EU:n parlamenttiin uudet voimasuhteet

0

VESA JAAKOLA. Äskeiset Euroopan parlamenttivaalit osoittavat, että politiikan ilmasto on muuttumassa myös EU-alueella. Useista unionimaista saatiin yllättäviä äänestystuloksia.
Myönteisin yllätys oli enentynyt osanotto vaaleihin. Joka toinen äänioikeutettu kävi vaaliuurnilla kertomassa näkemyksensä Euroopan yhdentämisestä.

Ennen vaaleja yhdentämisen vastustajien ennakoitiin saavan paljonkin lisäpaikkoja parlamentissa. Niitä he saivatkin, mutta odotettua vähemmän.
Suurimpia voittoja nämä kansallismieliset saivat Italiassa, Britanniassa, Ranskassa, Unkarissa ja Puolassa. Näistä edustajista pyritään nyt kokoamaan rintama vastustamaan Euroopan yhdentämistä. Hehän haluavat muuttaa unionin nykyistä löyhemmäksi valtioiden liitoksi ja vastustavat kehitystä kohti liittovaltiota.
Parlamentin värikarttaan lisättiin vaaleissa vihreää. Vihreä liike kasvoi merkittävästi Saksassa, Ranskassa, Irlannissa, Suomessa, muuallakin. Vaikuttavimpana syynä tähän lienee viime aikoina vilkastunut keskustelu ilmastonmuutoksesta.
Edellisen parlamenttikauden puolueryhmittymistä isoimmat tappiot kokivat kaksi suurinta, keskustaoikeiston EPP ja keskustavasemmiston S&D. Ne eivät saa enää yhdessäkään enemmistöä parlamentissa.
Niiden kosinnat suuntautunevat ennen muita keskustaliberaalien Alde-ryhmään ja vihreisiin, jotka kummatkin kasvattivat vaaleissa poliittista voimaansa. Kun yhdelläkään ryhmittymällä ei oikealla, ei keskellä eikä vasemmalla ole ylivoimaista asemaa, tukijoita omille tavoitteille on etsittävä yli ryhmärajojen.
Euroopan parlamentissa ei ole sellaista jakoa hallituksen ja opposition edustajiin kuin kansallisissa parlamenteissa. Tässä suhteessa unionin parlamentti muistuttaa enemmänkin kunnanvaltuustoa kuin eduskuntaa. Komissiokin on tavallaan kuin kunnanhallitus, joka esittää asioita eurovaltuutettujen päätettäväksi.

Ennen Lissabonin sopimusta vuodelta 2009 EU-parlamentti miellettiin enemmän keskustelufoorumiksi kuin vallankäyttäjäksi muihin unionin johtoelimiin verrattuna. Tuolla sopimuksella parlamentin valtaoikeuksia lisättiin merkittävästi.
Niinpä esimerkiksi komission on alistettava unionin budjettiesitys parlamentin hyväksyttäväksi. Samoin Eurooppa-neuvoston on saatava parlamentin hyväksyntä ehdokkaalleen komission puheenjohtajaksi. Muitakin asioita on hyväksyttävä yhdessä parlamenttiedustajien kanssa.
Lähiviikkoina parlamentti järjestäytyy Brysselissä uusiin voimasuhteisiin. Niiden mukaan aletaan käsitellä uusia ja jo vireillä olevia asioita. Kiireellisimpiä tehtäviä on uuden puhemiehen ja komission puheenjohtajan valinnat. Niissä koetellaan ensi kerran muuttuneita voimasuhteita ja sitä, mitkä puolueryhmät voivat liittoutua keskenään mahdollisissa äänestyksissä.
Sen jälkeen muut asiat työllistävät uusia parlamenttipäättäjiä vuoteen 2024 asti. Päätettäviksi tulee suuria ja merkittäviä asioita, joita EU-maiden on parempi hoitaa yhdessä kuin yksin. Näitä ovat jo kiireellisinä ainakin EU-toiminnan rahoitus, ilmastonsuojelu ja maahanmuuton ongelmisto.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.