Katja Taimela: Tunnin junan toteutuksella tuhannen taalan paikka

0

Kansanedustaja Katja Taimela (sd.) pyrkii eduskuntaan neljännelle kaudelle. Demariäänien keskittämisen tuoman kolminkertaisen eduskuntavaalimenestyksen lisäksi Taimela on ollut kuntavaalien ääniharava.

Helposti lähestyttävä Taimela tunnetaan seudulla hyvin. Eduskunnassa hänellä ei ole ollut näkyviä tehtäviä.

Katja Taimela pitää tulevaa hallituskautta ratkaisevana tunnin junan toteutumiselle. Hän kannattaa hankkeen toteuttamiseksi yhtiötä, jossa Salon kaupunkikin olisi mukana.

Nopea junayhteys, ns. tunnin juna, Helsingin ja Turun välille aiotaan rakentaa hankeyhtiön avulla. Yhtiön osakkaita olisivat valtion lisäksi muun muassa radan varren kunnat. Onko tämä mielestäsi oikea tapa toteuttaa ratahanke?

Tunnin junalle tuleva vaalikausi on ratkaiseva. Nyt on tuhannen taalan paikka saada hanke maaliin. Liikenneväyliemme korjausvelka on yli 2,5 miljardia euroa, josta noin miljardi kohdistuu rataverkkoon. Tätä taustaa vasten on mahdotonta nojata pelkkään valtionrahoitukseen. Hankeyhtiöt ovat nykyaikainen tapa koota eri toimijoita, elinkeinoelämää ja julkisia toimijoita, mukaan rahoittamaan suurhankkeita.

Salon seutukunta (Salo ja Somero) oli vuoteen 2017 asti äkillisen rakennemuutoksen tukialuetta. Tarvitsevatko Salon kaltaiset muuttotappion ja korkean työttömyyden alueet erillistä tukea valtiolta? Jos tarvitsevat, millaista se voisi olla?

Valtion on kannattavaa tukea alueita äkillisissä rakennemuutostilanteissa. Tärkeää on, että tuki suunnataan tehokkaasti vaikuttaviin toimiin, kuten ihmisten muuntokoulutukseen ja työllisyyspalveluihin. Salon esimerkki on osoittanut, että valtion tuella vaikeiden aikojen yli ja kiinni uuteen kasvuun päästään nopeammin ja sujuvammin.

Suuri merkitys on alueilla itsellään ja niiden panostuksilla elinvoimaisuuteen. Alueiden oma aktiivisuus ja ymmärrys omista vahvuuksistaan on avainasemassa. Valtion määräaikainen rahoitus tukee näistä vahvuuksista ponnistavaa kasvua.

Ihmiset valitsevat asuinpaikkansa hyvien työ- ja asuinmahdollisuuksien, toimivien liikenneyhteyksien ja monipuolisten vapaa-ajanpalveluiden perusteella. Salon seutukunta ei näiden kohdalla kalpene ollenkaan muiden seutukuntien rinnalla, vaikka toki kaikilla saroilla on aina parannettavaa.

Mikä on mielestäsi vanhusten laitoshoidon ja muiden vanhuspalveluiden suurin ongelma? Miten se korjattaisiin?

Julkisen talouden tukalien vuosien myötä julkisia hoivapalveluja on leikattu. Samaan aikaan palveluja on siirtynyt yhä enemmän suurempien yksityisten toimijoiden vastuulle, ja niiden bisneslogiikka on osoittautunut huonosti hoivapalveluihin sopivaksi. Palveluiden laatu edellyttää, että vanhuspalveluiden pelisäännöt laitetaan kuntoon. Lakiin kirjattu sitova hoitajamitoitus on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

Ikäihmisten palveluja on suunnattu laitosmaisesta hoidosta kotihoitoon. Tämän onnistuminen edellyttäisi kuitenkin paljon nykyistä vahvempaa satsaamista kotiin vietäviin palveluihin, sekä muun muassa omaishoitoon ja perhehoitoon.

Väestön ikääntymisen myötä palvelutarve kasvaa. Samaan aikaan on välttämätöntä panostaa hoivapalvelujen laatuun ja erityisesti henkilöstön määrän riittävyyteen. Vanhuspalveluiden suurin haaste on tämän yhtälön ratkaiseminen inhimillisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, ihmisen ollessa aina keskiössä.

Miten kehittäisit suomalaista maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa?

Maahanmuuton on oltava hallittua, ja maahantulijoiden kotouttamisen tulee alkaa välittömästi maahantulon yhteydessä. Tämä tarkoittaa erityisesti kielen oppimista. Monella alalla olemme jo nyt työperäisen maahanmuuton varassa. Useimmat maahanmuuttajat tulevat Suomeen tekemään töitä ja kantamaan kortensa kekoon yhteiskunnan rakentamisessa.

Aidosti turvaa Suomesta hakevien on päästävä turvaan. Hädänalaisia pitää auttaa. Joukossa on kuitenkin ihmisiä, jotka tulevat tänne tarkoituksenaan vahingoittaa yhteiskuntaamme. Heidät on kyettävä tunnistamaan ja heidän maahanpääsynsä pitää estää.

Ääriajattelua ja radikalisoitumista pitää pystyä torjumaan tehokkaalla viranomaistoiminnalla. Vakaviin rikoksiin syyllistyneille maahanmuuttajille ei ole sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ja heidän palauttamisensa lähtömaihin tulee olla tehokasta.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Oletko muuttanut omaa käyttäytymistäsi?

On tärkeää, että ilmastonmuutoksen vakavuus on ymmärretty. Sitä kautta se on osaltaan tullut ohjaamaan teknologista kehitystä ilmastoystävällisempään suuntaan. Ilmastoystävällisen teknologian kehitys luo kasvua ja työpaikkoja. Suomessa on tällä alalla vahvaa osaamista ja siitä on pidettävä kiinni.

Lisäksi energian kulutuksen vähentämiseen on pureuduttava erityisesti rakentamisessa ja asumisessa. Olennaista on myös ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Sitä kautta myös ihmisten kulutustottumukset muuttuvat. Olen huomannut tämän omalla kohdallanikin. Pyrin muun muassa suosimaan lähiruokaa, junaa ja kestäviä valintoja kaupassa.

Liikenteellä on olennainen rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Meidän on vähennettävä liikenteessä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Myös joukkoliikenteen kohdalla painopistettä pitää saada kohti vähäpäästöisiä liikennemuotoja. Raideliikenteellä on tässä tärkeä rooli.

FAKTA:

Syntynyt: 1974

Koulutus, ammatti: suurtalouskokki, kansanedustaja

Perhe: poika

Luottamustehtäviä: Salon kaupunginvaltuutettu

Tärkeintä kansanedustajana: Tulevaisuuden hyvinvointia rakennetaan yhdessä sopimalla ei käskyttämällä, neuvottelemalla ei sanelemalla. Koulutuspanokset, työkalut oman elämän rakentamiseen, ikäihmisten inhimillinen kohtelu ja lainassa lapsiltamme oleva luonto vaativat tekijänsä; siksi olen ehdokkaana.