Scoottauksen suosio nousee kohisten

2
Finscooterin tiimiin kuulunut Veeti Tuutti vihdytti yleisöä näyttävillä tempuillaan.

Temppupotkulautailu eli scoottaus on kovassa nousussa. Se oli havaittavissa lauantaina myös Salon uuden skeittiparkin avajaisissa, missä suurin osa lapsista ja nuorista mennä viiletti scooteillaan.

Mallia siitä, mitä kaikkea temppupotkulautdoilla voi tehdä näytti lajiin keskittyvän, helsinkiläisen Finscooterin tiimi. Finnscooter Oy:n omistajiin kuuluva Antti Hirvi kertoi useita syitä, miksi lajista on tullut nopeasti niin suosittu.

– Scoottaus on omatoimista, ei aikoihin sidottua tekemistä. Se on itsensä ilmaisemista tempuilla ja se on yhdessä tekemistä. Laji on lapsilla tosi kasvava.

Varsinkin 10–12-vuotiaiden keskuudessa scoottaus on skeittausta suositumpaa. Hirvi arveli alan harrastajia olevan Suomessa 50 000–60 000.

Finnscooterin perusti 10 vuotta sitten Helmeri Pirinen, joka alkoi tuoda Suomeen temppupotkulautoja.

– Hän myi kotisohvalta 10 kappaletta ja osti 20 lisää, Hirvi kertoo vaatimattomasta alusta.

Nyt yritys on mukana kaikessa, mikä liittyy lajiin: myymälä, halli, nettikauppa, alan koulutusta, tapahtumia ja omat tiimit käyvät pitämässä ympäri maan demo-esityksiä.

Entäpä Salon uutuus, miltä se Hirvestä näyttää?

– Tosi hienolta. Hyvä, että se on tehty betonista, joka on pitkäikäinen.

Tilaisuuden avannut Arttu Alajokimäki esitteli itsensä entiseksi salolaiseksi skeittaajaksi. Hän muisteli vanerirakenteista skeittipuistoa, jossa 20 vuotta sitten harrastettiin sääret mustelmilla.

– Nyt asiat ovat kunnossa. Salossa on Tupurin skeittiparkki, on Tunneli ja odotettu uudenkarhea parkki.

Alajokimäki ei enää skeittaa, sillä ”iän myötä itsesuojeluvaisto on kasvanut”.

Salon kaupungin nuorisopalveluiden järjestämät avajaiset olivat koko perheen tapahtuma, jossa vanhemmat seurasivat sivusta, mitä nuoriso osaa.

Puun katveessa seisoi myös Mikko Ahonen sylissään Antsa. Isä seurasi tarkasti 11-vuotiasta Leevi Ahosta, joka temppuili tottuneesti scootillaan. Leevi on käynyt skeittiparkissa vuosia yksin ja kavereiden kanssa, sillä isä tietää tarkkaan missä mennään.

– Näen meidän takapihalta tänne. Jos puhelimeen ei vastata, huudan Leevin kotiin, hän naurahtaa.

Mikko Ahonen on todellakin huomannut, että vanerista on siirrytty betoniin. Äänimaailma on muuttunut täysin, vaikka eivät kolinat aikaisemminkaan häntä haitanneet.

– Uusi parkki on ihan ehdoton. Laji saattaa ruveta Salossakin kehittymään. Moni sanoo, ettei tämä ole urheilulaji. Kyllä vaan on, koko kroppa on liikkeessä ja tasapaino kehittyy.

Leevin mielestä uudessa puistossa kaikki on parasta. Koulun jälkeen hän saattaa viihtyä siellä koko illan. Skeittausta kivempaa on scoottaus.

– Tällä on helpompi pysyä pystyssä.

Skeittiparkki on periaatteessa avoinna ympäri vuorokauden. Vain sateella siellä ei pysty harrastamaan.

– Meininki näyttää hyvältä, nuoriso-ohjaaja Hilma Anttonen iloitsi menoa seuratessaan.

Tungoksesta huolimatta meno sujui luonnikkaasti.

– Kaikki harrastajat on huomioitava, silloin yhteispeli sujuu. Isommat myös auttavat pienempiä ja kertovat, miten parkissa käyttäydytään.

Kypärä päähän!

Salon SPR:n ensiapupäivystäjille, Marja-Leena Forssénlle ja Jussi Jokiniemelle, skeittitapahtuma oli lajissaan ensimmäinen työtehtävä.

Molempien huomio kiinnittyi samaan asiaan.

– Huolestuneena olen katsonut, että kaikilla ei ole kypärää, Forssén totesi.

Kypärää ei voi pakottaa käyttämään, mutta hän toivoi, että kotona edellytettäisiin sen käyttöä.

– Pää on pääasia, Jokiniemi lisäsi.

Kaaduttaessa lievimmillään päähän tulee kuhmu. Seuraava aste on lievä aivotärähdys ja pahimmillaan iskun seurauksena voi tulla aivokalvon alainen verenvuoto.

Ensiaputeltalla oli varauduttu vauhdikkaan lajin muidenkin kolhujen hoitamiseen.

– Nirhaumia voi tulla polviin ja kyynärpäihin.

Raakel Laitinen

Salossa pitäisi ylipäätään lisätä pyöräilykypärän käyttöä.

Maija

Ja vähentää jalkakäytävillä pyöräilyä.