Raidehankkeet ovat pöydällä hallitusneuvotteluissa – tärkeysjärjestys ja rahoitus vielä auki

2

Isot raidehankkeet ovat pöydällä hallitusneuvotteluissa, mutta niiden järjestyksestä tai rahoitusmallista ei ole puheenjohtajien mukaan vielä keskusteltu. Tiukkaa vääntöä voikin ennakoida syntyvän siitä, mitä hanketta lähdetään mahdollisesti toteuttamaan ensimmäisenä ja miten se rahoitetaan.
Helsingin Sanomat kertoi tänään, että seuraava hallitus aikoo laittaa liikkeelle ainakin kolme uutta nopeaa junarataa sekä rakentaa ja korjata väyliä sadoilla miljoonilla euroilla.
– Suomi on iso maa, ja me tarvitsemme panostuksia liikenneverkkoon seuraavalla hallituskaudella, mutta tässä vaiheessa on aivan liian aikaista sanoa, mitkä ovat ne hankkeet, jotka voivat tulla kysymykseen, sanoi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson tullessaan Helsingin Säätytaloon iltapäivällä.
Henrikssonin mukaan puheenjohtajat eivät ole vielä keskustelleet ratahankkeista ylipäätään lainkaan.
– Kaikki tässä talossa tietävät, että myös perustienpitoon tarvitaan paljon rahaa, joten tässä on otettava yksi asia kerrallaan.
Väyläviraston viesti hallitusneuvottelijoille on ollut, että perusväylänpitoon on välttämätöntä saada vähintään 300 miljoonan euron vuosittainen korotus tämänhetkiseen noin miljardin euron vuositasoon. Muuten väylien kunto ja palvelutaso heikkenee nopeasti.
Samansuuruista vuotuista korotusta esittivät myös kuluneella hallituskaudella työskennelleet kaksi parlamentaarista liikennetyöryhmää.
Henrikssonin mukaan puheenjohtajien oli määrä aloittaa hallitusohjelman talousraamin setviminen tänään kello 15 ja keskustelulle on varattu koko ilta.

Sipilä yhä hankeyhtiömallin kannalla

Helsingin Sanomien tietojen mukaan hallitukseen lähdössä olevat puolueet aikovat laittaa liikkeelle yleissuunnittelun ainakin nopeista radoista Helsingistä Turkuun, Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Tampereelle sekä itäiseen Suomeen, mahdollisesti Porvoon ja Kouvolan kautta.
Alustavasti suunnitteluun on ajateltu varattavan parisataa miljoonaa euroa.
Edellinen hallitus oli perustamassa hankeyhtiöitä ratayhteyksien kehittämiseksi, mutta se tyssäsi viime metreillä hallituksen eroon.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on edelleen hallituksensa hankeyhtiömallin kannalla.
– Hankeyhtiömallilla rahaa olisi kaikkiin suurimpiin raidehankkeisiin, Sipilä sanoi Säätytalossa.
– Hankeyhtiömallilla on varaa, rahathan ovat tilillä. Valtion rahat, hän sanoi.
Sipilän mukaan mistään ei hallitusneuvotteluissa ole vielä sovittu. Ei menopuolen asioista, ei veropuolen asioista eikä myöskään tulopuolen asioista.
– Keskusta lähtee siitä, että esimerkiksi omaisuustuloja voitaisiin käyttää, niin kuin viime kaudella käytettiin.
Myös Väylävirastossa suhtaudutaan myönteisesti budjettirahoitusta täydentäviin rahoitusmalleihin. Sellaisia olisivat esimerkiksi isoissa raideinvestoinneissa hankeyhtiöt, jotka voisivat saada tuloja myös käyttäjämaksuista, EU-rahoituksesta, kiinteistökehityksestä ja yksityisten hyötyjien osuudesta.

