Loppusuoralle etenevää eduskuntavaalia on ehditty nimetä monen teeman vaaliksi. On puhuttu ilmastovaaleista, maahanmuuttovaaleista, sote-vaaleista ja hoivavaaleista. Nämä kaikki ovatkin olleet näkyvästi esillä, joskin varsinaisen pääteeman nimeäminen on vaikeaa.
Selvää kuitenkin on, että ainakaan ulko- tai turvallisuuspolitiikka ei näissä vaaleissa suurta roolia näyttele. Keskustelu on näistä aiheista ollut jopa yllättävän vaisua.
Suomessa ulkopolitiikkaa johtaa perustuslain mukaan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentti Sauli Niinistö on pitänyt ulkopoliittisen linjan tiukasti käsissään, ja vaalikamppailu osoittaa, että puolueet hyväksyvät laajasti nykyisen linjan.
Mitään irtiottoja Suomen nykyisestä linjasta ei ole kuulunut, ja keskusteluissa nykylinja on saanut eri puolueiden ehdokkailta laajaa kannatusta.
Saman vahvistaa myös STT:n kysely (SSS 6.4.), joka tehtiin vaaligallupeissa suosituimmille puolueille SDP:lle, kokoomukselle, perussuomalaisille, keskustalle ja vihreille. Kyselyssä selvitettiin puolueiden kantaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Erityisen tarkkaa harkintaa Suomessa on totuttu käyttämään, kun pohditaan suhdetta sotilasliitto Natoon. Nato-linjauksia luetaan kirjoitetun tekstin lisäksi myös rivien väleistä.
Varovaisella linjalla puolueet haluavat jatkaa myös seuraavassa hallitusohjelmassa.
Edellisessä hallitusohjelmassa Suomi on määritelty sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä.
Varovainen linja tuntuu sopivan puolueille edelleen.
Kiinnostava kysymys on myös eurooppalainen puolustusyhteistyö, jota on pidetty esillä myös Suomen aloitteesta. Tosin tätä yhteistyötä rajoittaa tehokkaasti se, että suuri osa EU-maista perustaa puolustuksensa Nato-jäsenyyden varaan.
Vaikka arvokeskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ei nyt käytykään, voidaan ehkä pitää hyvänä asiana sitä, että edes yhdessä aihealueessa tuntuu vallitsevan laaja yhteisymmärrys.
