Somerolla ei vielä hätää

0
Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen ottaa kantaa koulujen määrään vasta oppimisympäristöselvityksen valmistuttua.

Someron kaupungin tulos painui viime vuonna miinukselle ensimmäisen kerran sitten vuoden 2004.
Alijäämän syntymiseen oli selvät syynsä. Kaupungin tulot laskivat kaikilla rintamilla, sillä niin verotulot, valtionosuudet kuin palveluista kerätyt maksutuotot alenivat viime vuonna. Samaan aikaan kaupungin menot kasvoivat.

Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen on puhunut jo jonkin aikaa tiukan talouden puolesta. Alijäämäinen tulos vahvistaa Suikkasen viestiä siitä, että menojen lisäykset pitää harkita tarkasti.
Someron taloudelle tuo paineita erityisesti valtionosuuksien lasku. Somerolle valtionosuuksilla on ollut iso merkitys, sillä asukasta kohden saatavat verotulot ovat maalaiskaupungissa kohtuullisen matalat.
Tulopuolen tiukentuminen tuo paineita tehostaa toimintaa, mutta kaupungin palveluiden kannalta vielä tätäkin suurempi haaste on väkiluvun lasku.
Asukasmäärän nopean alenemisen myötä kaupungin on pohdittava, mikä on palveluiden oikea määrä ja taso.

Someron kaupungin vuoden 2018 alijäämä oli 700 000 euroa. Summa ei ole suuri, kun sitä vertaa moneen muuhun kuntaan. Pitää myös muistaa, että kaupungin taseessa on edellisiltä vuosilta lähes 30 miljoonaa euroa ylijäämää.
Vuosikate eli tulojen ja toimintamenojen erotus oli viime vuonna 2,4 miljoonaa euroa plussalla. Luku on varsin hyvä, semminkin kun myös Someroa koski verohallinnon tekemä verotulojen oikaisu. Somerolta perittiin viime vuonna takaisin noin puolen miljoonan euron verotulot, jotka sille oli maksettu liikaa vuonna 2017.

Talouden tunnusluvut kertovat siitä, että Someron kaupungilla ei ole hätää. Talouden vahva pohja antaa sijaa vakaalle päätöksenteolle ja harkinnalle, äkkijarrutuksiin tai jyrkkiin toiminnan muutoksiin ei ole tarvetta.
Tulojen ja asukasluvun laskua ei voi kuitenkaan jättää huomiotta. Ensimmäiseksi iso huomio keskittyy koulupuoleen.
Konsultti saa tämän kuun aikana valmiiksi Someron kouluja ja päiväkoteja koskevan oppimisympäristöselvityksen. Se antaa pohjan tulevalle koulukeskustelulle.