Suomi-suunnistuksen paradoksi

0
Kuvituskuva toukokuun lopun Salon Seudun Rastiviestistä, kuvaaja SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Suomen suunnistus voi ennätyksellisen hyvin. Lause on paradoksi eli väite, joka on näennäisesti looginen. Meneehän suunnistuksella monilla mittareilla erinomaisesti.

Jukolan viesti tekee 20 592 ilmoittautuneella osanottajallaan jälleen kaikkien aikojen ennätyksen. Paimion neljän vuoden takaisen Louna-Jukolan silloisesta ennätysmäärästä (18 115) on harpattu roimasti eteenpäin.

Laji kukoistaa urbaaneillakin alueilla. Tampereen Pyrintö lähtee Venlojen viestiin ennätyksellisellä 30 joukkueen volyymillä. Helsingin Suunnistajat marssittaa puolestaan miesten viestiin 17 joukkuetta eli yli sata suunnistajaa.

Kuntorastitoiminta ja sitä kautta seurojen tulot kasvoivat vuoteen 2017 asti jatkuvasti, eikä romahdusta ole tullut sen jälkeenkään. Salon seutu lukeutuu Suomen aktiivisimpiin kuntorastialueisiin.

Paradoksissa näennäisesti looginen väite voi johtaa loogiseen ristiriitaan tai järjenvastaiseen tilanteeseen. Tähän ajaudutaan, kun niputetaan kaksi noin kahden viikon välein tullutta uutista yhteen.

Jukolan viestin osallistujaennätys julkaistiin 31. toukokuuta. Suunnistusliitto tiedotti puolestaan 16. toukokuuta neljän henkilön työsuhteiden irtisanomisesta ja muun henkilöstön kuukauden mittaisesta lomautuksesta. Näillä toimenpiteillä pienennetään kuluja 200 000 euroa.

Kuntorastien kävijämäärät eivät Suomessa hyödytä liittoa. Sille merkittävämpää on kilpailuissa käyvien lisenssisuunnistajien ja sitä kautta kilpailumaksujen määrät. Ne ovat pudonneet tasaiseen tahtiin samaan aikaan, kun satunnaisesti tai säännöllisesti kuntorasteilla käyviä piisaa.

Samoin Suunnistaja-lehti on kärsinyt osin samoista lukijakadon ongelmista kuin printtimedia ympäri Suomea muutenkin.