”Aika montakin hanketta alulle”

Hallitusneuvottelujen vetäjä Antti Rinne (sd.) ei ole ollut kovin innoissaan Sipilän hallituksen suunnittelemista ratayhtiöistä. SDP on muotoillut, että erilaisia hankeyhtiöitä voitaisiin käyttää harkitusti.
Rinne ei aamulla ottanut kantaa raide- ja infrahankkeisiin. Hän sanoi kuitenkin uskovansa, että ”aika montakin” hanketta laitetaan alulle. Rinne ei täsmentänyt, tarkoittiko hän juuri raidehankkeita.
– Palataan tähän asiaan sitten, kun ollaan valmiita, Rinne sanoi.
SDP on kaavaillut, että suurten liikennehankkeiden sisältö ja aikataulutus ratkaistaan parlamentaarisessa työryhmässä. Puolue haluaa liikennehankkeisiin pitkäjänteisyyttä.
Vihreät on valmis selvittämään erilaisia hankeyhtiömalleja raideliikenteen edistämiseksi. Myös vasemmistoliitolle hankekohtaiset yhtiöt käyvät, kunhan ne ovat julkisessa omistuksessa ja julkisesti rahoitettuja. RKP on avoin erilaisille vaihtoehdoille.

EU:lta rahaa

Jos radat toteutetaan, niiden valmistumiseen menee vuosia. Helsingin Sanomien tietojen mukaan kaikkiaan ratahankkeet maksaisivat nykyisten laskelmien mukaan 11,4 miljardia euroa.
Rinne on sanonut haluavansa toteuttaa ensimmäisenä Helsingin keskustaan suunnitellun, maan alla kulkevan Pisararadan, jolla purettaisiin päärautatieaseman ruuhkaa.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto ei neuvotteluihin tullessaan ottanut kantaa, mikä raideinvestointi pitäisi aloittaa ensimmäisenä.
– Emme ole käyneet näitä raideyhteyksiä yksittäin ollenkaan läpi, mutta jos kolme sellaista suuntaa sanoo, niin todella tunnin juna Turkuun ja parempi yhteys Suomi-radalla alkaen tietysti Tampere-yhteydestä ja sitten itärata ovat olleet ymmärtääkseni liikennesuunnittelijoidenkin prioriteetteja, hän sanoi aamulla.
Haaviston mielestä olennaista on, että suurille hankkeille saataisiin maksimaalinen osuus EU:n rahoitusta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toivoo, että linjauksia isoista investoinneista ja panostuksista liikenneinfraan olisi mahdollista tehdä. Myös Anderssonin mielestä kysymys on kuitenkin siitä, mitä saadaan mahdutettua talouden raameihin.
Hänen mielestään raidehankkeissa olisi loogista lähteä liikkeelle niistä hankkeista, jotka ovat suunnittelussa kaikkein pisimmällä.
– Minä kannatan henkilökohtaisesti, tietenkin olen kannattanut jo pitkään, Turun rataa, mutta tämä on kokonaisuus, jota pitää katsoa yhdessä, turkulainen Andersson sanoi.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006106924.html

STT

Kuvat:

2
Jätä kommentti

1 Comment threads
1 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Karppa

Tuosta itäradasta sen verran, että aikanaan olisi oikaisu pitänyt tehdä suoraan Kouvolaan kiertämättä Lahden kautta. Muutoin on melko turhaa puuhastelua väestöltään pienentyvän ja laajan väyläverkoston jo omaavan maan tehdä uusinvestointeja. Maankäyttö vain lisääntyy.

Mieluummin tieliikenteestä veroina kerätyt kahdeksan miljardia euroa olemassa olevien väylien kunnossapitoon. Tällä hetkellä käytetään alle kaksi miljardia. Loput menevät minne menevät.

Karppa

Lisäksi valtion rahaa voisi edes hiukan lisätä maakuntien välisiin paikallislinjureihin. Esimerkkinä Luumäen (Etelä-Karjala) länsiosista ei edes valtatie kuutta pitkin pääse Kouvolaan (Kymenlaakso) kesäaikana millään linjurilla.

Onnibussi kyllä ajelee, mutta ei pysähdy juuri missään, ja Kouvolan pysäkkikin sijaitsee kauppakeskus Veturissa kolmen kilometrin päässä Kouvolan joukkoliikenteen solmukohdasta.