Vanhoille kiinteistöille uusia elämiä –VPK:n 112 euroa ei kelvannut Salolle

1
Salon kaupungin vanha ruokala on saanut kulttuurin täyttämän elämän Pro Rantakivien huomassa ja muutaman vuoden takainen purkutuomio on historiaa.

Kuntaliitoksen jälkeen Salon kaupungilla oli käsissään paljon kiinteistöjä, joille täytyi vuosien vieriessä keksiä uutta käyttöä. Kaupungin yleislinjana on ollut päästä tarpeettomista kiinteistöistään eroon tai saada niille järkevää uusiokäyttöä.

Uusimpana esimerkkinä tästä on Halikon Franssintalo, jonka myymisestä Rikala-seuralle uutisoitiin tiistaina.

– Näitä yleishyödyllisiä tiloja on paljon eri puolilla Saloa ja niillä on monia käyttäjiä. Eri käyttäjillä on myös erilaisia tarpeita, muun muassa vanhuksilla esteetön liikkuminen on tärkeää, Salon kyläasiamies Henrik Hausen sanoo.

Hausenin mukaan Franssintalon kohdalla tärkeää oli saada kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle rakennukselle luotettava omistaja. Hausen muistuttaa, ettei myyntihinta kerro aina kaikkea: Franssintalon kohdalla siihen on vaikuttanut kotiseutuyhdistyksen tekemät mittavat remontit ja sitoumus pitää talo julkisessa käytössä jatkossakin.

Kaupungin kiinteistöjä on myyty eri tahoille, ja myös muita ratkaisuja on keksitty julkisten tilojen jatkokäytölle. Monissa kyläkeskusten vanhoissa kunnantaloissa on nykyisin päiväkoteja, kirjastoja sekä nuorisotiloja. Kiskon ja Särkisalon kunnantalot on myyty yksityisille, Perniön kunnantalo taas Pro Perniö -osuuskunnalle, jonka hoivissa talossa toimii kahvila, taidegalleria, kuntosali sekä lukuisia yhdistyksiä sekä yrityksiä. Tiloja on vuokrattavissa kokouksiin ja myös teatteriesityksiin.

Talo myytiin 2013 osuuskunnalle 50 000 eurolla, ja toiminta alkoi seuraavana vuonna. Toiminnanjohtajan mukaan jo pari vuotta myöhemmin tulot kattoivat jo menot, suurelta osin talkootyön ansiosta. Vanhasta kunnantalosta on tullut Vanha Kunnantalo, perniöläisten olohuoneeksikin luonnehdittu kohtauspaikka.

Salon keskustassa on onnistuttu uusiokäytössä muun muassa Kulttuuritalo Villin kohdalla. Purkutuomion saanut kaupungin entinen ruokala vuokrattiin eri vaiheiden jälkeen vuonna 2014 Pro Rantakivet -yhdistykselle, joka sitoutui kunnostamaan talon, vastaamaan sen käyttökustannuksista ja tekemään siitä avoimen kulttuuri- ja toimintakeskuksen.

– Tässäkin tapauksessa kaikki voittivat sopimuksessa, Henrik Hausen sanoo.

Hausen nostaa esille Särkisalokodin uusiokäytön. Särkisalokoti toimi tehostetun palveluasumisen yksikkönä vuoteen 2012 asti, mutta on nyt monitoimitila, jossa toimii yhdistyksiä, yrittäjiä, kuntosali, päiväkoti, kirjasto, kansalaisopisto sekä nuorisotila.

– Kaupunki omistaa tilan ja tukee yhdessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) kanssa monipuolista toimintaa. Tukien avulla on voitu palkata toiminnanjohtaja. Tämän tapaista mallia kaupunki pyrkii hyödyntämään muuallakin mahdollisuuksien mukaan. Tilat ja tarpeet ovat tietenkin joka paikassa vähän erilaisia, Hausen sanoo.

Tällä hetkellä työryhmä on tutkimassa, miten parantaa yhteisten tilojen käyttöä Kiskossa, Kuusjoella, Suomusjärvellä sekä Kiikalassa.

– Kuusjoella ollaan pisimmällä. Terveysaseman kahvilatila oli ennen pienellä käytöllä ja sen varaamista yhdistysten käyttöön on helpotettu. Samaan pyritään Kiskossa, Suomusjärvellä ja Kiikalassakin. Yleistavoite on lisätä yhdistystoimintaa ja myös yhteistä toimintaa: toimitiloista tulee toimintakeskuksia, Hausen sanoo.

Kaupungin tilojen lisäksi Salossa on kolmattakymmentä seurojen- ja työväentaloa ja muita yhdistyksien ylläpitämiä, vuokrattavia yhteistiloja. Näiden kunnossapitoon voi hakea Leader-tukirahaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön remontointiavustuksia.

– Niiden käyttö vaihtelee ja suurin osa on pidetty hyvässä kunnossa. Yhdistykset tekevät kyllä todella paljon talkootyötä!

Seura- ja työväentaloista löytyy kootusti tietoa Varsinais-Suomen Kylät ry:n sivuilta Kylien vuokratilat -napin alta.

Hausenin mukaan kaupungin yleislinjana on yhteisöllisyyden lisääminen eri keinoin.

– Siksi yritetään löytää ratkaisuja, jotka ovat kaikkien etujen mukaisia ja tukevat yhdistysten toimintaa, toki taloudellisten raamien puitteissa, Hausen sanoo.

VPK:n 112 euroa ei kelvannut Salolle

Halikon VPK yritti ostaa Salon kaupungilta Kokkilan huonokuntoisen paloaseman 112 eurolla, mutta symbolinen tarjous ei kelvannut kaupungille. Kaupunki olisi halunnut Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle vuokraamastaan ja Halikon VPK:n käyttämästä paloasemasta yli 30 000 euroa.

– Olisimme tehneet paloasemalle sen vaatiman täydellisen remontin. Nyt asemalla ei ole edes lavuaaria suihkutiloista puhumattakaan. Miehet joutuvat lähtemään pelastus- ja sammutustöistä likaisina ja savulta haisevina koteihinsa, Halikon VPK:n päällikkö Kai Laiho sanoo.

Palokuntalaiset ihmettelevät, että toteutuuko tasavertaisuus aina Salon kaupungin tilojen myynneissä tai vuokrauksissa yhdistyksille.

– Yhdistyksiä on monenlaisia ja niillä on erilaisia tarpeita, Laiho sanoo.

Pienen paloaseman ostamisesta aiotaan joka tapauksessa jatkaa neuvotteluja, mutta kalliin remontin takia Halikon VPK:lla ei ole resursseja eikä haluja maksaa siitä kymmeniä tuhansia euroja.

Laihon mukaan VPK on sitoutunut remontoimaan tilat – joista VPK:n käytössä on nyt yhden paloauton autotalli, jossa on uutta valua vaativa lattia, liian ahtaat ovet ja ei sosiaalitiloja – vähitellen vastaamaan tämän päivän paloasemalle asetettavia standardeja.

Kokkilan paloasemaa käyttää Laihon mukaan kymmenkunta vapaaehtoista ja hälytyksiä on vuodessa 30–40. Nykyään palomiehet säilyttävät varusteitaan autotallissa ja joutuvat pesetyttämään ne keikkojen jälkeen Märynummen paloasemalla.

Omistuksen siirtyminen Halikon VPK:lle olisi Laihon mukaan sopinut myös Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle, joka olisi jatkanut tilan vuokrausta pelastustoimintaa varten uudelta omistajalta.

1
Jätä kommentti

1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Keijo K.

Kulttuuri onkin tärkeämpää kuin vapaaehtoinen pelastustoiminta, joten on ymmärrettävää, että kulttuurille on myös satsaukset. Kulttuuri pelastaa enemmän kuin vapaaehtoinen pelastustoiminta.