Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) selvittävät rokotteita koskevan tutkimustoiminnan yhtiöittämistä. Tavoitteena on eriyttää selkeämmin lääkeyhtiöiden rahoittama rokotetutkimus ja rokotteiden hankintaa koskeva päätöksenteko THL:n toiminnassa.
Taustalla on epäilyjä herättänyt THL:n kaksoisrooli, jossa THL tekee lääkeyhtiöiden rahoittamaa rokotetutkimusta ja osallistuu samanaikaisesti hankintaan asiantuntijana ja valmistelijana. Joissain tapauksissa THL myös tekee itse hankintapäätöksiä. Rooli on synnyttänyt epäilyjä muun muassa rokotehankintapäätösten riippumattomuudesta.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi perjantaina päätöksen, jossa hän vaatii THL:n riippumattomuuden vahvistamista rokotehankinnoissa. Vaatimuksen taustalla on muun muassa Ilta-Sanomien viime kesänä julkaisema artikkeli, jonka mukaan THL saa miljoonien tutkimusrahoitusta GlaxoSmithKline-lääkeyhtiöltä (GSK). Lehden mukaan GSK:n rokotteiden määrä kansallisessa rokotusohjelmassa on kasvanut samalla merkittävästi. Artikkelin mukaan yhtiön ja THL:n tutkimusyhteistyö alkoi 2009, ja tästä alkaen yhtiö on rahoittanut THL:n pneumokokkirokotetutkimusta useilla miljoonilla euroilla.
Aikanaan epäilyjä menettelytavoista heräsi myös, kun vuonna 2009 GSK:lta hankittiin Pandemrix- eli niin kutsuttu sikainfluenssarokote. Oikeuskanslerinvirastossa oli vuosina 2009-2011 tutkittavana useita kanteluita asiasta.
– Kanteluissa arvosteltiin muun muassa rokotteen hankintamenettelyä ja esitettiin epäily THL:n puolueettomuudesta rokotteen hankinnassa, oikeuskanslerin päätöksessä sanotaan.
Pöysti on pyytänyt THL:n ohjauksesta vastaavalta sosiaali- ja terveysministeriöltä selvitystä muun muassa rokotehankintojen järjestämisestä. Pöysti pyysi myös ministeriön näkemyksen keinoista, joilla mahdollisesti puolueettomuutta koskeviin ongelmiin voidaan puuttua.
Radikaalein vaihtoehto ei todennäköinen
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi perjantaina, että rokotteita koskevan tutkimustoiminnan yhtiöittäminen on yksi vaihtoehto. Hänen mukaansa tämäntyyppiset muutokset eivät tapahdu kuitenkaan hetkessä, ja yhtiöittäminen vaatii STM:n tuen edetäkseen.
– Tai sitten esimerkiksi valtionhallinnossa pitäisi olla ihan erillinen organisaatio, joka hoitaa tutkimusasioita, Tervahauta sanoi.
THL on itse jo selvittänyt yhtiöittämisen mahdollisuutta, mutta STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen mukaan ministeriön kanssa valmistelua ei ole vielä tehty.
– Käymme seuraavaksi THL:n kanssa eri vaihtoehtoja läpi, ja yhtiöittäminen on niistä yksi. Vaihtoehtona yhtiöittämiselle on, että toimintoja eriytetään vahvemmin organisaation sisällä, Sillanaukee kertoo.
THL:n mukaan jo aiemmin rokotetutkimus on siirretty kokonaan eri osastolle kuin hankintaan liittyvä asiantuntija- ja valmistelutyö.
Radikaalein vaihtoehto Sillanaukeen mukaan on, ettei THL:llä olisi jatkossa rokotetutkimusta. Vaihtoehto ei ole Sillanaukeen mukaan kuitenkaan todennäköinen.
– Kuten oikeuskanslerin päätöksessä todetaan, rokotetutkimuksella on merkitystä osaamiseen ja kykyyn tehdä arvioita ja vertailuja rokotteista.
Oikeuskansleri on pyytänyt STM:ää ilmoittamaan lokakuun loppuun mennessä mahdollisista toimenpiteistä. Sillanaukee arvioi, että eriyttämisvaihtoehtoja päästään puimaan kunnolla kesälomien jälkeen.
Oikeuskanslerin päätös ei tullut yllätyksenä THL:n pääjohtaja Tervahaudalle. Hänen mukaansa THL ottaa oikeuskanslerin näkemykset vakavasti ja ryhtyy tarvittaviin toimiin.
– Ratkaisun johtopäätökset ovat hyvin loogisia, Tervahauta sanoo oikeuskanslerin päätöksestä.
Blogikirjoitukset aiheuttaneet hämmennystä
Päätöksessään oikeuskansleri Pöysti nosti myös esille vuosina 2016 ja 2017 THL:n verkkosivulla ilmestyneet THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön yksikönpäällikön blogikirjoitukset ikäihmisten pneumokokkirokottamisesta.
Ilta-Sanomien viime kesänä ilmestyneestä artikkelista ilmeni, että kirjoitukset olivat aiheuttaneet hämmennystä infektiolääkäreiden keskuudessa ja ne oli koettu ristiriitaisiksi THL:n virallisten rokotesuositusten kanssa.
– Sen vuoksi pyysin ministeriöltä selvitystä myös menettelyistä, joilla varmistetaan THL:n valmistelussa ja ohjauksessa käytettävän viestinnän ja asiantuntijaviestinnän luotettavuus, Pöysti sanoo päätöksessään.
http://www.okv.fi/fi/ratkaisut/2019/id/1194/?page=1#1194
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005738377.html
STT
Kuvat:
