi vuonna yli puolet opiskelijoista valitaan ylioppilasarvosanojen perusteella. Tämä suosii hyvin kirjoituksissa menestyneitä ja luo paineita heikommin menestyneille.

– Mielenkiintoista nähdä, miten tämä vaikuttaa jatko-opiskelutilanteeseen. Lukion aikana pitäisi pyrkiä mahdollisimman hyviin arvosanoihin, mutta elämä ei mene aina niin.

Jälkiohjausvelvoite tulee syksyllä


Opinto-ohjaaja Teija Rosenqvist on aika hyvin perillä sitä, mitä Halikon lukion ylioppilaille kuuluu. Virallista tietä sellaista tietoa ei tule mistään, mutta hän laittaa aina syyskuussa nuorille sähköpostia ja kysyy missä olet, mitä teet. Suurin osa vastaa postiin suoraan tai puskaradion välityksellä.

– Kysyn, sillä meillä on jatko-opintotapahtuma joulukuussa ja kutsun nuoria kertomaan opiskelustaan. Viime joulukuussa heitä oli 34.

Ensi syksynä tulee voimaan jälkiohjausvelvoite. Se tarkoittaa sitä, että opinto-ohjaaja on velvollinen auttamaan koulun entistä opiskelijaa, jos tämä pyytää ohjausapua.

– Ennenkin on otettu yhteyttä. Opiskelijoista on kiva tulla, kun on tuttu henkilö. Joitakin varmaan tulee jälkiohjaukseen, mutta luotan, että suurin osa löytää paikkansa.

Rosenqvist on työskennellyt Halikon lukiossa 10 vuotta.

– Koko sen ajan yhteiskunta on yrittänyt keksiä keinoja, joilla saisi nuoret nopeammin opiskelemaan. Eivät ne pure, asiat menevät omalla tavallaan. Nuorten paineet lisääntyvät koko ajan, eivätkä vaatimukset toteudu.