Salon nousukiito näkyy työttömyysasteessa – ensi kertaa alle 10 prosenttia sitten vuoden 2009

0
Vaskiolla toimiva elektroniikkayritys Assy Oy on yksi Salon seudun lukuisista kasvuyrityksistä. Mindy Virtanen nauttii tarkkaavaisuutta vaativasta kokoonpanotyöstä. Kuva: SSS/Marko Mattila

Vielä vuonna 2008 kaikki näytti hyvältä. Salon työttömyysaste oli alimmillaan 5,8 prosenttia ja korkeimmillaankin vain reilun prosenttiyksikön enemmän. Sitten alkoi jyrkkä luisu kohti karuja lukemia.

Ensimmäinen tammikuuta 2009 syntyi uusi Salon kaupunki. Kohtalokkainta työllisyysasteen romahtamiselle oli kuitenkin Nokian syöksykierre, joka heijastui koko kaupunkiin. Jo samaisena vuonna Salon työttömyysaste kohosi 12,6 prosentin lukemiin.

Seuraavina vuosina Salon työttömyysasteessa nähtiin suuria vaihteluja, mikä heijasti talouden epävakaisuutta ja tulevaa lamaa. Vuonna 2012 kriisi syveni, kun työttömyysaste heilahti jo 15 prosentin huonommalle puolelle.

Tulevatkaan vuodet eivät helpotusta tuoneet. Pahimmillaan yllettiin yli 18 prosentin työttömyyslukemiin. Kaupungin elinvoimaisuutta ja romahdusta setvittiin myös Salon talousalueen ulkopuolella.

Syksyllä 2017 näytti vihdoin tapahtuvan muutos parempaan. Ensimmäisen kerran sitten vuoden 2012 työttömyysaste lipui alle 13 prosenttiin. Viime vuonna kymmenen prosentin paremmalle puolelle pääseminen ei ollut enää kaukana, tarkalleen vain kolmen desimaalin päässä.

Tämän vuoden huhtikuussa lukema muuttui yhdeksällä alkavaksi. Ensi kerran kymmeneen vuoteen Salon työttömyysaste oli alle kymmenen prosenttia.

Salossa pelättiin pahimmillaan jopa 20 prosentin päälle kipuavaa työttömyyslukemaa, mutta taloustilanteen toipuminen on lopulta ollut verrattain nopeaa. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta toteaa, että kansallinen trendi näkyy Salossakin.

– Tällä hetkellä eletään pitkään jatkunutta kasvukautta, ja eritoten juuri Lounais-Suomessa. Se taas johtaa luonnostaan siihen, että työpaikkoja on enemmän tarjolla Salossakin, Pusila toteaa.

Pusila korostaa, että Salossa oleva potentiaali on huomioitu muuallakin.

– Salossa on viime vuosina pysynyt kaikesta huolimatta hyvä kehitys yllä. Metalli- ja elektroniikka-alojen kokeneet toimijat ovat luoneet hyvän pohjan, ja esimerkiksi moderni IoT Campus tuo uutta vetovoimaa. Laajemmaltikin on huomattu, että Salon seudulla on edellytykset menestyä.

Työttömia työnhakijoita Salossa oli huhtikuussa noin 2 300, kun kuusi vuotta aiemmin vastaava lukema oli liki 4 000. Pitkäaikaistyöttömien määrä on miltei puolittunut kahdessa vuodessa reilusta 1200:sta reiluun 630:een. Myös yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt runsaasti, sillä vielä huhtikuussa 2017 heitä oli liki 1 500, nyt alle tuhat. Pusilan mukaan syyt trendille ovat yksiselitteiset.

– Pitkäaikaistyöttömyys vähenee, koska työpaikkoja on tarjolla enenevissä määrin. Silloin kun osaajista on todella pulaa, pidetään työkokemusta työnhakijan ikää merkittävämpänä tekijänä.

Yritysneuvoja Tommi Virtanen Yrityssalosta myöntää, että Nokian jättämä kuoppa oli syvä, mutta suunta on nyt vahvasti nouseva.

– Monista pienistä puroista on syntynyt muutos, joka näkyy nyt positiivisella tavalla. Jo viime vuonna saimme hyviä uutisia monilta paikallisilta yrityksiltä, ja nyt näkymät ovat vain paremmat, Virtanen kertoo.

Virtanen toimii projektipäällikkönä Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia -verkostossa, jossa osallisina ovat esimerkiksi Turun yliopisto, ELY-keskus ja Varsinais-Suomen yrittäjät. Verkoston kehitysyhteistyössä on mukana noin 25 varsinaissuomalaista yritystä.

– Projektimme pyrkii tunnistamaan muuttuvan työelämän tarpeita ja haasteita. Selvitämme, millaista osaamista ja koulutusta jatkossa tarvitaan. Pyrimme myös ennakoimaan nousevia trendejä ja tulevaisuuden ammatteja.

Virtanen uskoo nousukauden Salossa jatkuvan.

– Toki maailmantalouden keinahtelutkin vaikuttavat, mutta Salossa on tällä hetkellä yrittäjillä ihan hyvät näkymät.