Play Salo -hankkeessa kehitettiin kaupunkia ja kansalaisyhteiskuntaa

0
Tutkija Jens Brandt (oik.) Tampereen yliopistolta ja joukko Play Salo -hankkeeseen osallistuneita tutkijoita ja opiskelijoita kuuntelivat kauppakeskus Linjurissa Salon lukiolaisten tuoreita ideoita, joilla isoon tilaan syntyisi uutta elämää.

Torstaina vedettiin yhteen Play Salo -hankkeen hedelmiä kauppakeskus Linjurissa, samassa paikassa, jossa pelilliseen kaupunkisuunnitteluun osallistuneet Salon lukion oppilaat ja Tampereen yliopiston arkkitehtioppilaat tutkivat toisen kerroksen tyhjää tilaa huhtikuun alussa.

Konkreettisimmillaan kyse on tutun tilan näkemisestä uudella tavalla ja sen miettimisestä, mitä tilassa voisi tyhjyyden sijasta olla.

– Samalla kyse on nuorten aktivoimisesta kaupunkisuunnittelun keinoin. Voidaan puhua myös kansalaisyhteiskunnan siementen kylvämisestä, sen lisäksi, että tällä tavalla voidaan saada aikaan elävämpi kaupunkikeskusta, hankkeen yhtenä pääpuuhamiehenä toiminut Jens Brandt Tampereen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta totesi torstaina.

Salon lukion kuvataiteen lehtori Eija Panttilan opiskelijoita oli tutustunut Linjurin toisen kerroksen avaraan tilaan aiemmin. Tehtävänä oli pohtia, mitä tila kaipaisi. Nyt oppilaat saivat esitellä kehitysideoitaan.

– Oleskelualue, kukkia, penkkejä, piano ja suihkulähde.

– Sporttibaari isolla skriinillä, juomaa, pitsaa, kebabia ja sisäänpääsy alle 18-vuotiaille aina kello iltakymmeneen asti.

– Mehubaari, tämä tila suorastaa kaipaa sitä!

– Taidenurkka luvallisten graffitien tekemiseen ja olemiseen, bussien odotustila omalle porukalle.

– 4H-yritysneuvontapiste, kuntosali, kahvila…

Jens Brandtin mukaan lukiolaisten alle puolessa tunnissa kehittämät idea osoittavat tilankäytön vahvan merkityksen aktiiviselle kansalaisuudelle, minkä takia osallistavuus tulisi aina ottaa huomioon urbaanien ympäristöjen kehittämisessä.

Play Salo -hankkeessaSalon lukion ja Tampereen yliopiston arkkitehtuurin opiskelijat tutkivathuhtikuun alussa viikon ajanSalon kaupunkitilaa, ratkoivatpelillisin keinointilankäyttöön liittyviä haasteita ja ideoivat tyhjille tai vajaakäyttöisille tiloille uusia käyttötarkoituksia.

Play Salo -hankkeen yhteistyön tavoitteena oli Salon kaupunkiympäristön kehittämiseen houkuttelevammaksi, viihtyisämmäksi ja luovemmaksi.

Opiskelijat työskentelivät Kauppakeskus Linjurissa ja myös eri puolilla Salon keskustaa viiden päivän ajan.

– Monien hyvien ideoiden konkretisoimisessa viikko ja sen jälkeinen työstämisaika on ollut hyvin lyhyt, mutta tehtävä oli opiskelijoista mielenkiintoinen ja yhteistyö lukiolaisten ja opiskelijoiden kanssa sujui hienosti, Jens Brandt totesi.

Torstaina ideoitiin lisää keinoja Salon kaupunkikuvan kehittämiseksi. Suosituimpia ideoita olivat muun muassa koulun tapahtuminen tuominen ulos koulusta, osallistava on-line -kaupunkikehitysfoorumi, matalan kynnyksen toimintamahdollisuuksien luonti ja positiivisen ajattelun lisääminen.

