Antti Olkinuora: hiljaa puhuvaa kuunnellaan tarkasti

0
Antti Olkinuora viihtyy maalla ja kehuu marjamaastojaan Salon parhaiksi. Polttopuiden teko on kevään ykköshommia.

Salolainen Antti Olkinuora ehti kuulustella poliisiurallaan lukemattomia rikoksista epäiltyjä, todistajia ja asianosaisia.

Pöydän toisella puolella istui hyvin erilaisia ihmisiä: joku vaikeni, pelkäsi, toinen huusi, kolmas saattoi jännittää ja alkuun käyttäytyä uhkaavasti.

Olkinuora huomasi, että parhaaseen tulokseen pääsee esiintymällä itse sovinnollisesti ja puhumalla hiljaa.

– Kun puhuu kuultavalle hiljaa, toisen on kuunneltava tarkasti. Jos aletaan korottaa ääntä, lopulta kukaan ei kuuntele toista, hän perustelee.

Hyväksi havaittu tapa on käytössä myös politiikassa, johon Olkinuora lähti jäätyään eläkkeelle. Hän ei korota puhujapöntössä ääntään eikä haasta riitaa.

– Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Realisti täytyy aina olla. Porukassa tätä tehdään, ja ryhmien välillä on etsittävä yhteisiä näkemyksiä, hän sanoo.

Olkinuoran kotona politiikkaa ei juuri puhuttu. Koulupoika sai isältään ohjeen olla liittymättä 1970-luvulla suosittuihin pikkupioneereihin. Niinpä Antti-poika päätyi kouluneuvostoon ei-sosialistisena ehdokkaana.

– Isä oli sotaveteraani, ja karjalaisten asia oli kotona esillä. Viron esimerkki kertoi, mikä olisi ollut vaihtoehto, jos Suomelle olisi käynyt sodissa toisin, hän kertoo.

Olkinuora päätyi omien sanojensa mukaan poliisiksi, koska naivina nuorena miehenä uskoi hyvän voittoon pahasta ja halusi olla hyvän puolella.

Virkamiehenä hän vältti ottamasta poliittista kantaa, mutta seurasi innolla maailman tapahtumia.

– Olen seurannut politiikkaa aina. Olen uutis- ja ajankohtaisfriikki. Iltauutiset rytmittävät päivää, ja aamuisin luen virolaiset päivälehdet ja Salkkarin säännöllisesti.

Olkinuoran pitkäaikaisia harrastuksia on Viro. Hän on seurannut maan kehitystä ja vieraillut siellä neuvostoajoista asti.

Mies puhuu sujuvaa eestin kieltä, mistä oli suurta apua, kun Salo alkoi houkutella balttirikollisia 1990-luvulla. Rikoksia tutkinut Olkinuora saattoi kuulustella epäiltyjä suoraan, ilman tulkin apua.

Eläkkeelle Antti Olkinuora jäi 58-vuotiaana. Rikosylikonstaapeli päätti lopettaa, koska oma työeläkeikä täyttyi ja poliisia koskeva valtionhallinnon uudistus tuntui heikentävän paikallispalveluja entisestään.

– Perniön ja Someron poliisiasemat tapettiin, arvokasta paikallistuntemusta ja -palvelua hävitettiin. Piti saada lisää poliiseja kentälle, kävikin päin vastoin ja hallinto kasvoi. Ajattelin, että pitäkää tunkkinne, Olkinuora manaa.

Virasta luopuminen mahdollisti hyppäämisen mukaan politiikkaan. Olkinuora asettui ehdolle kuntavaaleissa ja sai heti yli 200 ääntä. Nyt hän toimii Salossa perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajana.

– Äänestin SMP:tä jo Libanonissa 1988, hän perustelee puoluevalintaansa.

Libanonissa Olkinuora oli sotapoliisina YK:n kansainvälisessä yksikössä. 1990-luvun puolivälissä hän oli uudelleen kansainvälisissä tehtävissä, nyt poliisitarkkailijana Kroatiassa ja Bosnian Sarajevossa. Kolmas reissu vei Albaniaan, tällä kertaa antamaan poliiseille täydennyskoulutusta EU-vetoisessa hankkeessa.

– Ulkomaanreissut opettivat, ettei maailmassa ole mustaa ja valkoista. Sodissa pahaa tehdään molemmin puolin, eikä ole syyllisiä ja syyttömiä.

Elämä murjotussa Sarajevossa muistutti myös, miten hienosti asiat ovat Suomessa, jossa puhdasta vettä tulee hanasta ja sähköä pistokkeesta.

Olkinuora asuu maalla ja viihtyy luonnossa. Hän sienestää ja marjastaa ja kehuu, ettei joudu ostamaan talvisin kaupan mehuja.

Politiikassa Antti Olkinuora sanoo suhtautuvansa asioihin käytännönläheisesti. Hän muistuttaa itseään, että on valtuustossa edustamassa kuntalaisia eikä pyrkimässä virkamieheksi virkamiesten joukkoon.

Olkinuoraa ärsyttää yritys lokeroida perussuomalaiset äärioikeistolaiseksi ja maahanmuuttovastaiseksi puolueeksi. Hän muistuttaa, että puolue on valinnut rauhanomaisen parlamentaarisen vaikuttamisen tien. Ääriliikkeet eivät sellaista tee.

Ulkomaalaisvastaisuuttakaan Olkinuora ei tunnusta. Eri asia on olla kansallismielinen, mikä tarkoittaa, että ajetaan Suomen etua.

– Mun puolestani ihminen voi tulla vaikka Kuala Lumpurista. Tervetuloa vain, kunhan hoidatte hommanne ja elätätte itsenne niin kuin me muutkin. Maassa maan tavalla.

 

Antti Olkinuora

Syntynyt 25.5.1959 Viialassa

Koulutus: ylioppilas Viialan lukiosta, poliisiopisto, alipäällystön virkatutkinto

Työura: Hangon poliisilaitos 1981–1989, siitä lähtien Salon poliisissa. Viimeiset 19 vuotta rikostutkijana. Lisäksi neljä kertaa kansainvälisissä tehtävissä: YK-tehtävissä Libanonissa, UM:n erityisasiantuntijana Kroatiassa ja Bosnia&Hertsegovinassa sekä EU-vetoisessa poliisien koulutuksessa Albaniassa. Kriisinhallintaveteraani.

Perhe: tytär

Harrastukset: politiikka, historia, karaoke, marjastus, sienestys.

Luottamustoimet: Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Jätä kommentti