Salolaiset reborn-nuket esiintyvät elokuvissakin

0
Kristiina Konu ja vastasyntynyt tyttövauva, jolla ei vielä ole nimeäkään. Vauva ei kuitenkaan ole oikea vaan Konun tekemä reborn-vauva, jonka angoralampaasta saadut hiukset on kaksi kerrallaan istutettu tämän päähän.

Mopomiitit tiedetään, mutta reborn-vauvamiitti? Sellainen järjestettiin huhtikuun lopulla Salossa Haikaran Laulupuu -yrityksen toimitiloissa Salon Meriniityllä. Emäntänä toimi toinen suomalaisen reborn-vauvojen valmistuksen suurista nimistä, salolainen yrittäjä Kristiina Konu . Konu on valmistanut todella aidon näköisiä vauvanukkeja jo 12 vuotta sairaaloihin, vanhustenkoteihin, elokuva- ja teatteristunteiksi – ja muuten vaan lahjoiksi sukulaislapsille, yksinäisille vanhuksille tai kehitysvammaisille lohtukavereiksi.

– En ole markkinoinut reborn-vauvoja, tilauksia on enemmän kuin ehdin tehdä, Kristiina Konu sanoo työpajassaan, sylissään niin pieni tyttövauva, ettei sillä ole edes nimeä.

Vauva ei ole aito, vaikka siltä näyttää. Vauvan päälaella on hentoa vauvatukkaa – angoranlampaan villaa, ihmishiukset olisivat liian jäykkiä – silmäripsissä unihiekkaa ja pienten käsivarsien vauvanpunaisella iholla risteilee hiusverisuonten verkostoa.

Konu tietää, että toisia harrastus voi yhä jopa järkyttää.

– Ehkä ne ovat liiankin aidon näköisiä, se voi pelottaa? Mutta tilanne on muuttumassa ja yhä useammat harrastavat tätä nyt Suomessakin. Saksassa ja USA:ssa reborn-harrastus on todella suurta ja yleistä, Konu sanoo.

Reborn-miitti Salossa on yksi Suomen ensimmäisiä ellei ensimmäinen. Konun mukaan Suomessa on toista kymmentä vauvojen tekijää, muttei toista Konun tuotantoon yltävää. Harrastajia lienee muutamia satoja. Yhteyttä pidetään Facebook-ryhmien kautta. Nyt järjestetystä miitistä Konu kaavailee säännöllistä perinnettä.

Reborn-vauvoharrastusta voisi verrata vaikkapa autojen tuunaukseen, pienoisrautateiden tai muiden pienoismallilentokoneiden, -autojen tai -laivojen rakentamiseen. Mutta tässä kyseessä ovat vauvat.

– Kukaan ei ihmettele, kun aikuiset miehet puuhastelevat erilaisten pienoismalliensa kanssa. Ja nämähän ovat kauniita, Konu sanoo ja heijaa pinkkipukuista uinuvaa tyttövauvanukkea sylissään.

Haikaran Laulupuun varasto- ja työpajatiloihin on saapunut toistakymmentä harrastajaa ympäri Etelä-Suomea. Eläväisen näköisiä vauvoja on esillä kymmenittäin. Uusin heistä lie tapahtuman emännän Kristiina Konun juuri valmiiksi saama Vaahteramäen Eemeli.

Konu kertoo, että esimerkiksi Saksassa reborn-tapahtumat kestävät useita päiviä, mukana on koko perhe ja harrastajia alta parikymppisistä eläkeläisiin.

Miittiin on tullut myös reborn-harrastuksen Suomeen 15 vuotta sitten tuonut Eija Okadigbo Riihimäeltä. Okadigbo kertoo etsineensä reborn-tietoa netistä ja muualta, mutta sitä oli tarjolla vain vähän, ja tuohon aikaan ne harvat, jotka tiesivät, eivät halunneet jakaa muille.

– Lähdin Saksaan nukentekokurssille. Sitä ennen olin tehnyt omin taidoin ja menetelmin jo 200 nukkea, Okadigbo kertoo.

