Suomalaismetsiin istutetaan ulkomailta tuotuja kuusia

1
Kiskolaisen Puut-taimitarhan yrittäjä Pekka Uusitalo aloitti metsätaimien kasvatuksen kaksitoista vuotta sitten. Kädessä hänellä on yksivuotiaita kuusentaimia, jotka ovat valmiita istutettavaksi.

Kiskolainen taimitarha on joutunut tuomaan kuusensiemeniä Virosta. Suomalaismetsissä kasvaa Virosta ja Ruotsista lähtöisin olevia kuusia jo entuudestaan.

– En saanut siemeniä enää mistään muualta. Viljellyistä kuusensiemenistä on Suomessa pula, yrittäjä Pekka Uusitalo sanoo.

Taimitarhat ovat tuskailleet jalostettujen kuusensiementen saantiongelmien kanssa jo pitkään. Pelkästään Ruotsista on 2000-luvulla tuotu enimmillään jopa kolmekymmentä miljoonaa kuusentainta ja liki kolmesataa kiloa siemeniä vuodessa. Tuonti Virosta on vielä toistaiseksi ollut vähäistä.

– Virolaisia kuusia voidaan käyttää turvallisesti Salpausselän eteläpuolella, erikoistutkija Matti Haapanen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Haapasen mukaan kuusi sietää hyvin parinsadan kilometrin siirron pohjoisemmalle kasvualueelle.

Suomessa istutetaan vuosittain yli 150 miljoonaa metsäpuun taimea. Pelkästään metsänhoitoyhdistys Salometsä välittää Saloon ja Somerolle 1,2 miljoonaa taimea tänä vuonna.

– Kuusta pitäisi laittaa, koska se säilyy hirviltä paremmin kuin mänty. Kuusi ei kuitenkaan sovi kaikille kasvupaikoille eikä alueille, toiminnanjohtaja Olavi Pitkänen korostaa.

Kuusi on rynninyt istutustaimikoissa männyn ohi 2000-luvulla. Esimerkiksi metsäyhtiö Stora Enso kertoo, että sen istuttamista puista peräti 80 prosenttia on kuusta.

Vielä kolmekymmentä vuotta sitten kotimaisia männyntaimia istutettiin Suomen metsiin yli kaksi kertaa enemmän kuin kuusia. Nyt havupuiden suhde on toisinpäin.

Puhutaan kuusibuumista.

– Välillä on menty harhaan ja istutettu kuusta liian karuille männyn kasvupaikoille. Toisaalta mäntyä viljeltiin vuosikymmeniä sitten liian rehevillä kuusen kasvupaikoilla, erikoistutkija Haapanen toteaa.

Hirvieläinten lisäksi kuusen suosiota on vauhdittanut hinta. Teollisuus on maksanut kuusitukista ja kuusikuitupuusta enemmän kuin männystä.

Metsätaimitarhat kasvattavat kuusentaimet siemenestä. Ne käyttävät joko jalostettuja tai suoraan luonnosta kerättyjä siemeniä. Tavoitelluimpia ovat niin sanotut siemenviljelysiemenet, jotka ovat peräisin erityisiltä viljelyksiltä. Niissä luonnosta kerättyjä siemeniä jalostetaan toistuvilla risteytyksillä. Kustakin sukupolvesta valitaan parhaat puut siementuotantoon.

Suomessa on rekisteröityjä kuusen siemenviljelyksiä nelisensataa hehtaaria. Kuusi on kuitenkin oikukas kukkija, joka tuottaa käpyjä satunnaisesti.

– Siemenviljelykset eivät ole viime vuosina kukkineet riittävästi. Tänä vuonna kuitenkin odotetaan erinomaista kukintaa, joka korjaa tilannetta, Haapanen kertoo.

Siemenpulaa selittää sekin, että 1960- ja 1970-luvulla perustetut viljelykset ovat jo liian vanhoja tuottaakseen kunnon satoja. Uudemmat viljelykset ovat puolestaan liian nuoria. Tuotannossa on parinkymmenen vuoden lovi, kun kuusen siemenviljelyksiä ei 1980- ja 1990-luvuilla perustettu tarpeeksi.

Ruotsissa siemenviljelyksiä on luotu tasaisesti koko ajan.

Kiskolainen Pekka Uusitalo varttui sikatilalla. Agronomiksi valmistuttuaan hän päätyi taloustutkijaksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen Helsinkiin. Uusitalo teki selvityksiä, kuten Franchisingsopimukset sikatalouden hintariskien hallinnassa, Siipikarja- ja lammastilojen talous ja Viljanviljelyn perusmuokkausmenetelmien taloudellisuusvertailu.

– Paljastui totuus, ettei maataloudessa kannata juuri mikään, Uusitalo hymähtää.

Suomen kaikki metsätaimien tuottajat olivat vielä toistakymmentä vuotta sitten välillisesti valtion hallussa. Omistajia olivat Metsähallitus, Metsäkeskus Tapio ja alueelliset metsäkeskukset.

Uusitalo arveli, että kannattamaton taimituotanto yksityistetään. Valtion omistajapolitiikkakin ohjasi siihen suuntaan.

Nuori agronomi päätti ryhtyä yrittäjäksi.

Kotitilan sikalarakennukset Kavaston kylässä muunnettiin metsätaimien pakkasvarastoiksi. Maansiirtokoneet myllersivät ympärille ulkokenttiä. Ensimmäiset puun alut kasvoivat Suomen eteläisimmässä taimitarhassa vuonna 2006.

– Tämä sikala on 70-luvulta, Uusitalo esittelee.

Sisällä on kolme astetta pakkasta. Siististi pinotuissa pahvilaatikoissa on 1,7 miljoonaa kuusen, männyn ja rauduskoivun taimea. Varaston menneisyyttä lihantuotannossa voi arvuutella vain kattorakenteista. Toisessa entisessä sikalarakennuksessa on lisää laatikoita.

– Ne otetaan sulamaan sitä mukaa kun istuttajat tarvitsevat, Uusitalo kertoo.

Pari miljoonaa Kiskossa kasvatettua metsäpuun taimea päätyy hakkuuaukeille lähinnä Lounais-Suomeen. Kasvihuoneissa aletaan idättää taimia ensi vuotta varten.

Suomessa on nykyisin nelisenkymmentä metsäpuita kasvattavaa taimitarhaa. Valtio irtaantui metsätaimien tuotannosta lopullisesti pari vuotta sitten, kun Metsähallitus myi maan suurimman metsätaimien tuottajan Fin Forelian. Ostajana oli yhtiön toimiva johto.

1
Jätä kommentti

1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Urpo

Taas yksi kestämättömän hirvieläinpolitiikan seurauksia indikoiva asia. Kun ilmasto- ja monimuotoisuusasiat ovat nyt jokaisen kiinnostuksen kohteena, on tähän ongelmaan puuttumisen passiivisuus jotain täysin käsittämätöntä.

Vai onko kyse siitä, että luontoa suojelevat eivät yksinkertaisesti ymmärrä luonnon toimintamekanismeista edes tällaista asiaa?