– Positiivista ajattelua syntyy konkreettisesti täyttämällä tyhjiä ja turhia tiloja toiminnalla ja viihtyisyydellä. Tämä onnistuu, jos kynnys ideoiden toteuttamiseen on matalalla, Jens Brandt tiivisti.

Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi kiitteli hanketta innovatiivisuudesta ja totesi, että kaupunkikuvan kehittämisessä tarvitaan kaikkia toimintatapoja, joiden avulla pysytään kärryllä siitä, mitä suuri osa kaupunkilaisista haluaa.

– Jotta paikka tuntuu omalta, tarvitaan kokemuksia siitä, että tämä paikka tai tämä kokemus tässä tilassa on miellyttävä.

Mannerveden mukaan perinteisesti korkean osaamisen Salossa ainoa oikea tavoite on yrittää pyrkiä maailman huipulle myös kaupunkiympäristön kehittämisessä.

Lukiolaisten ja yliopiston arkkitehtuuriopiskelijoiden välistä yhteistyötä kehuivat niin lukiolaiset, opettajat kuin kaupungin edustajatkin.

– Oli mielenkiintoista kierrellä Saloa Tampereen arkkitehtiopiskelijoiden kanssa, jotka näkivät Salon aivan eri tavalla, totesi Aino Mattila Salon lukiosta.

– Paikoissa käytiin monta kertaa, ja tilan hahmottaminen muuttui joka kerta eri tehtävien myötä, Katriin Ozornina arveli kokemusta.

– Oppiminen tapahtui käytännön kautta ja muiden opiskelijoiden kanssa puhuen, Julia Matchenkova sanoi.

Lukiolaisten mielestä oli mukavaa tehdä kenttätöitä koulun ulkopuolella. Tosin vielä mukavampaa se olisi ollut, ellei kyseisellä kenttätyöviikolla olisi ollut niin kylmä keli.

Salon lukion kuvataiteen lehtori Eija Panttila ja vararehtori Maria Liippo arvelivat, että kokemus oli antoisa molemmille osapuolille.

– Yhteistyö yliopisto-opiskelijoiden kanssa tasavertaisina merkkasi lukiolaisille paljon. Play Salo -kokemus on arvokas myös kansalaisyhteiskunnan vahvistajana, Eija Panttila arveli.

Myös rehtori Juha-Markus Koistisen mukaan yliopistollista yhteistyötä on syytä jatkaa, vaikka opetussuunnitelman tiukat aikataulut ja lukiolaisten suorituspaineet omissa pakollisissa kursseissaan aiheuttavatkin ylimääräisten kurssien järjestämiselle omat reunaehtonsa.

Tampereen yliopiston arkkitehtuurin professori Panu Lehtovuoren mukaan osallistaminen on hyvä keino kehittää kaupunkikeskustoja ja nyt testattua yhteistyömuotoa kannattaa toteuttaa jatkossakin.

– Olisi hyvä, että urbaani suunnittelu olisi jatkossa mukana koulujen opetussuunnitelmissa, aika- ja rahapulastakin huolimatta. Salossa on jo tapahtumia ja kulttuuria paljon, mutta keskusta ei ole niin aktiivinen kuin voisi olla. Miten kehittää Salolle omaa, nykyistä vahvempaa profiilia sekä jo olevien tapahtumien ympärille jatkuvaa kuhinaa, siinä on yhä haastetta, Lehtovuori totesi loppuyhteenvedossaan.

Play Salo

Play Salo -hanke on Suomen Akatemian (Urban Education Live, JPI Urban Europe -hanke) rahoittama.

Hanke yhdistää arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, pelintutkimuksen ja kaupunkisosiologian osaamista.

Mukana ovat olleet Salon lukiolaiset ja Tampereen yliopiston arkkitehtiopiskelijat ohjaajineen sekä Salon kaupunki.

Jätä kommentti