Salolle kyseenalainen mitalisija kaupunkikeskustojen elivoimavertailussa

2

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n perjantaina julkaisema Elinvoima Suomen kaupunkikeskustoissa 2019 -vertailu kertoo valtaosan kaupunkikeskustoista menettäneen elinvoimaansa.

Salo sijoittuu tyhjien liiketilojen määrässä keskusta-aluiden vertailun kärkikolmikkoon – tai jumbokolmikoon näkökulmasta riippuen.

Salossa tyhjien liiketilojen osuus on yli 17 prosenttia keskustan kaikista liiketiloista. Kaupunkien keskiarvo on 11,32 prosenttia. Vertailukaupungeista Saloa enemmän tyhjää liiketilaa on vain Savonlinnassa ja Imatralla.

– Asia on tiedostettu. Vaikeiden vuosien jälkeen on ollut elinvoimakatoa, joka tietysti näkyy myös keskustassa. Salo on kuitenkin edelleen perinteinen ja arvostettu kauppapaikka, ja sen statuksen vaaliminen on tärkeää, sanoo Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna.

Inna arvioi, että Salon keskustan elinvoimaisuus kääntyy nousuun.

– Teollisten työpaikkojen määrän kasvu johtaa varmasti myös palvelualan kasvuun. Toivottavasti se näkyy myös keskustan katukuvassa. Keskutaan myös rakennetaan uutta keskusta-asumista, mikä tuo vakituista kysyntää.

Kesän kynnyksellä Inna nostaa esiin Salon kaupunkikeskustan valtakunnallisestikin tunnustetun valttikortin.

– Salon tori on ihan huikea asia.

Salo sijoittuu kaupunkikeskustojen elinvoimavertailussa useimmilla mittareilla keskiarvon tuntumaan.

Vertailussa on mukana 39 kaupunkia.

Kuten valtaosassa kaupunkeja, myös Salossa keskustan elinvoimaluku on laskenut. Salossa pudotusta tuli 8,76 prosenttia. Keskimäärin pudotusta tuli vuodessa 7,6 prosenttia.

Elinvoima lasketaan kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien liiketilojen määrän perusteella.

Salossa elinvoimaluku on 2,334, joka on hieman alhaisempi kuin vertailun keskiarvo 2,655.

Tiedot perustuvat Elävät Kaupunkikeskustat ry:n perjantaina julkaisemaan Elinvoima Suomen kaupunkikeskustoissa 2019 -vertailuun.

Keskustojen elinvoima hiipui nousukaudesta huolimatta

STT | TARJA REPO

Kaupunkikeskustojen elinvoiman uusin mittaus tuotti yllätyksen: luvuissa näkyy melkoista pudotusta. Talouden noususuhdanteesta huolimatta elinvoimaluvut hiipuivat vuoden aikana keskimäärin liki kahdeksan prosenttia.

Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen elinvoimamittaukseen osallistui 39 kaupunkia. Seurantatietoja kerättiin 31 kaupungista, joista vain muutama ylsi täpärästi plussalle. Näihin kuuluivat Loimaa, Vantaan Tikkurila ja Rovaniemi, jonka keskustaa vilkastutti kansainvälinen matkailu.

Keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaina auki olevia liikeyrityksiä ja mitä vähemmän liiketiloja on tyhjillään. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun.

Eniten elinvoimaluvut tippuivat Kemissä, Tornio-Haaparannassa ja Porissa. Seuraavina putoajien listalla tulivat muun muassa Savonlinna, Kokkola, Riihimäki, Mikkeli ja Tampere, kertoo yhdistyksen perjantaina julkaisema selvitys.

Helsingin keskustan elinvoimaluku laski pari prosenttia ja tyhjiä liiketiloja tuli hieman lisää. Silti tyhjiä tiloja on vähän, vain 5,5 prosenttia. Lähelle yltävät Kuopio ja Porvoo.

– Tilanne on siinä mielessä uusi ja erikoinen, että lähes kaikilla keskustoilla elinvoima näyttää laskeneen. Kunnollista kasvua ei ole missään, mutta joillakin pysyy nenä pinnan yläpuolella, kertoo mittauksia tehnyt elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms.

Tulosten perusteella varsinkin kaupat vähenevät keskustoissa ja tilalle tulee vain arkisin toimivia yrityksiä ja toimistoja. Myös tyhjien liiketilojen määrä on lisääntynyt. Sen sijaan ravintolat ovat pitäneet pintansa kauppoihin verrattuna.

Wilhelms arvioi, että verkkokauppa syö kivijalkakaupan kannattavuutta. Lisäksi moni suuntaa ostoksille keskustojen ulkopuolelle kauppakeskuksiin.

Kaupan liiton selvityksen mukaan marketit valtaavat myös vaatetuksen markkinoita. Tänä vuonna kolmasosa kuluttajista käy vaate- ja kenkäostoksilla Prismassa ja neljäsosa Tokmannissa ja K-Citymarketissa.

– Keskustoissa kuitenkin käydään viihtymässä palveluiden ääressä. Pitää muistaa, että niistä löytyy paljon kaupallisia palveluita, esimerkiksi parturi-kampaamoita ja kauneushoitoloita, Wilhelms sanoo.

Tampereella ja Turussa elinvoiman heikkenemiseen vaikuttivat todennäköisesti osaltaan keskustojen isot rakennushankkeet. Turussa toriparkin rakentaminen alkoi näkyä mittauksissa joulun jälkeen.

Tampereella ratikkatyömaa on tukkinut pääväylä Hämeenkatua jo yli vuoden ajan. Tyhjien liiketilojen määrä pomppasi vuoden aikana kaksinkertaiseksi runsaaseen kymmeneen prosenttiin.

Hankekehityspäällikkö Minna Seppänen Tampereen Viiden tähden keskusta -kehitysohjelmasta huomauttaa, että edellisen mittauksen hyvää liiketilojen käyttöastetta nosti valtaisan Ratinan kauppakeskuksen valmistuminen. Sen jälkeen on palattu normaalitasolle, kun Ratinaan siirtyneitä yrityksiä on lopettanut vanhoissa liiketiloissa.

– Tyhjiä liiketiloja varmastikin palautuu käyttöön, mutta se vie aikansa. Meillä on kuitenkin vahvasti kehittyvä keskusta, joka puhkeaa kukkaansa raitiotien valmistuttua vuonna 2021, Seppänen arvioi.

Tampereella on hyvä keskustan tiiviysluku eli kauppojen ja ravintoloiden määrä suhteessa pinta-alaan, kuten muissakin isoissa kaupungeissa. Seppäsen mukaan keskustaa voikin ajatella isona ostoskeskuksena, jolla on vetovoimatekijöinä myös runsaasti tapahtumia, kahviloita ja ravintoloita.

2
Jätä kommentti

1 Comment threads
1 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
2 Comment authors
Paukkula

Nokian häipyminen vei 30 % ostovoimasta. Veronkorotukset vielä 5 % lisää. Linjurista on puolet tyhjänä. Erikoisliikkeitä on häipynyt. Nuoret eivät saa kesätöitä, joten ei ole rahaa käydä edes kahviloissa. Mansikkapelloillekin raahataan ulkomaiset poimijat, jotta ne viimeiset kesätyömahdollisuudet katoavat. Nuoret pitävät siksi selviönä, että muualle lähdetään kun koulut on käyty.

Rappula

Suomalaisista nuorista ei ole mansikkapellolle, liian kovaa hommaa heille. Erikoisliikkeiden poistuminen johtunee suurelta osin nettikaupan suosiosta.