Okadigbo ja Konu ovat reborn-harrastuksen Suomen kuningattaria. Konu kertoo, ettei monikaan oivalla, että monet elokuvien vauvat ovat usein hänen pajastaan kotoisin.

– Kolmessa tekeillä olevassa elokuvassa on tekemiäni nukkevauvoja, kesällä ja syksyllä menee lisää elokuviin. Monissa teattereissakin käytetään näitä, Konu sanoo.

Sairaaloissa ja neuvoloissa nukeilla harjoitellaan hoitotoimia. Yksityiset ostajat voivat hankkia reborn-nuken lapsilleen, yksinäisille vanhuksille tai kehitysvammaisille läheisilleen, lohtu- ja unikaveriksi. Valmiit nuket maksavat 300–700 euroa, kurssin kautta saa neuvot, materiaalit ja oman nuken alle neljäänsataan.

– Harrastuksessa on kattona taivas, kalleimmat nuket maailmalla voivat maksaa kymmenenkin tonnia, Konu tietää.

Salon miittiin osallistunut paimiolainen Päivi Varvikko-Metsämäki aikoo osallistua reborn-kurssille toukokuussa. Varvikko-Metsämäki on käsityöläinen ja hänen nettikauppansa Hand Made by Mama myy lasten- ja vauvanvaatteita. Reborn-harrastus kiinnostaa Metsämäkeä kahdestakin syystä.

– Aidon kokoiset vauvat toimivat sovitusmalleina ja muutenkin nuken tekeminen käsityönä kiinnostaa.

Varvikko-Metsämäki arvelee, että reborn-nuken teko vaatii erikoistaitoja, joita kurssilta lähtee hakemaan.

Iho maalataan kerros kerrokselta

Kristiina Konun työpajan hyllyt pursuavat vauvanpäitä, jalkoja, käsiä, vaatteita, maaleja… Kaikka sitä, mitä tarvitaan reborn-vauvan tekemiseen.

– Tukka istutetaan kaksi hiusta kerrallaan angoravillasta. Iho maalataan moneen kertaan vesiohenteisilla maaleilla, että oikea sävy ja verisuonetkin tulevat esille – ilman maaliahan iho näyttäisi ihan kamalalta, Konu sanoo.

Reborn-nuken tekeminen ei sovi hätäisille, aikaa menee paljon. Ulkomailta, lähinnä Saksasta, tilataan osia tai koko nukke, jonka osista käytetään vain pää kauloineen ja raajat. Sitten vinyyli-ihosta poistetaan tehdasvärit, jonka jälkeen ihoa rakennetaan maalikerros kerrokselta.

Silmät ovat tärkeitä: Konu kertoo käyttävänsä suupuhalletusta, kananmunankuoren paksuisesta kristallilasista tehtyjä aihioita.

Tärkää on myös painottaa vauva oikean painoiseksi ja kokoiseksi. Kun vauva on valmis, se punnitaan, mitataan ja kirjoitetaan syntymätodistus.

Haikaran Laulupuulla on myös nettikauppa, jossa myydään reborn-nukkeja, niiden osia ja kaikkea nukkeihin ja oikeisiinkin vauvoihin liittyvää tarpeistoa. Konu järjestää aika ajoin Salossa viikonlopun kestäviä nukentekokursseja.

Eija Okadigbo on Suomen reborn-nukkeharrastuksen isoäiti, harrastuksen pioneeri, joka haki oppinsa Saksassa pidetyltä nukentekokurssilta.
Reborn-vauvat siskonpedissä Salon tapaamisessa, jossa harrastajat ja heidän luomuksensa tapasivat toisiaan.
Päivi Varvikko-Metsämäki valmistaa lasten- ja vauvanvaatteita paimiolaisen Hand Made by Mama -nettiyrityksensä nimissä. Varvikko-Metsämäki tutustui reborn-nukkeihin Salon miitissä ja löysi muun muassa Kristiina Konun uusimman nuken, Eemelin.
Jokaisen reborn-vauvan iho maalataan moneen kertaan. Haikaran Laulupuun Kristiina Konun tekemän ja sylissää pitämän tyttövauvan iholta erottaa jopa käsissä jopa hiusverisuonistoa, silmäripsissä taas unihiekkaa.