Lanttu korvasi mädän mangon – siitä syntyi Kiikalassa keittokirja

0
Räväkkä juures -kirjassa Mikko Kivelä tarjoilee helppotekoisia ja maistuvia ruokia.

Mätä mango tuuppasi ideamyllyn käyntiin Romion keittiössä Kiikalassa. Etelän hedelmä lensi jäteastiaan ja tilalle otettiin kotimainen lanttu. Lanttusalsa maistui mainiolta ja sai kaverikseen muita juuresruokia kirjaksi asti.

Toimittaja Tiina Aallon ja kokki Mikko Kivelän Räväkkä juures -kirja kirjoitettiin ja kuvattiin kotikeittiössä viime syksynä ja julkaistiin keväällä Maahengen kustantamana.

Kivelä suunnitteli reseptiikan ja valmisti ruoat, Aalto kirjoitti ja valokuvia ottivat molemmat kotikeittiön ”studiossa”.

– Kahdessa, ehkä kolmessa viikossa tehtiin. Tintillä on toimittajan ajatus, ei loputtomasti kahnata. Hyvä tiimi, Kivelä sanoo.

Kirjan tavoite on kertoa, että porkkanaa voi käyttää muutenkin kuin raasteena raejuuston ja rusinoiden kanssa. Myös lanttu taipuu paljoksi muuksi kuin lanttulaatikoksi ja punajuuri rosolliksi. Juuresten urautunutta käyttöä ravistellaan sekoittamalla joukkoon aasialaisia mausteita, kuten korianteria, sitruunaruohoa ja chiliä.

Kivelä kasvattaa tomaattien ja valkosipulien lisäksi chilejä. Nyt leikkuualustalla on naperokokoisia, vihreitä chilejä tuliaisina Thaimaasta. Voi vain kuvitella, kuinka paljon tulta pienessä palossa on.

– Ymmärrän, että on erilaisia chilitoleransseja, omani on liikaa. Monen mielestä chili peittää maut, minusta se tuo makuja esiin.

Palsternakat, porkkanat, nauriit, lantut ja juurikkaat kestävät rehevän käsittelyn. Kirjan ohjeissa ei pelata pikkutarkasti ruokalusikan ja gramman tarkkuudella. Soossit ja sörsselit ovat vaivattomasti haarukoitavaa kotiruokaa.

Juuresten työstäminen voi tuntua työläältä. Sitä se ei ole, jos tekee Kivelän tavoin. Juurekset laitetaan kuorineen suolapedille uuniin ja kypsennetään isompi satsi kerralla. Makeiksi paahtuneet juurekset säilyvät jääkaapissa hyvinkin viikon käytettäväksi erilaisten ruokien raaka-aineena.

– Hyvin aliarvostetut ja vähän käytetyt juurekset vaikuttavat olevan nosteessa, hän sanoo tyytyväisenä.

Juureksista on tullut Romion keittiössä pääraaka-aine ja kaaleilla on oma, tärkeä roolinsa salaattipohjana, pannukaalina ja hapankaalina. Raaka-aineissa kotimaisuus on tavoite, mutta esimerkiksi avokadot ovat suurta herkkua.

Viime syksyn juurekset ovat edelleen kelpoja, sillä Suomen pitkä ja valoisa kasvukausi kasvattaa ne ainutlaatuisiksi.

Romiolla ei ole juuresmaata tai kellaria, vaan raaka-aineet ostetaan kaupasta. Kun vanha sato loppuu, varttuvat varhaisvihannekset porkkanat ja sipulit etunenässä.

Sipulien varret sekä porkkanoiden ja punajuurten naatit käyvät hyvin salaattien pohjaksi. Lisää makuvivahteita antavat vuohenputket ja voikukat, joista on hyvät apajat omalla pihalla.

Voikukasta voi käyttää myös nuput.

– Öljyä tai voita pannulle, valkosipulia ja voikukannuput käytetään pannun kautta, Kivelä neuvoo.

Ravintolasta mummolan kalakeiton keittäjäksi

Fransmanni, Vilho, Rikalanmäen krouvi, Seurahuone, Ankkuribaari. Mikko Kivelä muistetaan keittiöstä ja salista, työntekijänä ja ravintoloitsijana monista salolaisista ravintoloista 1990- ja 2000-luvuilta.

Teijon retkeilyalueella Kivelä ja Sami Tammi valmistivat 1990-luvun puolivälissä luontolounaita Kokkipojat-nimellä.

– Tarjoilimme luontolounaita oikeilla astioilla, joita raahasimme pitkin metsää, Kivelä muistelee aikaansa edellä ollutta ideaa.

Elämyksellisten luontoruokailujen tilaajina olivat yritykset, varsinkin Nokia. Tavallisuudesta poikkeava ympäristö oli myös Rikalanmäen krouvissa, jossa valtava avotakka loi lämpöä ja tunnelmaa jykevien kiviseinien sisälle.

Kivelä sanoo olleensa ikänsä työnarkomaani. Hän tietää myös, miltä tuntuu, kun ajaa itsensä tappiin.

– Ruoanlaitto on edelleen harrastus, mutta ravintolaan en kaipaa enää.

Mikko Kivelä ja Tiina Aalto ostivat vuonna 2010 Kiikalasta vanhan talon, jonka remontointi kodiksi kesti kolme vuotta.

Rakentamisharrastus jatkuu, ja viimeksi pihalle on valmistunut leikkimökki, jossa häärivät Aallon lastenlapset, 2-vuotias Ilona ja runsaan vuoden ikäinen Unna. Lisäksi perheeseen kuuluu Kivelän opiskeluiässä oleva sijaislapsi.

– Minulla ei ole omia lapsia, mutta rooli kasvattajana on ollut tärkeä. Lisäksi lastenlapset ovat lähellä pappan sydäntä. Olen saanut viettää loistavia aikoja ja saanut loistavia kokemuksia.

Ruoka on oleellinen asia mummolavierailuissa.

– Mummolassa on aina ruokana kalakeittoa ja se on herkkua. Pihalla pöhisee savustuspönttö, siellä tehdään palvilihaa. Hauskaa on huomata, miten noin pienillä on jo käsitys siitä, miten leivotaan sämpylöitä, kun teemme niitä yhdessä.