Arktinen alue yhä merkittävämpi

1

VESA JAAKOLA. Rovaniemestä on tullut Suomen arktinen pääkaupunki. Siellä kylvettiin siemenet arktiselle yhteistyölle 28 vuotta sitten, kun alueen valtiot sopivat siellä maapallon pohjoisimpien ympäristöjen suojelusta.
Viisi vuotta myöhemmin Kanadan pääkaupungissa perustettiin Arktinen neuvosto.
Rovaniemi nousi näkyvästi maailmankartalle, kun siellä pidettiin Arktisen neuvoston jäsenvaltioiden ulkoministerikokous. Sitä isännöi Suomi päättäessään kaksivuotisen johtokautensa neuvoston toiminnassa.

Arktisessa yhteistyössä ulkosuhteittemme horisonttia on laajennettu pohjoisen suuntaan, etenkin juuri päättyneenä johtokautenamme 2017–19. Tehtävä on ollut haastava, kun maailmanpolitiikan jännitteet ulottuvat jo pohjoisimmille alueillekin.
Tämä todentui viimeistään Yhdysvaltain ulkoministerin puheenvuoroissa Rovaniemellä. Hän moitti selkokielellä Venäjän ja Kiinan toimintaa arktisella alueella. Hän näki ne siellä vain kansallisten, ei yhteisten etujen ajajina.
Arktisessa neuvostossa valtiojäseniä ovat Jäämeren rantavaltioina Norja, Kanada, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat sekä muina maina Islanti, Ruotsi ja Suomi. Lisäksi neuvostossa toimii kuuden alkuperäiskansan edustajia. Tarkkailijoina on kahdeksan eurooppalaista ja viisi aasialaista valtiota, niistä merkittävimpänä Kiina.
Etenkin rantavaltioilla on suuria kansallisia etuja ajettavinaan noilla alueilla. Siellä tiedetään olevan runsaasti luonnonvaroja, paljon raakaöljyä ja maakaasuvarantoja, myös metallimalmeja merenpohjassa. Pohjoisten vesien kalakannat ovat runsaimpia maailmassa. Arktisen jääalueen pienentyessä koillisväylä on avautumassa merenkululle.
Neuvosto perustettiin ennen muuta arktisen ympäristönsuojelun tarpeisiin. Niinpä tämän alan asioita on käsitelty eniten ministeri- ja muissa kokouksissa. Neuvoston käsittelyyn ei ole otettu esimerkiksi arkoja turvallisuuspoliittisia eikä luonnonvarojen jakoon liittyviä oikeudellisia asioita. Yhteistyötä pyritään varjelemaan poliittisilta kiistoilta.
Näin tehtiin myös Suomen johtokaudella. Sille asetettiin neljä painotettua aiheistoa: ympäristönsuojelu, meteorologia, koulutus ja viestintäyhteydet arktisiin tarpeisiin kohdennettuina. Merkittävimpänä saavutuksena sovittiin meteorologisen yhteistyön tehostamisesta.
Siihen on kasvavaa tarvetta. Pohjoiset ja eteläiset napa-alueet ovat vuosituhansien ajan viilentäneet maapallon keskilämpötilaa elämälle suotuisaksi. Lämpötila uhkaa nyt nousta, kun ilmakehän saasteiden seurauksena myös napa-alueet lämpenevät. Tarvitaan entistä kattavampaa meteorologista tietoa kohtalokkaasta kehityksestä sen estämiseksi.

Arktisen ympäristön suojelemisesta neuvoston toimintaa on laajennettu myös muille aloille. Yhteistyötä on viritetty esimerkiksi taloustoimijain ja rannikkovartiostojen tarpeisiin.
Arktisen neuvoston jäsenvaltioista Suomi on sijainniltaan pohjoisin maiden etelärajoilta katsottuna. Meillä on paljon kokemusta kylmistä elinoloista, joihin olemme hyvin sopeutuneet.
Alan tietotaitoa meillä on tästedeskin myös muille jaettavaksi – jopa niin, että Rovaniemi voitaisiin nimetä koko arktisen alueen pääkaupungiksi.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.

Retiisi

Arktinen napajää lähti jo vuonna 2013. Vai lähtikö sittenkään?