Maastossa maito muuttuu vaaraksi

0
Onnettomuuksien sattuessa on tärkeintä estää maidon pääsy vesistöön.

Harmittomalta kuulostava maito on vaarallinen neste joutuessaan väärään paikkaan eli maastoon.
Tuhat litraa maitoa kuormittaa luontoa saman verran kuin Sauvon kunnan kaikkien asukkaiden eli noin 3 000 ihmisen vuorokaudessa tuottama määrä jätevettä.
Sen verran enimmillään pääsi maitoa maahan Somerolla toukokuun alussa, kun maitoa siirrettiin säiliöstä toiseen (SSS 5.5.). Vahinko tapahtui asuinalueen läheisyydessä.

Suomalaiset kuluttavat asukasta kohden eniten maitoa kokoa maailmassa. Luonnonvarakeskus Luken mukaan kulutus on noin 360 kiloa vuodessa.
Suomessa on yli 6 000 maitotilaa ja maidontuotanto on Suomen maaseudun tärkein yksittäinen elinkeino. Maitotilojen lukumäärä vähenee koko ajan, mutta samalla tilakoot kasvavat.

Maitoa liikkuu Suomen teillä satoja miljoonia litroja vuodessa, eikä onnettomuuksilta aina vältytä. Esimerkiksi Valio on ohjeistanut maitoautojen kuljettajia riskeistä ja antanut pelastuslaitoksille toimintaohjeita.
Pelastuslaitokset käsittelevät luontoon päässyttä maitoa ympäristövahinkona, jonka hoidossa tärkeintä on estää maidon pääsy vesistöön.
Maastossa maito aiheuttaa ympäristöongelman sen kiivaan pieneliötoiminnan takia. Maitoauton kaatuminen vaatii nopeaa toimintaa vahinkojen estämiseksi, kuten maidon imemistä maastosta loka-autolla, alueen ojien patoamista niin, ettei maito pääse vesistöön ja pintamaan kuorimista.

Vesistöön päästessään maito muuttaa veden kemiaa ja vie vedestä hapen. Maitoautojen kaaduttua vesistöjen lähellä on raportoitu kalakuolemista. Pohjavesialueille kaatuessaan maito voi pilata veden käyttökelvottomaksi happikadon takia.
Maastoon joutunut maito on käsiteltävä jätevedenpuhdistamolla. Sitä ei saa kuljettaa kaatopaikalle, josta se voi päästä luontoon.
Ruokakaupatkaan eivät saa hävittää myymättä jäänyttä maitoa itse, vaan niiden on palautettava valkoinen neste takaisin meijerille käsittelyyn.