Ruotsi toivoo saavansa maanpuolustuksen kuntoon ensi vuosikymmenen loppuun mennessä

1

Ruotsin valtiopäivillä edustetut puolueet ovat periaatteessa samaa mieltä puolustuskyvyn vahvistamisen tarpeesta. Tiistaina loppuraporttinsa jättäneen puolueiden yhteisen komitean, Försvarsberedningenin, puheenjohtajan Björn von Sydowin tilannearvio oli tyly.
– Nykyinen sota-ajan organisaatio ei ole suunniteltu vastaamaan aseelliseen hyökkäykseen, von Sydow sanoi.
Hänen mukaansa raportin ehdotukset merkitsevät puolustuksen huomattavinta vahvistamista sitten 1940-luvun. Todellisuudessa hankkeeseen sisältyy merkittäviä kysymysmerkkejä.
Ensimmäinen on epävarma rahoitus, minkä vuoksi uudet linjaukset leimattiin tuoreeltaan hurskaiksi toiveiksi. Ehdotusten arvioidaan edellyttävän puolustusmenojen nostamista 84 miljardiin kruunuun (vajaaseen 8 miljardiin euroon) vuoteen 2025 mennessä. Tämä olisi noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Hallituksen sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue sekä oppositioon jäänyt vasemmistopuolue eivät suostuneet sitoutumaan lukuihin, minkä vuoksi valtiopäivien neljä porvaripuoletta kieltäytyivät allekirjoittamasta koko loppuraporttia. Ruotsidemokraatit allekirjoitti, vaikka haluaisikin nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin bkt:stä.
Vaikka lisärahaa löytyisi, on puolustuskyvyn rakentaminen hidasta. Von Sydow arvioi ehdotettujen uudistusten lopullisen toteuttamisen kestävän ensi vuosikymmenen loppuun saakka.

Varusmiesten määrä kaksinkertaiseksi

Merivoimille komitea ehdottaa muun muassa viidettä sukellusvenettä ja ilmavoimille vanhempien Gripen C/D -hävittäjien käytön jatkamista pidempään uusien E-mallien rinnalla. Pääpaino puolustusvoimien vahvistamisessa on kuitenkin maavoimissa, jonka sota-ajan organisaation halutaan kasvavan neljään prikaatiin. Yhtä näistä harjoitettaisiin pohjoisessa, jotta enimmillään 5 000 sotilaan joukko voitaisiin lähettää tarvittaessa Suomen avuksi.
– Tämä lisäisi uskottavuutta ja vahvistaisi solidaarisuutta Ruotsin ja Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa yhteistyössä, raportissa todetaan.
Lisääntyvän henkilöstön tarve pyritään hoitamaan tuplaamalla vuosittain koulutettavien asevelvollisten – niin miesten kuin naisten – määrä 4 000:sta 8 000:een vuodesta 2024 alkaen. Suomessa varusmieskoulutuksen suorittaa vuosittain yli 20 000 miestä ja vapaaehtoista naista.
Ruotsin koko maanpuolustuksen sota-ajan vahvuus kasvaisi komitean ehdottamana 60 000:sta 90 000:een. Tämä käsittäisi niin siviilityöntekijät kuin hemvärnet-kodinturvajoukot, joiden arvioidaan tarvitsevan muun muassa paljon uutta henkilökohtaista aseistusta.
Kokonaismaanpuolustuksen vahvistaminen tähtää siihen, että Ruotsi kykenisi selviytymään vähintään kolmen kuukauden ajan kriisissä, jossa sotatoimet ovat ulottuneet myös Ruotsin maaperälle.


Korjattu aiempaa uutista klo 16.08: Vasemmistopuolue on muodollisesti oppositiopuolue, ei hallituksen tukipuolue.

Lähteet: Försvarsberediningens slutrapport, TT ja SVT

https://www.regeringen.se/49a3de/globalassets/regeringen/dokument/forsvarsdepartementet/forsvarsberedningen/slutrapport-14-maj/ds-2019_8-varnkraft—inriktningen-av-sakerhetspolitiken-och-utformningen-av-det-militara-forsvaret-2021-2025.pdf

STT

Kuvat:

Tie Kuwaitiin

Ruotsalaiset luulivat 2000-luvun alussa, että armeija on heillä vain YK-tehtäviin kouluttava organisaatio. Tuolloin vallitsi jakso, jossa sodat olivat olleet lähinnä sisällissotia ja niiden rauhoittamiseksi vaadittiin kovempia ja kokeneempia rauhanturvajoukkoja. Mutta osoittautui, että maailma on edelleen paha paikka heikoille. Milloin tahansa voi lähinaapuruston pomoksi päästä uusi Saddam, Gaddafi tai Idi Amin. Maailmalla on aina välillä kaivettu ikivanhoja hyökkäysdoktriineja esiin koipussista ja kaapattu maa-alueita naapurilta.