Vale-ehdokkaat

0

RAUNO SAARI. Yksinäinen tolppamainos muistuttaa vielä kansanedustajien äskeisestä vaalista. Yhtä yksinäisiä ovat olleet eurovaalien harvat ulkomainokset. Ei niitä näe eikä kuule.
Vanhaan aikaan toimittajat mittailivat lehtien mainosmillejä ja osoittivat siten niitä ,joilla oli varaa kunnon mainoskampanjaan. Maksajia sitten arvailtiin.
Mielenkiinto pysyi korkealla. Nyt luotetaan ehdokkaisiin. Osa ilmoittaa milloin ehtii. Osalla on rehdisti merkitty taustaryhmä. On Mikan tiimiä tai Mutkatonta Kurvista.
Mutta mitä ovat nämä Varsinais-Suomen tulevaisuuden tekijät, linjanvetäjät, maakuntaviestinviejät, energian uudistajat ja oikeudenmukaisen Suomen rakentajat.
Äänestäjän olisi hyvä tietää, mitä näiden nokkelien nimien takaa löytyy. Perustuslaki kun painottaa, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Sitä valtaa käyttävät valituiksi tulevat kansanedustajat.

Tuoreista kansanedustajista 14 on ehdolla Euroopan parlamenttiin. Siinä ei ole huomauttamista. Ihmisten pitää voida asettua ehdolle, mihin katsovat rahkeittensa riittävän. Se on perusoikeus. Äänestäjät sitten valitsevat.
Kiirehtimistä voi kuitenkin päivitellä. Kun on valittu eduskuntaan, niin ei halutakaan olla siellä, vaan ehkä europarlamentissa. Vielä suurempi on ihmetys, kun ehdolle asettunut ilmoittaa, ettei olekaan menossa europarlamenttiin, vaikka tulisi valittua. Tai ollaankin menossa, jos ei valita ministeriksi tai muuhun tehtävään.
Tämä on varsinainen sotku järjestelmässä. Olisi luullut, että Paavo Väyrysen vuosien sukkuloinnista Brysselin ja Helsingin välillä olisi jotain opittu. Ehdokkaiden itsensä tulisi ymmärtää, että jos vaaleissa ehdolle asettuu, uusi tehtävä otetaan vastaan, jos siihen mandaatin saa.
Vasemmistoliiton, kristittyjen ja perussuomalaisten toimesta äänestäjä ei näissä eurovaaleissa tiedä, onko ehdokas todellinen ehdokas, osa-aikainen parlamenttiehdokas vai vale-ehdokas eli pelkkä mainostolppa.
Mieliala ei parane, kun periaatteellisina itseään pitävät ehdokkaat vetoavat puolueen etuun. Äänestäjän edusta pitää olla huolissaan.

Euroopan unioni syntyi kahden tuhoisan maailmansodan raunioista. Ihmiset ymmärsivät, että ei enää koskaan tällaista.
Eurooppa on nyt pitkälle yhdentynyt. Yritysten toiminta ylittää sujuvasti rajat, eivätkä jäsenvaltiot ole riippuvaisia omasta turvallisuudesta, tuotannosta tai kauppapoliittisista harteista. Suomen työllisyys ja palkkataso eivät olisi nykytasoa, jollemme olisi osa EU:n sisämarkkinoita.
Suomen kaltaisen pienen kansan hyvinvoinnille ja elintasolle tämä on ratkaiseva tekijä. Pitää myös nähdä, että ei ole taloudellista toimeliaisuutta, ellei ole myös ihmisten välistä solidaarisuutta ja kulttuuria. Tähän Britannia brexiteineen on herännyt ikävällä tavalla.
Euroopan vaalissa on hyvä pysähtyä ja miettiä, millä asioilla on merkitystä erityisesti meidän nuorillemme.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen maaherra.

Jätä kommentti